Genomiarvostelu on tutkitusti tehokkain työkalu eläinvalintojen onnistumisessa. Lihakarjan jalostusarvostelu siirtyi genomiaikaan maaliskuun jalostusarvostelussa. Kokosimme tähän juttuun muutamia usein kysyttyjä kysymyksiä lihakarjan genomiarvostelusta. Joko sinä tiesit nämä?
1. Lasketaanko genomitestaamattomille eläimille edelleen jalostusarvot vanhalla systeemillä?
Ei lasketa. Kaikille liharotuisille eläimille lasketaan jalostusarvot yhdessä ja samassa uudistuneessa laskennassa, pois lukien highland cattle, jolle käytetään vielä vanhaa laskentaa.
Eläimiltä hyödynnetään arvostelussa kaikki niiden omat mittaustulokset ja havainnot, sukulaisten tulokset sekä oma ja sukulaisten genomitieto, mikäli näitä tietoja on käytettävissä. Mitä enemmän tietoja on laskennassa mukana, sitä parempi on eläimelle lasketun indeksin arvosteluvarmuus, joten kaikki tieto on hyvin tärkeää indeksien luotettavuuden kannalta.
2. Mitä tietoa risteytyseläimistä tulee laskentaan mukaan, jos kotikarja ei ole tarkkailussa tai eläimillä ei ole punnitustuloksia?
Risteytyseläimiä ja puhdasrotuisia eläimiä kohdellaan samalla tavoin. Mikäli ne kuuluvat tarkkailukarjaan, kaikki niiden tiedot poimitaan mukaan indeksilaskentaan. Mikäli eläin ei kuulu tarkkailuun, mukaan poimitaan vain teurastulokset eläimeltä itseltään sekä sen sukulaisilta.
Myös tarkkailuun kuulumaton tila voi ostaa jalostusarvostelupalvelun itselleen ja saada käyttöönsä indeksit. Palvelun nimi on FabaIndeksi ja sen lunastaneen tilan tiedot poimitaan laskentaan kuten tarkkailuun kuuluvien tilojen.
3. Mitä tietoja risteytyseläimestä tarvitaan, että sille lasketaan indeksit?
Koska puhdasrotuisia ja risteytyseläimiä kohdellaan laskennassa samalla tavoin, kummallekin eläinryhmälle poimitaan laskentaan mukaan kaikki mahdolliset tiedot, sekä eläimiltä itseltään että sen sukulaisilta, mukaan lukien genomitiedot.
4. Milloin eläin katsotaan laskennassa puhdasrotuiseksi?
Puhdasrotuisena pidetään eläintä, jonka koko sukupuussa on vähintään 87,5 % samaa liharotua.
5. Mitä eläimiä kannattaa genomitestata, ja mistä testaus kannattaa aloittaa?
Genomitestaus kannattaa aloittaa oman tilan astujasonneista. Etene siitä nuoriin sonneihin, ja käytä tietoa hyväksi aina sonnien valinnoissa. Sonnia ostaessa muista myös tarkistaa jo ennen ostopäätöstä, että sonni on genomitestattu ja tulokset ovat tiedossasi.
Sonnien myyjien tulee genomitestata kaikki myytäväksi aiotut sonnit mm. siksi, että niiden polveutuminen varmistuu. Myös kaikki Faban ulkomailta tuomat keinosiemennyssonnit genomitestataan.
Seuraavaksi kannattaa testata oman karjan emot. Aloita niistä, joilla on paljon jälkeläisiä, etene nuoriin naaraisiin ja käytä tietoa hyväksi uudistushiehojen valinnoissa. Jos karjassa on rodun perinnöllisten sairauksien kantajaemoja, testaa kaikki niiden jälkeläiset ja valitse vapaita uudistuseläimiksi, mikäli ne ovat muuten hyviä.
6. Voiko esimerkiksi limousinen indeksejä verrata muunrotuisten eläinten indekseihin?
Ei voi. Kunkin rodun eläinten indeksejä tulee vertailla vain samanrotuisten eläinten kesken. Samoin esimerkiksi ensimmäisen polven angus-simmental -risteytystä tulee verrata vain muiden samanlaisten risteytysten indekseihin.
7. Jos lähetän nyt DNA-näytteen sonnistani, milloin saan sille jalostusarvot?
Lihakarjan genomiarvostelujen tarkka aikataulu löytyy Faban kotisivuilta.
Teksti: Faban asiantuntijat, kuvat: Kaisa Sirkko
Löydät jutun myös kesäkuun Nauta-lehdestä 3/2023.