Kataisten tilan ummessa olevat ja tiineet hiehot nauttivat olostaan laitumella Pielavedellä. Lypsyjakkaralta eduskunnan kautta EU:n ytimeen noussut Elsi Katainen jatkaa poliittista vääntöä läpi kesän, jotta nautoja näkyisi suomalaisessa maisemassa myös tulevaisuudessa.
Videolla Elsi Katainen kertoo, millaista työtä Euroopan Parlamentissa tehdään maatalouden eteen.
Euroopan parlamentin Suomen Keskustaa edustava jäsen Elsi Katainen kattaa kahvipöydän Kataisten kotitilalla Pielaveden Venetmäen kylässä. Tämä ei ole ihan tavallinen tilanne, sillä Euroopan parlamentin jäsenen elämä on kovin liikkuvaista. Paikallaan ei ehdi kauan olla. Arkipäivät menevät Brysselissä, Strasbourgissa tai muissa EU:n kokouspaikoissa. Viikonloppuisin pääsee kotimaahan, mutta silloinkin on usein tilaisuuksia eri puolilla maata.
Komission koneistossa ja valiokuntien käsittelyissä kypsyneet esitykset CAP-ohjelmasta, ennallistamisesta, metsäkadosta, hiilinielujen lisäämisestä, luonnon monimuotoisuudesta, eläinterveydestä ja monet muut asiat pitävät Kataisen ajatukset tiukasti EU-politiikassa. Kun yksi kokonaisuus saadaan finaaliin, toinen on jo prosessissa.
Kerran kuukaudessa on mepeillä kotimaan viikko ja silloin saattaa Elsillä olla lukuisten tilaisuuksien lomassa aikaa rauhoittua kotimaisemissa Pielavedellä. Nyt alkukesän lämmössä oli sellainen hetki.
Lypsyhommat alkoivat jo lapsena
Elsi Katainen syntyi Pohjanmaalla Haapajärvellä, isä oli karjalaisia. Petri on kotoisin Pohjois-Savosta. Elsi ja Petri opiskelivat agrologiksi Savossa ja siellä he tutustuivat. Naimisiin mentyään vuonna 1993 he muuttivat Petrin kotitilalle Pielavedelle jatkamaan tilanpitoa.
Lehmä oli Elsille tuttu eläin jo ennen opintoja. Kotitilalla Pohjanmaalla oli lehmiä ja ensimmäisen tilin Elsi teki kotona lomittajana. Sen jälkeen hän lomitti muillakin tiloilla.
Yhteiskunnallisista asioista Elsi Katainen innostui jo parikymppisenä. Esikuvana oli oma isä, joka oli aktiivisesti vaikuttamassa Haapajärvellä. Muutettuaan Suomen itäiselle laidalle, Elsi Katainen toimi Pielaveden kunnanvaltuustossa, ja nousi eduskuntaan toisella yrittämällä. Arkadian maisemissa hän oli peräti 11 vuotta.
Lehmätietämyksestä iso apu parlamentissa
Euroopan parlamentin jäsenenä Elsi Katainen on toiminut vuodesta 2018 lähtien. Katainen nousi Brysselin koneeseen kesken kauden Hannu Takkulan luovuttua paikasta.
Euroopan parlamentissa Katainen on maatalousvalokunnan varapuheenjohtaja ja mm. liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsen. Maatalousvaliokunnassa Kataisen vastuulla ovat EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, eläinten terveys ja hyvinvointi, kasvinterveys, maataloustuotteiden laatu sekä metsätalous.
Elsi Kataisen tiedot ja taidot lehmistä ovat olleet arvokasta valuuttaa Brysselissä.
– Ne ovat hirveän konkreettisia asioita, mistä siellä puhutaan. On todella ollut hyötyä lehmätiedoista, Katainen vakuuttaa.
Katainen ei ole ainut lehmätilallinen parlamentin Renew-ryhmässä. Heitä löytyy mm. Tanskasta, Irlannista, Hollannista ja Saksasta.
Menikö metsäkato metsään?
Elsi Katainen on huolissaan siitä, että hyvät periaatteet muuttuvat Suomen ja monen muun maan kannalta hankaliksi, kun yksityiskohdat varmistuvat.
Esimerkiksi metsäkatoasiassa taustalla on se, että EU haluaa lyödä jarruja sademetsien katoamiselle ja tavoitteen tueksi on lähdetty siitä, että metsäkatoa aiheuttavan tuotannon tuotteille pitää evätä pääsy EU:n markkinoille. Samalla EU haluaa myös itse olla aiheuttamatta omassa tuotannossa metsäkatoa, eli meidänkin pitää noudattaa samoja pykäliä.
Suomen metsätalous on kuitenkin Kataisen mukaan uusiutuvaa, toisin kuin Brasilian sademetsissä. Viimeinen pisara oli se, kun määriteltiin, että uuden navetan paikalta ei saa kaataa puita. Kielto on voimassa myös taannehtivasti.
– Tämä tarkoittaa sitä, että kolme puuta kun kaataa navetan laajentamisen alta, niin Atria ei saa ottaa vastaan enää tilan tuotteita, Katainen selventää.
– Aina yritetään samalla muotilla iskeä keskenään hyvin erilaisiin jäsenmaihin, niin se ei sitten toimikaan. Se näyttää ihan hullulta, Elsi Katainen puuskahtaa.
Nautojen eläinkuljetus on syksyn keskustelu
Eläinten hyvinvointiesitys on parhaillaan komission hiottavana. Jotain tietoja sieltä on kumminkin jo kantautunut.
Nautojen teuraskuljetuksiin ollaan näillä näkymin asettamassa tuntirajoitus, eli määrätään se, kuinka kauan eläin saa olla yhtäjaksoisesti pyörien päällä. Pitkien etäisyyksien Suomelle tämä herättää huolta.
– Meillähän se ei käy ollenkaan. Pitäisi kesken matkaa päästää ne välillä jaloittelemaan ja sitten lastataan eläimet uudestaan, Katainen selventää.
Kataisen mukaan pitäisi ensisijaisesti huolehtia siitä, että kuljetusolosuhteet ovat hyvät.
Onko antibiootti päivän karkki?
Toinen huolta herättävä ajatus eläinten hyvinvointiesityksessä on antibiootin käytön vähentäminen. Komissiosta on näillä näkymin tulossa esitys, jonka mukaan antibioottimäärät pitäisi nykymäärästä puolittaa. Mutta puolittamisessa on omat ongelmansa:
– Monissa maissa käytetään antibiootteja ikään kuin päivän karkkina ennaltaehkäisevästi. Meillä käytetään sitä vasta kun tulehdus on jo päällä, Katainen selventää.
Meillä määrät ovat jo nyt niin alhaiset, että määrän puolittaminen voisi tarkoittaa Kataisen mukaan sitä, että sairas eläin ei saisi välttämättä riittävää hoitoa. Antibioottien käytön rajoituksissa pitäisi Kataisen mukaan ottaa huomioon kunkin maan lähtötilanne.
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Löydät pidemmän version jutusta kesäkuun Nauta-lehdestä 3/2023!