Aihe:

Hedelmällisyys

Artikkelit

Lukijan kysymys: Miten varmistaa sonnin toimivuus?

Lukijalta tuli seuraava kysymys Nauta-lehden toimitukseen: ”Epäilen vähän, onko astujasonnimme kovinkaan toimiva? Miten voin varmistua tästä?”   Todennäköisesti kysyjä ei ole huolensa kanssa yksin. 18-35 prosenttia siitossonneista kärsii jonkinasteisesta hedelmällisyyshäiriöstä, ja nuorsonneilla riski on isompi kuin vanhemmilla sonneilla. Ensin täytyy varmistua siitä, että sonnilla on riittävän hyvä libido eli sukuvietti, ja ettei sillä ole astumisen…

Kaksi charolais-sonnia

Kivekset kertovat astutussonnin potentiaalista

Sonnin kivesten koko ja kudoksen koostumus sekä rakkularauhaset vaikuttavat tiineyttämiskykyyn ja sonnin työkykyyn: mitä isommat kivekset, sitä enemmän sonnilla oletetaan olevan siementuotantoon soveltuvaa kudosta. Lisäksi isojen kivesten on havaittu olevan kytköksissä sonnien tyttärien aikaiseen hedelmällisyyteen. Eli samalla, kun valitsee riittävän kokoiset kivekset omaavan sonnin, jalostaa myös naarashedelmällisyyttä karjassaan, mikäli sonnin tyttäriä käytetään uudistukseen. Sonnin libido…

Lihakarjan vasikka navetassa

Mitä tarkoittaa sukusiitosaste?

Muokattu 9.9. klo 10.00: Lisätty tieto suositeltavasta sukusiitosasteesta. Sukusiitosaste lasketaan eläimen polveutumistietojen perusteella ja se säilyy samana koko eläimen elämän, elleivät eläimen polveutumistiedot muutu. Joskus tietoja voidaan korjata jälkeenpäin, jos niissä on havaittu virheitä. Kantakirjatodistuksessa ja MinunMaatilani eläinlistauksessa näkyvä sukusiitosaste lasketaan kuuden vanhempaispolven perusteella kaikille eläimille, joille on tietokantaan merkitty isä. Asteet lasketaan joka yö…

Tiineystarkastus säästää rahaa!

Tiineystarkastukset ovat kasvattaneet suosiotaan emokarjoissa, mikä on erittäin toivottava suuntaus sekä tilan talouden että ympäristönäkökulmien puolesta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä myöskään hyvin tiinehtyvän emokarjan jalostamista.   Syksyn lähestyessä katseet on aika kääntää muiden syystöiden ohessa myös tiineystarkastusten suunnitteluun, sillä emojen tiineystarkastukset kannattaa tehdä, kun karja tulee pois laitumilta. Tyhjän emon pito sisäruokintakaudella…

Montako kertaa suomalainen emolehmä poikii?

Luonnonvarakeskuksessa on tutkittu suomalaisten emolehmien hedelmällisyyttä Ruokavirastosta saadun poikima-aineiston perusteella. Tutkimus on osa pyrkimystä saada emoille hedelmällisyyden jalostusarvostelu lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvisi, että emot ovat varsin pitkäikäisiä.   Yli neljä kertaa poikineita emoja oli Ruokavirastolta poimitussa emoaineistossa lähes 30 prosenttia. Poikimakerrat vaihtelivat yhdestä aina 19 poikimiseen, ja 16 kertaa poikineitakin emoja löytyi joka rodusta. Erot rotujen…

Hyvät olosuhteet ja tehokas kiimantarkkailu auttavat hedelmällisyyden hallinnassa

Pihatossa kiimantarkkailu sujuu helposti muiden töiden ohella. Lypsykarjan hyvä hedelmällisyys lisää kannattavuutta ja on siksi tavoittelemisen arvoista. Tuoreessa opinnäytetyössä vertailtiin korkean ja matalan hedelmällisyystason lypsykarjoja tuotosseurannan tunnuslukujen ja karjanomistajille lähetetyn kyselyn avulla. Mitä eroa ja yhtäläisyyksiä tiloista löytyi? Karjat jaettiin korkeaan ja matalaan hedelmällisyystasoon siemennyksiä/poikiminen-tunnusluvun avulla. Vertailuun otettiin mukaan yleisimmin käytetyt hedelmällisyyden tunnusluvut sekä muutamia ruokinnasta,…

Kannattaako lajiteltu siemen alkiohuuhtelussa?

Löytyykö alkioita? Huuhtelun tulos on aina arvoitus. Joskus tulee jättipotti, joskus tyhjä arpa. Alkiohuuhtelun onnistumista verrataan usein leikkimielisesti lottoarvontaan: voit saada seitsemän oikein tai menettää koko panoksen – ja lottopäivään asti saa jännittää. Entäpä, kun haluaa kasvattaa panoksia käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä? Kotimaisessa väitöskirjassa on tutkittu asiaa. Yleisesti ottaen lajitellun siemenen tiinehtyvyys on huonompi normaaliin siemeneen…