Pääkirjoitus: Parahin Joulupukki

Ajattelin kirjoittaa nyt, kun tuo joulukin puskee taas päälle. Anteeksi, etten oo ennättänyt kirjoitella useammin. Kasvukausi meni töissä, lokakuu meni syystöissä ja marraskuussa olen keskittynyt enemmän päiväuniin.

Olen ollut kuitenkin siis enimmäkseen pois pahanteosta, enkä näe estettä toivoa joululahjoja. Tälleen aikuisena en osaa hirveästi arvostaa enää mitään krääsää. Viljelijän elämää helpottaisi kyllä tosi paljon, jos ensi kesänä ei olisi taas katovuosi. Ja vielä jos elukat pysyisivät terveinä ja tuottaisivat entistä helpomman elannon. Vielä jos poikisivatkin aina navettatöiden aikaan.

Taidan nyt kyllä pyytää Pukki sinulta liikoja. Joulun aika kun taitaa olla sinulle niin hötäkkää, että muu aika menee toipumiseen. Ei parane Joulupukkia ajaa loppuun, jos haluaa sen kiertävän kylässä seuraavanakin jouluna. Tosi ikävä muuten, ettet voi tulla poroilla kotieläintilan pihaan asti tautisuojan takia. Ymmärrän kyllä, että virusripuli poroilla ei ole kivaa, etenkään siellä reessä.

Olen kyllä auttanut itseäni noiden toiveitteni suhteen. Tämä syksy oli mitä mainioin tehdä perusparannuksia pellolla, etteivät mahdolliset epätavalliset sääilmiöt haittaisi niin pahasti. Teetätin navettaan ilmanvaihtoremontin, jotta tautipaine pienenisi. Lehmien tuotokseen ja katteeseen olen panostanut jalostuksen ja ruokinnan optimoinnin keinoin. Märehtimisanturit ja poikimasensori odottavat tosin vielä hankkimista, mutta ennen ensi toukoja ykköstavoitteeksi taitaa kiilata hoitoparsi.

Että jospa sitten kuitenkin säästän joululahjatoiveeni verovähennyskelvottomiin asioihin, kunhan keksin jotain. Suklaa toimii aina. Voisitko Pukki kuitenkin jakaa salaisuutesi, ja tulla puhumaan viljelijöille tilusajon optimoimisesta? Sinä kun ennätät joka paikkaan yhessä yössä, niin sinulla olisi varmaan paljon annettavaa rehulogistiikalle.

Janne Pietikäinen
Maidontuottaja, Faban edustajiston ja jalostusvaliokunnan jäsen