Ruokinta

Merijärvellä vasikkakasvattamoa pyörittävät Mikko ja Noora Salmu panostavat vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin, toisinaan jopa oman jaksamisensa kustannuksella. Apua on nyt onneksi saatu uudesta juottoautomaatista. ”Kenenkään ei tarvitsisi uuvuttaa itseään, kun voi helpottaa omaa työtaakkaa näiden laitteiden avulla”, isäntä toteaa.   Reipas nuori yrittäjä Mikko Salmu osti Merijärvellä sijaitsevan Laitalan tilan vuonna 2012 ja ryhtyi viljelijäksi….

Vasikat ovat emotilan päätuote, joten niiden määrä sanelee pitkälti tilan taloudellisen tuloksen. Mitkä kaikki tekijät vasikoiden määrään vaikuttavat, ja miten kannattaa menetellä oman tilan vasikkaluvun maksimoimiseksi?   Atrian tuottajille suunnatussa helmikuisessa webinaarissa aihetta oli pohtimassa asiantuntijapaneeli, jota veti Atrian eläinlääkäri Tuomas Herva. Muita asiantuntijoita webinaarissa olivat Nautasuomen emotila-asiantuntija ja kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja, Emovet Oy:n eläinlääkäri…

Metsolan Maito Oy:ssä omistajat Mikko ja Suvi Nivala ottavat vasikoiden hoidon ja hyvinvoinnin vakavasti. Pohjois-Pohjanmaan Merijärvellä sijaitsevassa 2 robotin pihatossa tehtiin tätä silmällä pitäen äskettäin laiteinvestointi uuteen juottoautomaattiin, ja isäntäpari kertoo mielellään kokemuksistaan. – Tilamme vanha juottoautomaatti tuli tiensä päähän viime vuonna ja edessä oli uuden hankinta. Vertailimme erimerkkisiä juottoautomaatteja, ja karjaamme hoitava eläinlääkäri vinkkasi…

Kokeneellekin karjasilmälle voi olla haaste tunnistaa navetan hyvinvointiongelmia, sillä yksilöt ovat hyvin erilaisia. Laumassa kaikki eläimet eivät välttämättä kärsi yhtä paljon puutteellisista oloista: osa voi reagoida herkemmin, riippuen kyvystä sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Hyvinvointiongelmien ratkominen kannattaa, sillä se näkyy esimerkiksi pienempinä lääkitys- ja siemennyskustannuksina sekä kestävämpinä lehminä.   Tuotantoeläinten hyvinvointineuvoston (FAWC) mukaan eläimillä on viisi perusvapautta,…

Syntyvän vasikan terveydelle, kasvulle ja hyvinvoinnille on tärkeää, että emä ruokitaan ja se voi tiineysaikana mahdollisimman hyvin. Aliravitsemus, ravintoaineiden puute, liiallinen energian saanti taikka stressi voivat kaikki häiritä vasikan kehitystä kohdussa. Lisäksi ne voivat heikentää emän tuottaman ternimaidon laatua.   Tiineen emän terveydellä ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys vasikan kehitykselle. Siksi emän normaali kuntoluokka, negatiivisen…

1. Mistä maidon kohonnut ketoosiainepitoisuus kertoo? Ketoosi on energian puutostila, jossa lehmän elimistöön kertyy varastorasvan purkamisessa syntyviä ketoaineita. Ketoaineita ovat NEFA (non esterified fatty acids), BHB (Beta-hydroksibutyraatti), asetoni ja asetoasetaatti. Poikimisen jälkeen maidontuotannon käynnistyessä energiantarve lisääntyy runsaasti. Usein lehmän syöntikyky ei riitä tyydyttämään lisääntynyttä energiantarvetta ja elimistö alkaa purkamaan varastorasvoja. Aineenvaihduntatuotteina syntyy vapaita rasvahappoja ja…

Hyväkin säilörehusato voidaan menettää huonolla rehunkäsittelyllä. Rehuhävikkeihin kannattaa kiinnittää huomiota ja minimoida ne. Säilörehun todellisen sadon tietäminen ja hävikin minimointi ovat tärkeitä rehuntuotannon kehittämisessä.   Säilörehun tuotantokustannuksen laskemiseen tarvitaan luotettava tieto nurmisadon määrästä. Hämmästyttävän usein sadon määrästä käytetään pelkkää arviota tuotantokustannuslaskelmissa. Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Hertta Puustinen ja lehtori Hannu Viitala ovat selvittäneet säilörehun todellista satotasoa vertailemalla…

Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Tapani Jokiniemi näkee Viikin tutkimustilan alueen upeana maaseudun esittelyareenana etenkin pääkaupunkiseudun asukkaille. Lehmien keväinen laitumelle lasku on etenkin lapsiperheiden suosiossa. Taustalla talvellakin ulkoilevia umpilehmiä. Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustila on tärkeä paikka paitsi maatalouden ja eläinlääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille, myös tavallisille kaupunkilaisille. Tutkimustilasta onkin vähitellen kehittynyt pääkaupunkiseudun asukkaiden ikioma…

Hometoksiineista säilörehuissa tiedetään toistaiseksi melko vähän. Nurmen kasvuolosuhteet vaikuttavat niiden esiintymiseen, etenkin kaikenlaiset ääriolot ja tuhohyönteiset. Hometoksiineja ei pysty silmämääräisesti havaitsemaan rehusta, eikä säilöntäaine poista niitä.   Hometoksiinit, jotka tunnetaan myös nimellä mykotoksiinit ja homemyrkyt, ovat näkymättömiä, mauttomia ja hajuttomia homekasvustossa muodostuneita myrkkyjä. Hometoksiineja syntyy, jos tietyt olosuhteet vallitsevat tai yhdistyvät kasvin kasvaessa, sitä korjattaessa…