Faban palveluvalikoimaan on vuoden alusta lähtien kuulunut bioturvallisuuskartoituksen tekeminen tilalle. Mutta mitä se bioturvallisuus oikein on? Mitä käynnillä tapahtuu, ja mitä hyötyä siitä on tilalle? Pääsimme mukaan Huittisten koulutilan bioturvallisuuskäynnille, jossa nämäkin asiat selvisivät.
Bioturvallisuuskäynnillä kartoitetaan läpi tilanne bioturvallisuuden eli sisäisen ja ulkoisen tautisuojauksen suhteen. Käynnistä täytetään Nasevassa lomake, joka tallentuu tilan tietoihin hyödynnettäväksi jatkossa. Lisäksi tila saa toimenpide-ehdotukset niistä asioista, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Käyntiin on mahdollista käyttää Neuvo-rahaa, jolloin tilan maksettavaksi jää ainoastaan arvonlisäveron osuus.
Kokemäellä sijaitsevalla Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston koulutilalla on yhden robotin opetusnavetta, joka on valmistunut 2021. Nuorkarja asuu eri rakennuksessa. Koulutilalla on lehmien lisäksi lampaita, eksoottisia eläimiä, kaneja, sekä erilaisia jyrsijöitä.
Koulutila kiinnostui bioturvallisuuskartoituksen teettämisestä Faban eläinaineksen asiantuntijoiden puhuttua asiasta käyntien yhteydessä. Kartoitus sovittiin koulutilan karjanhoitajan Heidi Helmisen kanssa heinäkuun alkuun. Kartoituksen tilalle teki Kaisa Nieminen ja se toteutettiin Neuvo-rahalla.
Tautisulun kautta
Bioturvallisuuskäynti alkaa kierroksella tilaympäristössä, jolloin käydään läpi rakennukset, piha-alueet ja koneliikenne. Ensimmäinen huomioitava asia on yleensä hygienia- eli tautisulku ja vierailijoiden suojavarusteet.
Hygieniasulku on yksinkertainen ja tehokas tapa estää tautien kulkeutuminen navettaan. Mikäli sulkua ei ole, tulisi vierailijoille olla kuitenkin suojavarusteet tilan puolelta: saappaat ja haalari tai siemennysessu, tai kertakäyttöiset suojavarusteet. Käsienpesumahdollisuus jo eläintiloihin tultaessa on suositeltava. Kannattaa myös merkitä selkeästi, mistä ovesta vierailijat kulkevat.
Kokemäen koulutilalla on nämä riskit huomioitu erittäin hyvin, ja hygieniasulku on sekä vanhan että uuden navetan puolella. Maitokuski käy ainoastaan tankkihuoneen ovella, josta löytyy desinfioimisallas kenkiä varten.
Ajoreitit syyniin
Eläintenkuljetusautot ovat merkittävä riski taudinaiheuttajien leviämisessä ja sen vuoksi lastauspaikkoihin ja ajolinjoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Välitysvasikoita varten on markkinoilla olemassa erillisiä luovutuskarsinoita, joihin vasikat voi sijoittaa hakua varten piha-alueen ulkopuolelle tai reunamille. Ratkaisu on mahdollinen myös teuraseläimille esimerkiksi siirtoaidoilla. Mikäli erillistä noutopistettä ei ole, tulee nouto suunnitella niin, etteivät auton ja navetan ilmatilat ole yhteydessä toisiinsa.
Kokemäen koulutilalla vasikoiden ja teuraiden nouto on järjestetty niin, että kuljettajien ei tarvitse mennä sisälle eläintiloihin. Kuljetusautot voidaan ajaa sillä tavoin, että auton ja eläintilan ilmatilat eivät ole yhteydessä toisiinsa.
Myös raadonkeräilyauto muodostaa tautiriskin. Se on onneksi harvinaisempi vierailija, mutta raadon säilytys ja noutopaikka kannattaa miettiä etukäteen. Säilytyspaikan tulisi olla kiinteäpohjainen ja helposti puhdistettava ja raato tulee saada peitettyä. Kokemäen koulutilalta löytyy peittämiseen K-Coverin valmistama, siirrettävä raatokansi.
Ulkoiseen bioturvallisuuteen kuuluu myös tilan oma ajoliikenne, eli lannanajon, rehuliikenteen ym. ajoreitit. Optimaalista olisi, että esimerkiksi lietteen ja rehunjaon ajoreitit eivät risteä, jolloin vältetään lannan kulkeutuminen renkaissa ruokintapöydälle.
Koulutilalla ajoreitit on huomioitu erittäin hyvin. Rehunjakoliikenne ei käytännössä risteä ulkopuolisen liikenteen kanssa ollenkaan, vaan sille on täysin oman kulkureitti. Lieteallas sijaitsee riittävän kaukana navetasta ja sinne on oma liittymä, jolloin lietekalustolla ei tarvitse ajaa rehupihan läpi. Myöskään ulkopuolinen liikenne ei aja alueelle, jossa rehunkäsittely tapahtuu.
Tuhoeläimet kuriin
Kierrettäessä koulutilan rakennuksia käy ilmi, että ammattilainen on tehnyt tilalle tuhoeläinten torjuntasuunnitelman muutama vuosi takaperin, alueella olleen rottaongelman vuoksi. Tilanne on saatu hyvin hallintaan: rottia ei havaita rakennuksissa, eikä pihaympäristössä ole rottia houkuttelevia romukasoja tai muita pesimispaikkoja.
Lintujen pitämiseksi poissa navetoista käytetään lintuverkkoja, jotka on asennettu ikkunoihin ja katon tuuletusaukkoihin. Ovia ei pidetä auki turhan takia, jotta lintujen pesiytyminen navettaan estyy. Linnut onkin saatu pidettyä tehokkaasti poissa rakennuksista.
Lähialueella pyörii kuitenkin isohko naakkaparvi, jonka häätämiseksi on hankittu BirdAlert -karkotuslaite. Käyntiä tehtäessä laite oli vielä asentamatta. Varislinnut ja lokit ovat linnuista suurin riski taudinaiheuttajien levittämiseen, koska ne liikkuvat parvissa pikkulintuja isommalla alueella ja tonkivat mielellään myös jätteitä.
Osastointi auttaa
Sisäistä bioturvallisuutta tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota taudinaiheuttajien leviämiseen karjan sisällä. Eläinten osastointi on yksi keskeisiä asioita. Kokemäen koulutilalla nuorkarja on omassa rakennuksessaan. Vasikat siirtyvät yksilökarsinoista ryhmäkarsinoihin, jotka on jaettu ikäryhmien mukaan. Tiineet hiehot siirtyvät lypsävien navettaan umpiosastolle sen mukaan, miten hiehokarsinoissa tarvitaan tilaa.
Lypsävien navetassa on erikseen umpiosasto sekä kaksi kestokuivikekarsinaa poikiville ja sairastapauksille. Eläinten välillä karsinat kuivitetaan ja niissä käytetään kuivadesinfiointiainetta. Optimitilanteessa samoja karsinoita ei käytettä poikivilla ja sairailla eläimillä, mutta mikäli se ei ole mahdollista, tulee karsinat desinfioida eläinten välissä, kuten koulutilalla tehdään.
Eri osastoilla on omat työvälineensä eikä niitä käytetä ristiin. Koulutilalla mitataan ternimaidosta vasta-aineet ja tarvittaessa pakastimesta löytyy hyvälaatuista ternimaitoa. Tämä lisää eläinten vastustuskykyä vasikasta lähtien ja sitä kautta parantaa tilan bioturvallisuutta. Vasikkaterveydestä keskustellessa käy ilmi, että tilalla on ollut aiemmin kryptosporidioosia. Tilanne on saatu hallintaan eristämällä sairaat vasikat, eikä tautitapauksia tällä hetkellä ole.
Tilan sisäistä bioturvallisuutta kartoitettaessa olisi hyvä aina miettiä, miten eläimiä saa tarvittaessa eristettyä. Toisin kuin aikuisille naudoille, vasikoille on usein helpompi järjestää väistötilat muualle ja niiden avulla taudinpurkauksen hallintaan saaminen on huomattavasti helpompaa.
Kehityskohteitakin löytyi
Kartoituskäynnillä tila saa aina myös suosituksia kehityskohteista. Kokemäen koulutilalla bioturvallisuus kokonaisuutena on huomioitu erittäin hyvin. Tilakierroksella kehityskohteita mietittäessä oli Heidi Helmisellä jo ennalta todella hyvä käsitys parannustarpeista.
Ensimmäiseksi kehityskohteeksi valittiin raadonsäilytys. Se olisi hyvä saada kiinteälle alustalle mahdollisimman lähelle tietä. Toiseksi kohteeksi valittiin naakkaparven karkoitus tilaympäristöstä. Käytännössä tämä tapahtuu BirdAlertin avulla. Lisäksi varislintuja voi torjua metsästämällä, ja tilaympäristöön voi hakea poikkeuslupaa ympärivuotiselle metsästykselle.
Heidi Helminen nosti esille myös eksoottisten eläinten salmonellariskin. Salmonella on osa niiden suoliston normaaliflooraa ja tästä syystä mahdollinen riski. Asia on huomioitu esimerkillisesti koulutilan työjärjestyksessä, sillä eksoottisten eläinten puolelta ei tulla enää navettaan työvuoron aikana. Lisäksi päädyttiin lisäämään desinfioimisaltaita eksoottisten eläinten tilojen kulkuoville.
Käynnin lopuksi täytettiin Nasevaan Biocheck.UGent- lomake, joka kertoi kirjallisesti sen, mikä jo oli todettu: tilan bioturvallisuus on keskimääräistä paremmalla tasolla.
Teksti ja kuvat: Kaisa Nieminen
Jutun voit lukea myös lokakuun Nauta-lehdestä 4/2023.
Kiinnostuitko bioturvallisuuskartoituksesta? Lue lisää täältä.