genomitesti

Asiantuntija vastaa tällä kertaa kysymykseen: ”Holstein-eläinteni DNA-tiedoissa näkyy punavärigeenituloksia. Mitä punavärigeeneistä tiedetään?” Kysymykseen vastaa palveluvastaava Sonja Närkki Fabalabista.   Eläinten värigenetiikka on monien eri geenien ohjaamaa. Värigenetiikkaan liittyy värin lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten merkkien tai värityksessä esiintyvien kuvioiden ilmentyminen. Holsteinilla esiintyy kahta punavärigeeniä, resessiivisesti periytyvä (Red Factor, RD) ja dominoivasti periytyvä (Variant Red, VR)….

Kolmen vuoden tauon jälkeen Faba pääsi järjestämään perinteisen suomenkarjatapaamisen, tällä kertaa Kaidanojan Kartanossa Pöytyällä elokuun loppupuolella. Tapaaminen keräsi nelisenkymmentä suomenkarjaharrastajaa yhteen kuulemaan ajankohtaisista asioista. Tapaamisen teemana näkyi yhteistyön ja rotujen näkyvyyden lisääminen. Iltapäivällä siirryttiin katsomaan Anneli Tuomisen hienoa karjaa.   Tapahtuman avasi Terhi Vahlsten Fabalta kertomalla suomenkarjaa koskevista ajankohtaisista asioista. Vahlsten kertoi genomitestauksen jatkuvan edullisesti,…

Kuvassa nupoutta periyttävä sonni VR Facit P. Vain muutamia vuosia sitten ainoastaan parissa lihakarjarodussa oli merkittäviä määriä syntymänupoja yksilöitä, tai lähes kaikki yksilöt ovat nupoja, kuten angus-rodussa. Lypsylehmien nupous on ollut harvinaisempaa suomenkarjaa lukuun ottamatta, ja lähes kaikki valtarotujen yksilöt ovat syntyjään sarvellisia. Muutaman viime vuoden aikana lypsylehmien nupouteen on kuitenkin alettu kiinnittää enemmän huomiota…

(Kuvan vasikka ei liity juttuun) Norjalaisen Genon tutkijat tunnistivat lokakuussa 2021 uuden nautojen perinnöllisen sairauden, joka on ilmennyt Norjan punaisen eli NRF-rodun vasikoilla, kertoo tuore Boskap-lehti. Sairauden aiheuttava geenivirhe paikannettiin yhteen sonniin, ja Geno on jo ryhtynyt toimenpiteisiin geenivirheen leviämisen estämiseksi populaatiossa.   Eläinlääkärit raportoivat viime lokakuussa törmänneensä tiloilla kolmeen vasikkaan, joilla epäiltiin harvinaista ihosairautta,…

Nauta-lehden Asiantuntija vastaa -palstan tämäkertainen kysymys koskee maidon kappakaseiineja: ”Genomitestin yhteydessä eläimelle tuli kappakaseiinitulos. Mitä kappakaseiinit ovat ja mihin ne vaikuttavat?” Vastaajana toimii Sonja Närkki Fabalabista. Fabalab tarjoaa erilaisia DNA-määrityksiä sekä lypsy- että lihakarjatiloille jalostus- ja kasvatustyön tueksi.   Kaseiinit ovat maidossa esiintyviä proteiineja. Noin 80 % maidon proteiineista on erilaisia kaseiineja ja 20 %…

VikingGenetics Herd of the Year 2021 -tilaksi on valittu sysmäläinen Kotirinteen tila, jonka omistavat Miina Kuusimo-Rinne ja Pasi Rinne. Valintaan vaikuttivat hyvä tuotostaso, innostus jalostukseen ja jalostuseläinten tuottaminen. Erityisesti innostus jalostukseen ilmenee lukuisten alkiohuuhtelujen ja -siirtojen kautta. Tila toimii VikingGeneticsin alkioiden vastaanottajakarjana. ”Jalostus, alkiohuuhtelut ja alkionsiirrot ovat kuin ainaista joululahjojen avaamista”, kuvailee Miina Kuusimo-Rinne.  …

Maailman Ayrshire Federaatio on kiinnittänyt huomiota ayrshirerodun geenivirheeseen, joka aiheuttaa vakavia epämuodostumia, kuolleena syntyneitä vasikoita ja myös vaikeita poikimisia. Geenivirheen nimi on Arthrogryposis multiplex congenita ja se lyhennetään AMC. AMC:n homotsygoottikantajat ovat pienikokoisia, niillä on selkärangan ja nivelten epämuodostumia ja ne syntyvät kuolleena tai kuolevat hyvin pian syntymän jälkeen. Epämuodostumasta käytetään myös englanninkielistä nimeä curly…

Naudoilta voidaan määrittää nykyään paljon erilaisia sairauksia ja perinnöllisiä ominaisuuksia DNA-testien avulla. Tulokset tuovat tärkeitä työkaluja eläinvalintojen ja jalostustyön tueksi. Määritettävän ominaisuuden periytymistapa ja testaustekniikka vaikuttavat siihen millaisella DNA-testillä tulos voidaan selvittää. DNA-testaustekniikoiden kehitystä ja käyttöä ohjaavat osaltaan myös tekniikoihin mahdollisesti liittyvät patentit ja rojaltimaksut. Nupouden DNA-testaus haastavaa Nupouden tarkka periytymismekanismi on edelleen mysteeri, mikä…

Nauta-lehden Asiantuntija vastaa -palstalla vastataan tällä kertaa seuraavaan kysymykseen: ”Apua, karjassamme on ilmennyt perinnöllisen sairauden kantaja! Pitääkö kantaja aina poistaa karjasta?” Vastaajana toimi Faban lihakarjan asiakas- ja kehityspäällikkö Kaisa Sirkko.   – Hätiköityjä poistopäätöksiä ei pidä tehdä, eikä missään nimessä senkaltaisia ylilyöntejä, että vaikkapa laitetaan kaikki sairautta aiheuttavan geenin kantajat teuraaksi. Valitettavasti yksiselitteistä, kaikki tilanteet…

Inger-Marie ja Trygve Sundblomin sekä Patrik Häggblomin Ahvenanmaalla sijaitsevilla tiloilla lypsykarjaa jalostetaan ajatuksella ja pitkäjänteisesti, moderneja jalostuksen työkaluja käyttäen. Työn tulokset näkyvät huippueläiminä.   Inger-Marie ja Trygve Sundblomin Möckelgräsin tilan navetassa lypsää noin 35 lehmää. Karja voitti viime vuonna ykköspalkinnon Faban lypsykarjan jalostuskilpailussa holsteinkarjojen sarjassa NTM-arvolla 12,5. Toissa vuonna samassa kilpailussa heltisi kolmossija, ja sitä…

Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän tiedetään. Tulee mieleen vanha sanonta, jonka mukaan tieto lisää tuskaa. Vai lisääkö? Ehkä ei sittenkään. Itse asiassa lihakarjan genomitesteistä saatavien DNA-testitulosten avulla voimme vähentää sekä taloudellisia menetyksiä että eläinten kärsimyksiä, jotka johtuvat erilaisista perinnöllisistä sairauksista.   Lihakarjan genomitesti on rakenteilla ja pala palalta saamme mukaan tutkimukseen myös erilaisia sairauksia, jotka…