Sonnin kivesten koko ja kudoksen koostumus sekä rakkularauhaset vaikuttavat tiineyttämiskykyyn ja sonnin työkykyyn: mitä isommat kivekset, sitä enemmän sonnilla oletetaan olevan siementuotantoon soveltuvaa kudosta. Lisäksi isojen kivesten on havaittu olevan kytköksissä sonnien tyttärien aikaiseen hedelmällisyyteen. Eli samalla, kun valitsee riittävän kokoiset kivekset omaavan sonnin, jalostaa myös naarashedelmällisyyttä karjassaan, mikäli sonnin tyttäriä käytetään uudistukseen.
Sonnin libido eli seksuaalinen aktiivisuus on perinnöllinen ominaisuus, mutta siihen vaikuttavat myös olosuhteet ja aikaisemmat kokemukset. Sitä ei saada mitattua siitossonnikasvattamossa, mutta tilat, joilla on lehmiä tai hiehoja, saattavat joskus testata tätä ennen sonnin myyntiä siitokseen. Myöskään sonnien spermaa ei tutkita suomalaisissa siitossonnikasvattamoissa.
Atrialla kivesmittauksia tehty pitkään
Atrian siitossonnikasvattamossa sonnien kiveksiä on rutiininomaisesti mitattu jo pitkään. Emovet Oy on hoitanut aina sukurauhasten tutkimisen Atrian kasvattamossa. Eläinlääkäri Iris Kaimiolla on mittava kokemus alalta ja hän on ollut mukana tekemässä mittauksia joka kerta, lukuun ottamatta vuotta 2023, jolloin tutkimuksesta vastasi eläinlääkäri Annukka Sulonen.
Eläinlääkäri tunnustelee kivekset, varmistuu että ne tuntuvat normaaleilta ja ovat laskeutuneet. Kivekset ja rakkularauhaset tutkitaan ultraamalla ja kivesten ympärys mitataan. Tavoitteena on vähintään 32 cm, 30 cm voidaan hyväksyä nuorilla sonneilla ja varsinkin limousineilla, joilla kivekset ovat luontaisesti pienemmät. Rajatapauksissa kivesten kokoa verrataan sonnin ikään.
Ultraamalla saadaan selville epänormaali kudos, mutta myös se, onko kivekset rasvoittuneet, jolloin tosiasiallinen toimivan kiveksen koko onkin ympärysmittaa pienempi. Liian voimakkaalla ruokinnalla voidaan saada sonnin hyppykunto laskemaan ja kivekset rasvoittumaan, mikä heikentää siementuotantoa. Riittävällä kivennäisruokinnalla varmistetaan siementuotannolle raaka-aineet.
Sonnien kiveskudoksissa on eroja. Kaikki erot eivät välttämättä vaikuta olennaisesti hedelmällisyyteen, ainakaan tilasonnin työmäärässä, mutta joskus rajanveto epänormaalin kudoksen hyväksymisessä siitoskäyttöön on vaikeaa. Silloin sonni saatetaan myydä lausunnon kera ja kehotuksella seurata sen tiineytyskykyä normaalia tarkemmin.
Kivestutkimus vaatii fyysistä kuntoa
Sonnien tutkimus jakautuu kahdelle päivälle, sillä tutkittavia sonneja on paljon ja työ on fyysisesti vaativaa. Eläinlääkärin on kyykistyttävä sonnin takajalkojen taakse monta kertaa, ja kyseessä on yksi sotkuisimmista eläinlääkärin töistä. Tapaturmilta on onneksi vältytty, yhtä pientä kolhua lukuun ottamatta.
Työssä on tärkeää saada puomi sonnin takajalkojen taakse, mahdollisimman tiukalle. Käsittelypilttuun seinustoja supistava toiminto vähentää myös sonnin potkuja ja rauhoittaa sonnia. Tärkeää on, että eläinlääkäri tietää, mitä on tekemässä ja toimii sopivin ottein.
Atrian siitossonnien kasvukokeista vuosina 2019-2023 on sukurauhaset tutkittu 701 sonnilta, joista 31 kpl eli 4,4 prosenttia hylättiin kives- tai rakkularauhasten takia. Roduista eniten on tutkittu anguksia, 201 sonnia. Charolaisia on tutkittu 171 ja simmentaleja 184. Hylkäysprosentit näillä kolmella rodulla olivat angus 1,5, charolais 5,8 ja simmental 5,4 prosenttia.
Sonnin seuranta kannattaa
Astutussonnilta halutaan hyvää sopeutumiskykyä, ”itsevarmuutta” ja resilienssiä. Astumistekniikka on joillakin sonneilla heti hallussa, toiset vaativat pidemmän harjoittelujakson. Tarinoiden mukaan osa oppii vasta mallista, nähdessään muiden sonnien hyppäävän oikein.
Jokavuotinen päänvaiva monilla tiloilla on, kun nuorsonni astuu aluksi tai pidempään lehmän pään puolelta tai kyljestä. Tällöin kannattaa selvittää, että olosuhteet ovat kunnossa: lattia ei saa olla liukas, ja astuttavien lehmien koko suhteessa sonniin on oltava sopiva. Sonnilla saattaa olla myös kipuja, jotka estävät hyppäämisen sekä ejakulaatioon tarvittavan ”loppunykäisyn”, jossa molemmat takajalat nousevat yhtä aikaa hetkeksi ilmaan.
Monenlaisia epävarmuustekijöitä siis astutussonnin käyttöön liittyy, ja siksi lauman tarkkailu astutusaikana on ensiarvoisen tärkeää. Näin mahdolliset tiineytysongelmat huomataan, ennen kuin karjan poikimarytmi heilahtaa reippaasti myöhäiseen suuntaan.
Teksti: Susanna Vehkaoja, Atria Nautasuomi
Kuvat: Susanna Vehkaoja ja Kaisa Sirkko