Toisen asteen oppilaitosten eläintenhoidon opetus on monipuolistunut. Koulunsa päättänyt nuori voi löytää itsensä trimmaamassa koiraa, hoitamassa hevosia tai päivystämässä eläinhoitolassa. Perinteiset maatilan eläimet kiinnostavat maaseudun nuoria, mutta entistä useammin käy niin, että lehmien parissa opiskellut onkin taustaltaan kaupunkilainen.
Ikimuistoinen jakso on takana. Turkulainen Elise Pelander opiskelee maatalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livialla Kaarinan Tuorlassa Varsinais-Suomessa. Kolmen vuoden opinnot ovat puolivälissä ja tuoreessa muistissa on ensimmäinen harjoittelu ihan oikealla maatilalla Etelä-Pohjanmaalla.
Teemu ja Marita Aallon maitotila on Lapualla. Sinne on Turun seudulta pitkä matka, mutta Elisen isovanhemmat asuvat Lapualla, mistä järjestyi petipaikka harjoittelun ajaksi.
Teemu ja Marita ovat pitäneet maitotilaa 18 vuotta. Lypsäviä on nyt 40. Tilalle rakennettiin myös nautakasvattamo, jotta kaikki tilalla syntyneet vasikat pystytään kasvattamaan teurasikään asti itse. Tällä tavalla pidetään Aallon mukaan eläintaudit kurissa, kun ei tarvitse kuljettaa nautoja tilalta toiselle. Harjoittelijoita on tilalla ollut ennenkin.
– Aina on otettu harjoittelijoita vastaan, kun on ollut tarjolla. Ei näitä harjoittelupaikkoja ole liikaa tarjolla, Teemu sanoo.
Vasikoiden juottamista ja paljon muuta
Eliselle kuuden viikon harjoittelusta jäi hyvä maku. Turkulainen sanoo tykkäävänsä eläimistä ja se oli myös syy lähteä peruskoulun jälkeen opintielle Tuorlaan. Teemu ja Marita Aalto olivat iloisia, että Elise tarttui lypsytilan töihin positiivisin mielin ja rohkeasti.
Ensin oli pesuhommia, sitten vasikoiden juottamista, lypsykoneen käyttöä, käytävän putsaamista ja turpeen laittoa.
– Tosi hyvin hän oppi, Marita kiittelee.
Navettatöiden lomassa Elise jo suunnitteli elämää koulun jälkeen. Hän haluaisi muuttaa maalle ja hankkia pari lypsylehmää sekä koiran ja marsuja.
Harjoittelu tuottaa hienoja tarinoita
Harjoittelujakso kouluympäristön ulkopuolella on iso juttu. Sen on moneen kertaan huomannut Ammattiopisto Livian Tuorlan maataloustiimin vetäjä, lehtori Paula Kohijoki.
– Minusta tuntuu että he kasvavat tosi paljon, kun pääsevät työelämään. On hienoja tarinoita siitä, miten vastuunotto on kasvanut, Kohijoki hehkuttaa.
Iso haaste harjoittelujaksossa on yleensä maatilalle kulkeminen. Opiskelijat ovat nuoria ja aika harva linja-auto kurvaa tilan pihalle. Elise Pelanderin kohdalla tämä asia hoitui kätevästi.
Lehmä kiinnostaa kaupunkilaisia
Kaupunkilainen lehmää hoitamassa ei ole Paula Kohijoen mukaan enää ihmeellinen yhdistelmä. Aikaisemmin eläintenhoitoa opiskelivat nuoret, jotka lähtivät jatkamaan kotitilansa hoitoa. Nyt lehmät ja muut maatilan eläimet kiinnostavat yhä useammin myös kaupunkilaisia. Käänne on tapahtunut viime vuosina.
Ammattiopisto Livialla on maatalousalan/eläintenhoidon perustutkinnon opetusta kahdessa paikassa, Kaarinan Tuorlassa ja Paimion Taatilassa. Paimion yksikössä eläintenhoidon koulutus kattaa myös muita eläimiä, esimerkiksi hevosia ja koiria. Osaamisaloina ovat maatilan eläintenhoidon lisäksi klinikkaeläinhoitaminen, eläinhoitola, eläinten kouluttaminen, koe-eläintoiminta ja eläinten trimmaaminen.
Katso Elisen mietteitä videolta
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Paljon lisää aiheesta löydät joulukuun Nauta-lehdestä 5/2023! Lue, millaisia asioita maatalouden perustutkinnossa opiskellaan ja missä kaikkialla Suomessa voi opiskella eläintenhoitajaksi.