Suomenkarjan rotuosuudet ajan tasalle

Suomenkarjan eläimille julkaistaan nykyisin rotuosuudet, joissa eri suomenkarjan rotujen osuus näkyy prosentteina. Suomenkarjasonnit ovat keskimäärin hyvin rotupuhtaita, ja ei-suomenkarjarotuja niistä löytyy vähän. Lehmistä löytyy enemmän rotukirjoa.

 

Lypsyrotuisten eläinten rotuosuuksia on päivitetty säännöllisesti parin vuoden ajan. Suomenkarjan osalta rotuosuudet ovat aiemmin olleet puutteelliset, koska suomenkarja on käsitelty yhtenä rotuna. Tänä keväänä asia korjaantui.

Kolmesta rodusta yhteen, ja takaisin kolmeen

Aikojen saatossa länsi-, itä- ja pohjoissuomenkarja ovat olleet enemmän ja vähemmän sama rotu. Alun perin kaikilla oli oma rotuyhdistys ja kantakirja, mutta sotavuodet verottivat erityisesti ISK:n ja PSK:n määrää. Rotuyhdistykset yhdistettiin, samoin kantakirjat. Vuosikymmenten ajan suomenkarjaa käsiteltiin yhtenä rotuna.

Suomenkarjan rotukoodit eriytettiin tietokantauudistuksessa reilut kymmenen vuotta sitten, mutta edelleen tietokannasta löytyy eläimiä, joilla on virheellinen rotukoodi. Nämä ovat vanhoja eläimiä, jotka esiintyvät nykyisten eläinten esivanhempina.

Joidenkin yksilöiden kohdalla nämä väärällä rotukoodilla olevat esivanhemmat saattavat kuitenkin aiheuttaa hämmennystä, kun esimerkiksi täysin puhdasrotuiseksi tiedetyllä kyytöllä onkin pieni prosentti LSK:ta. Tällaisista tapauksista kannattaa ilmoittaa omalle jalostusasiantuntijalle, jotta asia voidaan selvittää.

Lehmät kirjavampaa joukkoa kuin sonnit

Keinosiemennyssonnit on hyvin valikoitunut joukko rodun edustajia, eikä käyttöön hankita sonneja, joissa on huomattava osuus esimerkiksi ayrshireä tai holsteinia. Eri suomenkarjan rotujen lehmät ovat rotuosuuksiltaan kirjavampia kuin sonnit. Tämä tosin riippuu siitä, minkälaista lehmäjoukkoa tarkastellaan. Jos rotuosuuksia tarkastellaan kaikilta lehmiltä eikä rajata eläimiä millään lailla, saadaan hyvinkin kirjava joukko eri suomenkarjarotujen edustajia.

Nuorimmissa länsisuomenkarjan lehmäikäluokissa LSK:n osuus on noin 76 prosenttia, mutta ayrshiren ja holsteinin yhteenlaskettu osuus on lähes 20 prosenttia. Lehmissä siis valtarotujen osuus on huomattava, mutta muiden suomenkarjarotujen osuus vähäinen.

Kyyttölehmissä valtarotujen osuus on hyvin pieni ja ISK-osuus on noin 85 prosenttia, joten kyyttölehmät ovat hyvinkin puhtaita. LSK-osuus on toiseksi suurin, mutta sekin on vain noin 6 – 7 prosenttia nuorimmissa ikäluokissa.

PSK-lehmissä on lähes yhtä suuri osuus LSK:ta ja ayrshireä. Nuorimmissa ikäluokissa PSK-osuus on noin 70 prosenttia, joten PSK-lehmät ovat suomenkarjaroduista epäpuhtaimpia rotuosuuksiltaan.

Terhi Vahlsten, kehitysagronomi, Faba

Paljon lisää aiheesta ja mm. keinosiemennyssonnien rotuosuudet eri vuosikymmenillä löydät Nauta-lehdestä 3/2015!