Kipsiä levitetään peltoon, jotta ravinnevalumat vesistöön vähenisivät. Kipsi toimii mainiosti myös nurmella, mutta samalla se laskee väliaikaisesti rehun seleenipitoisuutta. Muutos on kuitenkin helposti korjattavissa.
Valtio tukee kipsin levittämistä rannikkoseudun pelloille Kymenlaaksosta Satakuntaan asti. Levityksen jälkeen pelto pitäisi muokata kohtalaisen nopeasti. Kasvinviljelytiloilla kipsinlevitys onnistuu helposti, koska pelto muokataan vuosittain. Nautatiloilla kipsi on luontevinta levittää nurmelle sen uusimisen yhteydessä, jolloin ala voidaan muokata heti levityksen jälkeen.
Kipsi vähentää eroosiota ja sitä kautta erityisesti fosforihuuhtoumia vesistöihin merkittävästi. Lisäksi kipsi toimii erinomaisena rikkilannoitteena.
Kipsi myös vähentää seleenin siirtymistä maaperästä kasveihin väliaikaisesti ja se asia kannattaa nautatiloilla ottaa huomioon.
Sulfaatin ja seleenin kädenvääntö
Kipsin vaikutus seleenipitoisuuteen on ollut tutkimuksen kohteena vuosina 2008-2011 Luonnonvarakeskuksessa Jokioisilla.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten kipsi käyttäytyy eri tavalla muokatuilla lohkoilla. Mukana oli myös nurmi. Tutkimus todisti sen, että kipsi vähensi viljelykasvien seleenin ottoa.
– Kipsihän on kalsiumsulfaattia ja sulfaatti kilpailee kasvien seleenin oton kanssa, sanoo johtava tutkija Kari Ylivainio Luonnonvarakeskuksesta.
Jokioisten kenttäkokeet kestivät useita vuosia. Ensimmäisenä vuonna seleenipitoisuus jyvissä ja nurmessa tipahti jopa 80 prosenttia lähtötilanteeseen verrattuna.
– Seleenitasot nousivat kuitenkin kipsikäsittelyä edeltävälle tasolle muutaman vuoden kuluttua sulfaatin huuhtoutumisen seurauksena, vahvistaa Ylivainio.
Kipsikäsittely suositellaan uusittavaksi viiden vuoden kuluttua edellisestä levityksestä, jotta kipsin kyky hidastaa ravinnevalumia pysyisi hyvänä.
– Jos viiden vuoden välein tehdään, niin varmaan kolmantena tai neljäntenä vuonna seleenitasot ovat nousseet normitasolle, arvioi Kari Ylivainio.
Kipsin levittäminen tuo seleeniin liittyvää pohdittavaa nautatiloille. Toisaalta kipsin myötä maahan tulee myös kasveille välttämätöntä kalsiumia ja rikkiä. Kipsi on siis samaan aikaan sekä kasvien seleenin ottoa heikentävä yhdiste että ravinnevalumia hidastava maanparannusaine ja lannoite.
Suomi on seleeniköyhä maa
Seleenin saannin varmistaminen on tärkeä asia erityisesti Suomessa, sillä meidän maaperässä seleenipitoisuus on muuhun maailmaan verrattuna pieni.
Seleeni on ravinnekierrossa läpikulkumatkalla, kun se menee pellolta lehmän tai kasvien kautta ihmiseen. Riittävän seleenin saannin varmistamisessa on kaksi tärkeää tavoitetta.
– Toinen on eläinten seleeninsaannin turvaaminen ja toinen on se, että kun eläimet saavat tarpeeksi seleeniä, niin myös maidossa ja lihassa on seleeniä. Tällä on myös kansanravitsemuksellinen merkitys, että ihmiset saavat seleeniä omasta ravinnostaan, täsmentää tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta.
Seleenin pitoisuutta elintarvikkeissa seurataan vuosittain. Kaupasta käydään hakemassa elintarvikkeita, joiden seleenipitoisuus analysoidaan. Jos seleenipitoisuuden suuntaus näyttää kehittyvän epäsuotuisasti, seleenimäärää lannoitteissa voidaan muuttaa.
Seleeni voi olla joko orgaanisessa tai epäorgaanisessa muodossa. Kasveissa se on orgaanisessa muodossa aminohappoihin sitoutuneena ja teollisten lannoitteiden seleeni on epäorgaanista. Kivennäisrehuissa se voi olla kumpaa tahansa tai molempia. Orgaanisen seleenin sallimisesta luomukotieläinten rehuissa tehtiin päätös vuonna 2014.
Pelkästään luomutuotteita syövillä ihmisillä seleenin saanti voi olla alhaalla. Tämä johtuu siitä, että luomuviljelyssä ei käytetä epäorgaanisia lannoitteita, joiden mukana seleeniä tulee maaperään. Luonnonmukaisesti tuotetuissa kasveissa, myös rehuissa, on vähemmän seleeniä kuin seleenilannoitetuissa tavanomaisissa tuotteissa. Luomukotieläintuotteisiin seleeniä tulee kuitenkin eläimille annettujen seleeniä sisältävien lisärehujen mukana.
Seleeni on naudoille tärkeä monella tavalla
– Seleeni on hyvin monivaikutteinen. Se on monien antioksidanttisten entsyymien välttämätön ainesosa, jotka vaikuttavat hyvin moneen asiaan, sanoo Marketta Rinne.
Seleenivaje voi johtaa utaretulehduksiin ja muihin sairauksiin, jos immuunijärjestelmä ei toimi riittävän hyvin. Seleeni vaikuttaa myös hedelmällisyyteen.
– Akuutissa seleenin puutoksessa erityisesti vasikoille voi tulla lihasrappeumatautia, jolloin niiden liikuntakyky kärsii, Rinne täsmentää.
Seleenin lisäys lannoitteeseen tai rehuun
Suomessa on ollut pitkään käytäntönä, että seleenilisä kulkee lannoitteiden mukana peltomaahan, jolloin kasvit saavat riittävän määrän seleeniä maasta. Pitää toki muistaa, että kotimaan lannoitteissa on lisättyä seleeniä mutta ulkomailta hankittu lannoite ei välttämättä sisällä seleeniä lainkaan.
Väkirehu- ja kivennäisseoksissa seleeni on yleensä mukana ja silloin eläimet saavat seleeniannoksensa siitä. Haasteita seleenin saannissa voi tulla naudoille, jotka syövät pelkkää nurmirehua, jos sen seleenipitoisuus on kovin pieni eikä lisänä tarjottu seleenilisä maita riittävästi.
Pieni ripaus seleeniä riittää
Seleeniä lisätään rehuun ja lannoitteeseen hyvin pieniä määriä. Annostelussa pitää Rinteen mukaan olla tarkka, sillä raja seleenin turvallisen ja myrkyllisen saannin välillä on varsin kapea. Viljelijät voivat myös tehdä rehuistaan analyysejä seleenipitoisuuden varmistamiseksi.
– Rutiinisti seleenimääritystä ei kuitenkaan tehdä, koska se ei sisälly perusrehuanalyysimääritykseen, vaan takana on usein halu varmistaa tilanne esimerkiksi karjan terveysongelmia selvitettäessä, kertoo Marketta Rinne.
Kipsi kiinnostaa
Kipsiä on käytetty maanparannusaineena jo kauan. Suomessa kipsiä lähdettiin kokeilemaan juuri ravinnevalumien hidastajana 2000-luvun alussa. Hankkeita on ollut useita ja tulokset ovat olleet hyviä. Samalla on karttunut hyödyllistä tietoa kipsin muista vaikutuksista.
Lisäksi on kartutettu tietoa ja käytäntöjä, joilla kipsistä saadaan mahdollisimman tehokas työkalu ravinnevalumien hidastajana.
Kipsin vaikutusta on viime vuosina tutkittu monien viljelykasvien ja maalajien kanssa eri toimijoiden hankkeissa. Herkimmätkin viljelykasvit näyttävät hyötyvän ja pärjäävän kipsin kanssa mainiosti.
Ympäristöministeriö tukee
Elinvoimakeskus on saanut tälle vuodelle ympäristöministeriöltä rahoituksen levittää kipsiä noin 5000 hehtaarin alalle. Levityskausi on loppusuoralla ja vipinää on ollut.
– Tämän vuoden kokonaishakemusmäärä on noin 7 500 hehtaaria. Nyt on jo ehditty tänä vuonna levittää yli 5 000 hehtaaria, eli tavoitteeseen päästiin kirkkaasti, sanoo projektipäällikkö Minna Kolari Elinvoimakeskuksesta.
Loput jo kipsinlevitystä hakeneet tilat saavat kipsinsä ensi keväänä kasvukauden alkaessa tai viimeistään syksyllä.
Kipsi on viljelijöille ilmaista ja verovapaata, eikä se vaikuta maataloustukiin. Kipsi tuodaan pellonlaitaan mahdollisimman lähellä sovittua levitysajankohtaa. Levitys sovitetaan tilan töiden ja toiveiden mukaan. Viime hetken muutoksiakin noudatetaan.
– Märkään peltoon ei koskaan mennä sotkemaan ja talvella kipsiä ei levitetä, täsmentää Minna Kolari.
Kipsinlevitykset tilataan verkosta Elinvoimakeskuksen sivuilta. Sähköinen haku on auki läpi talven. Lisätietoja löytyy elinvoimakeskuksen sivuilta.
Miltä kipsinlevitys näyttää ja mitä viljelijän kannattaa ottaa huomioon? Katso video!
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki
Voit lukea jutun myös joulukuun Nauta-lehdestä 5/2026.
Maitotilallisten kokemuksia kipsin käytöstä löydät kevään Nauta-lehden jutusta.