Suomessa karjanomistajat hoitavat pääsääntöisesti itse maidon mittauksen ja näytteenoton. Tämä ei suinkaan ole yleistä tai välttämättä edes sallittua muualla maailmassa. Tuore kansainvälinen selvitys kertoo, miten maidontuotannon tuotosseuranta hoituu eri maissa.
Maailmalla on edelleen ylivoimaisesti yleisintä, että koelypsyn ja näytteenoton tekee tuotosseurantaorganisaation toimihenkilö. Yrittäjän kokonaan tai osittain itse tekemät koelypsyt on sallittu lähinnä Euroopan pohjoisosissa ja Pohjois-Amerikassa.
Monissa suurissa karjoissa maailmalla ei nähdä vaivan arvoiseksi hoitaa asiaa itse, ja toisaalta halutaan minimoida virheiden mahdollisuus. Usein on tärkeää huolehtia myös siitä, ettei lypsy hidastu koelypsyn takia. Suomessa yrittäjät tekevät itse noin 98 prosenttia koelypsyistä.
Koelypsy ilman näytteenottoa on harvinaisuus
Yleisin koelypsyväli maailmalla on neljä viikkoa, samoin kuin Suomessa, jossa tuota väliä noudattaa tällä hetkellä 91 prosenttia tuotosseurantalehmistä. Muutamissa tuotosseurantajärjestelmissä kuitenkin on yleisimpänä välinä 3, 5, 6 tai 8 viikkoa.
Suomessa koelypsyvälien osalta on todella erikoista maailman mittakaavassa se, että meillä on mahdollista pitää koelypsyjä myös ilman näytteenottoa. Vastaava järjestely on vain yhdessä muussa maassa.
Kaikkialla ei saa lomaa koelypsystä
ICARin ohjesääntö antaa mahdollisuuden jättää tietyissä tapauksissa koelypsy väliin. Tästä huolimatta 56 prosenttia vastanneista organisaatioista ei salli koelypsylomaa tai sallii sen vain erityisen vakavin perustein. Lopuissa 44 prosentissa maista se on normaali käytäntö.
Suomessa koelypsyloma on ollut sallittu vuoden 2015 alusta niille karjoille, joiden koelypsyväli on 2 tai 4 viikkoa. Tähän mennessä mahdollisuutta on käyttänyt alle sata karjaa.
Juho Kyntäjä, erityisasiantuntija, Maatalouden Laskentakeskus
Lue lisää koelypsyistä ja esimerkiksi robottikarjojen maitomäärien mittauksesta joulukuun Nauta-lehdestä 5/2015!