Tolosen maatalousyhtymä päätti kokeilla, kuinka paljon säästää, jos navetan tekee pääosin itse. Ero oli lopulta niin iso, ettei ELY-keskuskaan sitä heti purematta niellyt. Kaikille tiloille tämä rakentamismalli ei kuitenkaan sovi.
– Ei ole toista samanlaista näkynyt, sanoo omaa puurunkoista verhoseinänavettaa katseleva maataloustuottaja Marko Tolonen Mäkelän tilalta Pudasjärveltä.
Kun uuden navetan rakentaa pääosin omana työnä, siitä tulee omien ideoiden näköinen. Huolellisesti suunniteltuna, palveluja kilpailuttamalla ja omaa työpanosta käyttämällä urakan saa tehtyä valmista pakettia edullisemmin. Sen Toloset projektin myötä todistivat.
Lehmistä luopuminen kävi jo mielessä
Maatalousyhtymä Tolonen Henna ja Marko pyörittää maitotilaa Pudasjärven Livon kylässä Pohjois-Pohjanmaalla. Henna ja Marko ovat sisaruksia ja he ovat olleet tasavertaisia maatalousyrittäjiä vuodesta 2019 alkaen. Sitä ennen Marko hoiti jonkun vuoden tilaa äitinsä kanssa.
Kun Markon maatalousyrittäjyys äitinsä kanssa vuonna 2015 alkoi, pohdittavaksi tuli 1960-luvulla parsinavetaksi tehdyn ja pihatoksi muutetun eläinsuojan kohtalo. Vaihtoehtoina olivat lehmistä luopuminen tai uuden navetan rakentaminen. Tositoimiin eli navetan tekoon ryhdyttiin, kun Markon ja Hennan maatalousyhtymä perustettiin.
Uusi navetta ajateltiin aluksi hankkia valmiina pakettina avaimet käteen -periaatteella. Pankki ei kuitenkaan lämmennyt ajatukselle, sillä investoinnin arvioitu hinta muodostui liian korkeaksi yhden robotin navetan tuottoon nähden.
Hetken tuumailun jälkeen ajatus navetan rakentamisesta omana työnä alkoi kiinnostaa aina vain enemmän. Ihan tyhjän päälle Marko ja Henna Tolonen eivät kuitenkaan hypänneet: Marko on jo pitkään urakoinut metsätöissä ja sisarusten isä on ammattimies rakennushommissa.
Kustannusarviota ei ensin uskottu
– Kun laitettiin paperit ELY-keskukselle, niin sieltä soitettiin pankille ja kysyttiin, että kuka tämän lopun maksaa, kun eihän tuohon hintaan navettaa rakenneta, muistelee Henna Tolonen.
Sitten ELY:llekin selvisi, että tässä projektissa isketään oma kuokka maahan. Kesällä 2019 ELY näytti hankkeelle vihreää valoa. Työt aloitettiin heti päätöksen myötä ja valmista tuli vähän ennen koronaa, eli tammikuussa 2020.
Tolosen navetan kustannusarvio oli vähän yli 500 000 euroa. Valmispaketti olisi ollut 700 000 euron hintainen investointi. Lopulta navetan rakentaminen alitti oman kustannusarvion ja erotuksella hankittiin tilalle muun muassa kiimantarkkailulaitteistoa.
Kustannussäästöjä urakassa tuli mm. siitä, että kaikki betonityöt tehtiin itse, ja puurunkoisen pihaton puutavara hankittiin omasta metsästä. Sekä oma työ että puutavara saatiin investointituen piiriin.
Rakentamismalli ei sovi kaikille
Toloset ovat tyytyväisiä omaan ratkaisuun, vaikka ihan helppoa rakentamisen aikainen puolen vuoden jakso ei ollut.
Kilpailuttamisessa säästää kymmeniä tuhansia euroja, mutta siihen menee yllättävän paljon aikaa, kun sen tekee hyvin.
– Sitten siellä on ne tilan päivittäiset askareet, jotka pitää hoitaa samalla. Raha tulee rakentamisen aikana sieltä navetasta, Henna muistuttaa.
Rakentamisprojektissa pitää olla joku, joka pitää langat käsissä koko prosessin aikana. Osaamista pitää myös olla. Innostuskin on tärkeää, mutta se ei yksin riitä.
– Jos ei ole koskaan mitään rakentanut, niin silloin ei kannata tähän ryhtyä, Marko tiivistää.
Marko ja Henna kertovat videolla rakennusprojektistaan.
Lue tarkemmin Tolonen mty:n navettaprojektista huhtikuun Nauta-lehdestä 2/2023!
Teksti, kuvat ja video: Lassi Lähteenmäki