Lypsykarjan jalostusarvojen laskentaan on otettu NAV-maissa eli Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa käyttöön uusi menetelmä nimeltään single step. Sen ansiosta jalostusarvot ovat jatkossa entistä tarkempia ja luotettavampia. Marraskuun arvostelussa myös hienosäädettiin poikimaindeksejä sekä liitettiin liha-lypsyarvosteluun uutena ominaisuutena vasikan elinvoima.
Rehunsäästön indeksi on laskettu single step-menetelmällä alusta alkaen, ja marraskuun arvostelussa uuteen menetelmään siirryttiin myös rakenneominaisuuksien indeksien laskennassa. Ensi vuonna myös tuotosindeksit lasketaan single step -menetelmällä.
Nyt käytössä olevat kaksivaiheiset menetelmät perustuvat oletukseen, että seuraavan sukupolven hiehovasikoiden perinnöllinen taso vastaa vanhempien jalostusarvojen perusteella laskettua odotusarvoa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska valintaa tehdään genomisten jalostusarvojen perusteella jatkuvasti enemmän, ja tämän takia valitaan käyttöön geneettisesti entistä parempia sonneja ja lehmiä. Tämä aiheuttaa harhaa perinteisiin jalostusarvoihin ja sillä saattaa olla vaikutusta perinnölliseen edistymiseen tulevaisuudessa.
Kaksivaiheisella laskentamenetelmällä keinosiemennyssonneille julkaistaan ensin jalostusarvot, jotka perustuvat vain genomitietoon. Vähitellen sonneille alkaa kertyä tuloksia niiden tyttäriltä ja nämä tiedot otetaan mukaan jalostusarvosteluun. Kun tyttärien tietoja on kertynyt riittävästi, arvostelusta hylätään sonnin genomitiedot.
Single step-menetelmällä kaikki tiedot ovat siis mukana laskennassa koko ajan, joten menetelmän käyttöönoton jälkeen ei ole enää erikseen genomisia jalostusarvoja ja perinteisiä jalostusarvoja, vaan on jalostusarvoja, joiden laskennassa on käytetty sekä genomi- että fenotyyppistä tietoa.
Rakenneindekseihin muutoksia
Kaikille rakenneominaisuuksille on nyt laskettu jalostusarvot single step -menetelmällä, joka aiheuttaa jonkin verran muutoksia indekseihin.
Jälkeläisarvostellut sonnit selviävät vähimmällä, niiden indeksit muuttuvat valtaosalla alle 3 pistettä ja sonnien paremmuusjärjestys syntymävuoden sisällä säilyy. Nuorilla sonneilla sen sijaan tulee jonkin verran muutoksia kaikilla roduilla. Keskimäärin indeksit nousevat 1-3 pistettä ja sonnien paremmuusjärjestys hieman muuttuu.
Hiehoille ja lehmille, joita ei ole genotyypitetty, on tiedossa vain hyvin vähän ja pieniä muutoksia rakenneindekseihin. Valtaosalla indeksi muuttuu alle 3 pistettä. Genotyypitettyjen hiehojen ja lehmien jalostusarvomuutokset ovat hiukan isompia, ja eläinten keskinäinen paremmuusjärjestys voi muuttua. Tässä joukossa rakenneindeksit nousevat keskimäärin noin 1-2 pistettä.
Samassa yhteydessä jerseyn utarerakenteen yhdistelmäindeksin painotuksia on muutettu, siis sen lisäksi että indeksit nyt lasketaan single step -menetelmällä. Takakiinnityksen korkeudelle ja etuvedinten pituudelle on laitettu lisää painoa, ja tasapainosta on otettu painotusta pois. Tämän ansiosta jersey-eläinten utarerakenneindeksit voivat muuttua enemmän kuin muilla roduilla.
Hienosäätöä poikimaindekseihin
Marraskuun arvostelussa otettiin käyttöön useita parannuksia poikimaominaisuuksien jalostusarvosteluun. Holsteinin ja jerseyn indekseihin muutoksilla on vain pieniä vaikutuksia, mutta punaisella rodulla nähdään suurempia muutoksia indekseissä.
Poikimisista kerätyn aineiston käsittelyä on päivitetty, jotta se vastaa paremmin eurooppalaisia ohjeita. Lisäksi aineistosta on poistettu kaikki tanskalaiset jerseyn sonnivasikat, jotka ovat syntyneet vuoden 2022 alun jälkeen. Tämä siitä syystä, että Tanskassa ei enää saa lopettaa vastasyntyneitä vasikoita vuoden 2022 alusta lähtien ja tämä on johtanut odottamattomaan nousuun jerseyn sonnien vasikkakuolleisuudessa.
Arvostelumalliin tehtiin useita parannuksia. Punaisen rodun heteroosin huomioiminen poistettiin, ja sukusiitoksen osalta mallia korjattiin siten, että sukusiitoksen odotetaan vaikuttavan sikiöön ja poikimavaikeuteen. Lisäksi malli huomioi jatkossa paremmin pysyvien ympäristötekijöiden vaikutukset lehmän myöhemmissä poikimisissa.
Holstein- ja jerseysonnien poikima- ja syntymäindeksit muuttuvat vain vähän, valtaosalla vähemmän kuin 3 indeksipistettä. RDC-sonneillakin syntymäindeksit muuttuvat vain vähän, mutta poikimaindekseihin voi tulla enemmän muutoksia.
Holstein- ja jerseylehmien ja -hiehojen syntymä- ja poikimaindeksiin ei tule suuria muutoksia, valtaosalla indeksit muuttuvat alle kolme indeksipistettä. Sama koskee punaisten rotujen lehmiä ja hiehoja, muutokset niiden indekseissä ovat vähäisempiä kuin jälkeläisarvosteltujen RDC-sonnien muutokset.
Vasikan elinvoima mukaan liha-lypsyarvosteluun
Vasikan elinvoima-ominaisuutta on toivottu ja odotettu NAVin arvosteluun siitä asti, kun ensimmäiset liha-lypsyarvostelut julkaistiin vuonna 2018. Vasikan elinvoimalla on taloudellista arvoa ja se liittyy myös eläinten hyvinvointiin.
Kerätyn tiedon analyysien perusteella elinvoima jakautuu kahteen ominaisuuteen: vasikan elinvoima 1-30 päivää (jakso 1) sekä elinvoima 31-200 päivää (jakso 2). Kummankin ominaisuuden periytymisasteet ovat alhaiset, 1 % ja 1,5 %. Tulokset kuitenkin osoittivat, että sonnien välillä on riittävästi perinnöllistä vaihtelua, jotta valinnan avulla voidaan parantaa risteytysvasikoiden elinvoimaa.
Nyt saadaan käyttöön kolme uutta indeksiä, joiden avulla voi valita lihasonnia lypsyrotuisille lehmille. Uudet indeksit ovat vasikan elinvoima 1-30 päivää, vasikan elinvoima 31-200 päivä sekä näiden yhdistelmä eli vasikan elinvoima, joka painottaa yhtä paljon kumpaakin ominaisuutta. Vasikan elinvoima tulee mukaan NBDI-arvoon vuonna 2023, kun sen taloudelliset arvot on saatu määritettyä.
Vasikoiden selviytyminen ensimmäisen elinkuukauden aikana on keskimäärin 96-97 % ja myöhemmällä jaksolla 95-96 %. Kymmenen indeksipisteen arvo on 0,5 % jaksolla 1 ja 0,75 % jaksolla 2. Jos ensimmäisen elinkuukauden (jakso 1) keskimääräisenä selviytymisenä pidetään 96 prosenttia, niin sonnin, jonka indeksi jaksolla 1 on 110, vasikoista on hengissä ensimmäisen elinkuukauden jälkeen 96,5 %, ja sonnin jonka indeksi on 100, vasikoista on hengissä puoli prosenttia vähemmän eli 96 %.
Teksti: Haifa Splittorff, Anders Fogh, Terhi Vahlsten ja Carolina Markey, NAV
Kuvat: Sanna Lohenoja ja Kaisa Sirkko