Lypsä ternimaito vasikalle niin pian poikimisen jälkeen kuin vain ehdit, kehottavat irlantilaiset tutkijat. Näin tuloksena on laadultaan parasta mahdollista ternimaitoa. Irlantilaistutkimuksessa myös ensikot tuottivat hyvälaatuista ternimaitoa.
Irlannissa vasikkakuolleisuus on tutkijoiden mukaan varsin korkea, noin 4,6 %, verrattuna esimerkiksi Norjaan, jossa luku on 3,7 %. Suomessa vasikkakuolleisuus lypsyroduilla on keskimäärin Irlannin tasolla. Irlantilaiset halusivat selvittää, olisiko ternimaidon koostumuksella yhteyttä vasikkakuolleisuuteen.
Ternimaidon vasta-aineet eli immunoglobuliinit ovat elintärkeitä vasikalle, joka syntyy täysin ilman vasta-aineita. Maidon eniten sisältämää vasta-ainetta eli immunoglobuliini G:tä, lyhyemmin IgG, on käytetty mittarina ternimaidon laadulle; jos ternimaidon IgG-pitoisuus on yli 50 grammaa litrassa, se on hyvälaatuista.
Tutkimuksessa ternimaitoa lypsettiin 704 lehmältä. Mukana oli eri lypsyrotuja ja eri-ikäisiä lehmiä. Lehmät asuivat Teagascin tutkimuskeskuksessa etelä-Irlannissa, jossa maidontuotanto perustuu täysin laidunnukseen. Vasikat otettiin eroon emistään heti poikimisen jälkeen ja emät lypsettiin, kun seuraava lypsyaika koitti. Ternimaito punnittiin ja maidon IgG-pitoisuus mitattiin.
Ensikoidenkin ternimaito hyvää
Tutkimuksessa kerätty ternimaito oli pääosin laadultaan hyvää. IgG-pitoisuuden keskiarvo oli 112 g/l – eli yli kaksinkertainen ”hyvä”-laatuarvosanan alarajaan nähden. ”Tämä saattaa johtua lehmien laidunperusteisesta tuotantomuodosta sekä melko matalasta keskituotoksesta”, toteaa tutkimusta johtanut Muireann Conneely Dublinin yliopistosta.
Useammin poikineiden maidossa oli korkeampi IgG-pitoisuus, samoin niiden lehmien jotka oli lypsetty melko nopsaan poikimisen jälkeen. Poikimakauden alkupuolella poikineiden ternimaito oli laadultaan parempaa kuin myöhemmin poikineiden.
Vaikka ternimaidon laatu kohosi poikimakertojen myötä, myös ensikoista peräti 90 % tuotti hyvälaatuista ternimaitoa. Tästä syystä tutkijat kehottavatkin viljelijöitä heittämään romukoppaan vanhat suositukset, joissa ensikoiden ternimaitoa säännönmukaisesti hyljitään.
Vasta-aineet vaikuttivat ”tiivistyvän” maitoon, eli IgG-pitoisuus oli korkeampi jos lehmä oli tuottanut määrällisesti vähemmän ternimaitoa. Tällaisia lehmiä olivat ne, joilla oli takana vähemmän poikimakertoja, joiden vasikat olivat pienempiä, tai jotka oli lypsetty pian poikimisen jälkeen.
Poikimisen jälkeen ternimaidon IgG-pitoisuus laski 1,1 prosentin tuntivauhtia. Tutkijat kuitenkin painottavat, että kyse ei ollut maidon laimentumisesta. Ilmiön mekanismia ei vielä tunneta, ja se vaatiikin jatkotutkimusta.
Lypsä heti poikimisen jälkeen
Tämän tutkimuksen tulokset eivät siis tukeneet teoriaa, että vasikkakuolleisuus Irlannissa johtuisi ternimaidon heikosta laadusta. ”Jos lehmä lypsää runsaasti, sen ternimaito saattaa olla heikkolaatuisempaa, mutta tämä tulisi aina testata tilalla”, tutkijat sanovat.
Ternimaidon laatuun vaikuttaa moni tekijä, mutta ainoa tämän tutkimuksen perusteella varma johtopäätös on, että ternimaidon lypsäminen talteen mahdollisimman pian poikimisen jälkeen parantaa laatua. ”Tämä on käytännön tilaolosuhteissa paras keino maksimoida ternimaidon vasta-ainepitoisuus”, tutkijat toteavat.
Lähde: Full details: Conneely, M., Berry, D., Sayers, R., Murphy, J., Lorenz, I., Doherty, M., & Kennedy, E. (2013). Factors associated with the concentration of immunoglobulin G in the colostrum of dairy cows. animal, 7(11), 1824-1832.
Alkuperäisen jutun löydät BSAS:n Animal Bytes -sivustolta.