Mycoplasma bovis on herkästi leviävä bakteeri, jonka aiheuttamasta utaretulehduksesta voi seurata isoja tuotannonmenetyksiä. Bakteeri on tavallinen suuressa osassa maailmaa, mutta joissakin Pohjoismaissa siltä on säästytty pitkään. Nyt Ruotsissa on löytynyt uusi mykoplasma-tapaus, kertoi ruotsalainen Husdjur-lehti huhtikuussa 2016.
Tanskassa bakteeri levisi voimakkaasti vuonna 2011, jolloin satoja lypsylehmiä kuoli tai teurastettiin. Myöhemmin samana vuonna bakteeri eristettiin Ruotsissa ensimmäisen kerran utaretulehduksen yhteydessä, mutta sen jälkeen uusia tartuntoja ei ruotsalaistiloilta ole löytynyt. Ruotsissa M. bovis-bakteeria tutkitaan satunnaisesti tankkinäytteiden PCR-tutkimuksilla.
Hankalasti löydettävä bakteeri
M. Bovis voi tarttua myös vasikoihin ja aiheuttaa keuhkotulehduksia. Bakteeri voi levitä lehmistä vasikoihin ja päinvastoin. Tartuntaeläinten ostot ovat tavallisin tapa saada tauti omaan karjaan.
Bakteeria on vaikea kasvattaa laboratorio-olosuhteissa. Mahdollisuudet sen löytämiseen ovat parantuneet sen jälkeen, kun noin viisi vuotta sitten Ruotsissa alettiin käyttää PCR-analyysia maitonäytteiden tutkimiseen.
Kuinka tunnistaa tartunta?
Viimeisin mykoplasmalöydös tehtiin ruotsalaistilalla, jossa on noin 120 lehmää ja robottilypsy. Kaksi utaretulehduslehmää, joiden viljelytulos oli negatiivinen, eivät vastanneet penisilliinihoitoon. Hoitava eläinlääkäri alkoi epäillä asiaa ja lähetti PCR-näytteet tutkittaviksi. Näytteistä todettiin Mycoplasma bovis.
Karjasta tutkittiin kaikki soluttavat lehmät ja mykoplasmaa kantavia eläimiä löytyi vielä kymmenen lisää. Kaikki kantajat teurastettiin välittömästi.
Tanskasta saadut kokemukset osoittavat, että piilevän M. bovis-tartunnan sairastaneet eläimet paranevat itsestään, joten tilalla ei katsottu tarpeelliseksi tutkia kaikkia eläimiä. Toistuvassa tankkimaitonäytteiden seurannassa ei myöskään ole havaittu bakteerin levinneen.
Toimintaohjeet ruotsalaistiloille, jos tilalta löytyy M. bovis-bakteeri:
Välittömät toimenpiteet
- Kliinistä M. boviksen aiheuttamaa utaretulehdusta sairastavat lehmät eristetään ja teurastetaan
- Mahdollisesti muidenkin lehmien näytteiden PCR-tutkimukset bakteerin varalta
- Lehmiä, hiehoja tai vasikoita ei siirretä muille tiloille tartunnan saaneelta tilalta
Ennaltaehkäisy
- Poikimisten yhteydessä noudatetaan parasta mahdollista hygieniaa
- Vain ensimmäisen lypsykerran ternimaitoa annetaan vasikoille sellaisenaan
- Kaikki muu vasikoille annettava maito pastöroidaan
- Vähennetään tartuntapainetta kaikin tavoin
Lypsyn yhteydessä huomioitavaa
- Jodipitoinen vedinkasto, ylimääräiset suihkeet, robotin suuttimien tarkistus viikoittain
- Huomio lypsyrutiiniin, koneiden toimivuuteen sekä robotin asetuksiin
- Suojakäsineet käsinlypsyssä
- Robotin utarepesuharjojen ja lypsinten päivittäinen puhdistus
Seuranta ja näytteiden analysointi
- PCR-näytteet tankkimaidosta joka kuukausi ensimmäisen vuosineljänneksen ajan, sen jälkeen neljännesvuosittain
- PCR-näytteet lehmistä, joilla on ollut utaretulehdus viimeisten parin kuukauden sisällä
- PCR-näytteet kaikista tulevista utaretulehdustapauksista seuraavan kahden kuukauden ajan
- PCR-näytteet kaikista vastasyntyneistä vasikoista seuraavien kuuden kuukauden ajan
- Tankkimaidon solumäärän jatkuva seuranta tuotosseurantanäytteistä
Lähde: Husdjur 4/2016 s. 12
Suomen M. bovis -tilanteesta voit lukea ETT ry:n sivuilta.