Kolmen vuoden tauon jälkeen Faba pääsi järjestämään perinteisen suomenkarjatapaamisen, tällä kertaa Kaidanojan Kartanossa Pöytyällä elokuun loppupuolella. Tapaaminen keräsi nelisenkymmentä suomenkarjaharrastajaa yhteen kuulemaan ajankohtaisista asioista. Tapaamisen teemana näkyi yhteistyön ja rotujen näkyvyyden lisääminen. Iltapäivällä siirryttiin katsomaan Anneli Tuomisen hienoa karjaa.
Tapahtuman avasi Terhi Vahlsten Fabalta kertomalla suomenkarjaa koskevista ajankohtaisista asioista. Vahlsten kertoi genomitestauksen jatkuvan edullisesti, sillä Suomenkarjan Jalostussäätiö jatkaa suomenkarjan jalostuksen tukemista uudella hankkeella. Genomitestejä voi tilata Minun Maatilani-ohjelmiston kautta.
Marraskuussa julkaistaan genomitestatuille LSK-eläimille rakenne- ja tuotosominaisuuksien jalostusarvot. Lisäksi Vahlsten kertoi uudesta APR-tukiehdosta, sukusiitosasteesta, joka on jo etukäteen näkyvissä kantakirjatodistuksessa ja eläinlistalla. Sukusiitosasteen tulee olla enintään 6,25, jotta eläin hyväksytään tuen piiriin.
Katarina Hägg VikingGeneticsiltä kertoi suomenkarjasonnien kuulumiset. Tällä hetkellä viisi sonnia odottaa pääsyä käyttölistalle. Lisäksi Hägg kertoi VG:n nostavan vuosina 2023-2024 ostotavoitettaan kolmeen tai neljään sonniin. Häggin mukaan X-Vik -annosten kasvava käyttö näkyy kiinnostavien sonnivasikoiden määrässä.
Tietoa alkuperäisroduista täytyy levittää
Mervi Honkatukia kertoi NordGenin eri hankkeista, kuten tällä hetkellä meneillään olevasta muinais-DNA tutkimuksesta, jonka tuloksista toivotaan löytyvän työkaluja nykyajan geenivaratyöhön. Honkatukia kertoi, että pohjoisille roduille on vaikea saada kansainvälistä rahoitusta. Honkatukia kertoi geenipankkimateriaalin keräysmahdollisuudesta kenttäolosuhteissa.
Lopuksi Honkatukia toivoi yhteistyön lisääntyvän suomenkarjan säilyttämisen saralla, sekä tietoisuuden lisäämistä alkuperäisroduista.
– Ihmisten tietoisuuden kasvu alkuperäisroduista kasvattaa painetta parantaa säilytystoimia, totesi Honkatukia yhteenvedossaan.
Honkatukian mukaan 30 prosenttia suomalaisista kyselytutkimukseen vastaajista ei ole koskaan kuullut alkuperäisroduista tai -kasveista.
Suoramyynnissä tarina on tärkeä
Anne Rintamäki kertoi kokemuksiaan kyytönlihan suoramyynnistä. Rintamäellä itsellään on 50 emon luomutila, jossa kyyttöjä ja lapinlehmiä on noin puolet ja puolet. Rintamäki painotti suoramyynnissä markkinoinnin ja oman tarinan kertomista, sekä oman hinnan halpuutuksen välttämistä. Rintamäki kertoi kuluttajien olevan hyvin kriittisiä, sekä tiedostavia lihan laadusta ja alkuperästä ja hän kertoo lihanlaatututkimusten siksi olevan tärkeitä.
Lisäksi päivän tapahtumassa palkittiin uusien keinosiemennyssonnien kasvattajat kolmen vuoden ajalta kunniakirjoin ja Saloniemen juustolan juustoin.
Tapaaminen huipentui vierailuun Anneli Tuomisen karjassa, jossa nähtiin karjan kaikki LSK-eläimet esittelyineen. Keskosena syntynyt kolmen kuukauden ikäinen Ullatus-vasikka oli myös paikan päällä ihailtavana.
Teksti ja kuvat: Rosa Tikkanen