Luottamushenkilönä

Nyt, kun Faban edustajiston vaalit lähestyvät ja niistä on ollut paljon puhetta viimeisen vuoden aikana, tulee mietittyä, mitä kaikkea luottamustehtävissä mukana oleminen tarkoittaa. Ja minkä vuoksi ja miten olen itsekin ajautunut mukaan.
     Minua kiinnostivat jo koululaisena kaikki mahdolliset maatalouteen liittyvät asiat. Kun lukion kolmannella luokalla normaali koulunkäynti loppui, muistan että olin kovasti tyytyväinen vapauteen. Ei tarvinnut olla pakosta aamusta iltapäivään koulussa. Pääsin ensimmäisen kerran silloin keväällä osallistumaan Pirkanmaan Keinosiemennysyhdistyksen yleiseen kokoukseen. Jossain kokouksissa oli tullut tietysti käytyä aikaisemminkin, mutta usein ne olivat päiväaikaan, enkä koululaisena voinut niihin osallistua. Lähinnä tuottajayhdistyksen kokouksia oli iltaisinkin.

Niinhän se yleensä menee, että kun käy tiuhaan ensin yleisissä kokouksissa ja tiedetään kiinnostuneeksi asioihin vaikuttamiseen, tulee jossain vaiheessa valituksi hallintoon. Itselläni on ollut palava halu hoitaa omaa karjatilaa, mutta myös kiinnostusta pyrkiä vaikuttamaan oman alan asioihin yleisesti.
     Ajan käytön jakaminen on kyllä toisinaan tuottanut vaikeuksia. Töitähän tilalla on aina, ja minulla on ollut päävastuu karjasta. Muu perhe ei siis välttämättä ole ollut tyytyväinen useisiin poissaolopäiviin.

Luottamustehtävät ovat jakautuneet aikalailla jaksoittain meijeripuolen, jalostuksen ja keinosiemennyksen sekä tuottajajärjestön kesken. On pitänyt tarkkaan miettiä mihin on aikaa, ettei ole liikaa tehtäviä yhdellä kertaa.
     Kaikkein kiinnostavinta minulle on ollut jalostusorganisaatiossa mukana toimiminen, vaikkakaan esimerkiksi Faban edustajisto ei päätehtävänään käsittele jalostusasioita. Me edustajistossa toimimme viestinviejinä karjanomistajien ja osuuskunnan välillä, ja pyrimme takaamaan parhaat mahdolliset palvelut omistajille sopivilla kustannuksilla. Edustajiston jäsenenä pääsee ilmaisemaan näkemyksensä ja mielipiteensä osuuskunnan toiminnasta ja kehittämisesta. Ei tarvitse “kylillä rutista ja arvostella”, pääsee ihan aitiopaikalle toimintaa ohjailemaan.
     Edustajiston kokouksiin on ollut todella mukava osallistua, siellä on ollut hyvä henki ja samanhenkistä porukkaa. Kokousten yhteydessä on useasti myös seminaareja, joissa saa oppia joko alaan tai luottamustoimiin liittyvistä asioista.

Osuuskunnan hallinnossa tarvitaan edustajia kaikista ikäryhmistä. Nuorempia kaivataan tuomaan mukaan uutta näkemystä ja ehkä parhaiten katsomaan kohti tulevaisuutta, ja vanhempia jakamaan kokemuksen mukanaan tuomaa tietämystä. Viime aikoina on tuntunut uusia nuoria henkilöitä ilmestyvän mukaan päätöksentekoon aivan liian nihkeästi.
     Nyt jokainen miettimään, onko itsellä kiinnostusta talousasioihin ja jalostukseen, tai muuten taipumusta uusiin ideoihin ja toiminnan kehittämiseen. Kun on mukana luottamustehtävissä, samalla saa sivutuotteena eturivissä uusimman tiedon, mitä alalla ilmenee, ja paljon uusia tuttavuuksia.
     On erityisen mukavaa, kun edustajistossa on jäseniä todella ympäri koko maan, aivan pohjoisesta eteläisimpään Suomeen. On hauskaa ja mielenkiintoista keskustella, miten erilaisissa oloissa meidänkin pienessä maassamme samaa työtä tehdään.

Ja jos omaa enemmänkin kiinnostusta perehtyä jalostuskentän asioihin, ja valmiutta lähteä tilalta pois vähän useamminkin, edustajiston kautta voi pätevöityä eri toimikuntien jäseneksi. Näin pääsee osallistumaan myös pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Terhi Lahtinen-Kuortti