Johtaminen

Tammikuun alussa 4DBarn järjesti webinaarin otsikolla ”Kenen pitäisi rakentaa nyt?” Arkkitehti Jouni Pitkäranta ja kotieläinagronomi Marjo Posio kävivät läpi markkinoiden nykytilannetta ja rakentajan mahdollisuuksia. Mikä on tilanne lypsykarjatilojen navettarakentamisessa nyt ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Miten kannattaa valmistautua tulevaan investointiin?   4DBarn on suomalainen yritys, joka oman kuvauksensa mukaan ”valmentaa maitoyrittäjiä ja suunnittelee lehmille koteja,…

Faban palveluvalikoimaan on vuoden alusta lähtien kuulunut bioturvallisuuskartoituksen tekeminen tilalle. Mutta mitä se bioturvallisuus oikein on? Mitä käynnillä tapahtuu, ja mitä hyötyä siitä on tilalle? Pääsimme mukaan Huittisten koulutilan bioturvallisuuskäynnille, jossa nämäkin asiat selvisivät.   Bioturvallisuuskäynnillä kartoitetaan läpi tilanne bioturvallisuuden eli sisäisen ja ulkoisen tautisuojauksen suhteen. Käynnistä täytetään Nasevassa lomake, joka tallentuu tilan tietoihin hyödynnettäväksi…

Tolosen maatalousyhtymä päätti kokeilla, kuinka paljon säästää, jos navetan tekee pääosin itse. Ero oli lopulta niin iso, ettei ELY-keskuskaan sitä heti purematta niellyt. Kaikille tiloille tämä rakentamismalli ei kuitenkaan sovi.   – Ei ole toista samanlaista näkynyt, sanoo omaa puurunkoista verhoseinänavettaa katseleva maataloustuottaja Marko Tolonen Mäkelän tilalta Pudasjärveltä. Kun uuden navetan rakentaa pääosin omana työnä,…

Tämän vuoden VikingGenetics -tilaksi on valittu Iskola oy Sonkajärveltä. Valintaan on vaikuttanut pitkäaikainen yhteistyö VikingGeneticsin kanssa jalostuksen saralla. Iskola on aina käyttänyt VG:n siementä, genomitestaa systemaattisesti kaikki lehmävasikat ja on kiinnostunut myös huuhtelemaan hyviä eläimiään. Monen tilan yhteenliittymä Iskolan oy:n omistavat Jari Luukkonen ja Pertti Savolainen Sonkajärveltä sekä Neliapilan tila Vieremältä. Yhteiseen navettaprojektiin lähdettiin, kun…

Tiineystarkastukset ovat kasvattaneet suosiotaan emokarjoissa, mikä on erittäin toivottava suuntaus sekä tilan talouden että ympäristönäkökulmien puolesta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä myöskään hyvin tiinehtyvän emokarjan jalostamista.   Syksyn lähestyessä katseet on aika kääntää muiden syystöiden ohessa myös tiineystarkastusten suunnitteluun, sillä emojen tiineystarkastukset kannattaa tehdä, kun karja tulee pois laitumilta. Tyhjän emon pito sisäruokintakaudella…

Maatilojen aurinkovoimalat yleistyvät vauhdilla. Investointi aurinkovoimalaan maksaa itsensä alle kymmenessä vuodessa, kun mitoitus on oikea, paikka on sopiva, investointituki realisoituu ja itse investointi on järkevän hintainen. Ilman investointitukeakin sijoitus on kannattava, jos hyväksytään hieman pidempi takaisinmaksuaika ja sähkön hinta nousee sopivasti.   Sika- ja siipikarjatiloilla aurinkosähkön tehokas hyödyntäminen on helppo saavuttaa erityisesti silloin kun tilojen…

”Oletko viime aikoina tuntenut itsesi toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen?” on työhyvinvointikyselyissä paljon käytetty kysymys, jolla mitataan vastaajan toiveikkuuden tilaa.   Toiveikkuuden on osoitettu olevan selvässä yhteydessä muun muassa työmotivaatioon, työssä suoriutumiseen, uuden oppimiseen ja viime kädessä yrityksen tulokseen. Toiveikkuus antaa myös puskuria mahdollisten vastoinkäymisten varalle. Ei siis puhuta mistään pikkujutusta, kun puhutaan toiveikkuuden lisäämisestä. Maatalousyrittäjille on tärkeää…

Elokuun 2020 lypsyrotujen jalostusarvostelussa sisällytettiin rehunsäästö-indeksi pohjoismaiseen kokonaisjalostusarvo NTM:n. Lisäys teki NTM:stä entistäkin tehokkaamman työkalun eläinten valintaan.   NTM on kokonaisjalostusarvo, joka sisältää kaikki ne ominaisuudet, joilla on taloudellista merkitystä suomalaisille ja muille pohjoismaisille maidontuottajille. NTM:n koostumuksesta päättävät suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset maidontuottajat. Päätösten pohjana on pohjoismaisen jalostusarvosteluyhdistyksen (NAV) tekemiä laskelmia erilaisista vaihtoehdoista ja siitä,…

Maaliskuun 2022 alussa koittaa kaikille karjatiloille historiallinen päivä ja samalla erittäin tärkeä deadline: nautarekisteri muuttaa Mtechin suojista Ruokaviraston alaisuuteen. Jotta tietojen siirtyminen neuvonnan tietorekistereihin, Nasevaan sekä teurastamojen ketjuinformaatioon sujuu edelleen jouhevasti, karjatilan on annettava valtuutus näille tahoille helmikuun 2022 loppuun mennessä.   Ruokaviraston pitkään vireillä olleen hankkeen taustalla on tavoite kehittää nautarekisterin toimintaa ja siirtää…

Kymmenen maailman suurinta maitotilaa omistavat yhteenlaskettuna miljoona lehmää, kerrotaan Dairy Herd Mangement -julkaisun verkkosivuilla huhtikuussa 2021 julkaistussa jutussa. Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia ovat nousemassa maailman meijerimarkkinoiden hallitseviksi toimijoiksi.   Kansainvälinen maitotilojen taloutta vertaileva verkosto IFCN (International Farm Comparison Network) sekä rehuteknologiayritys Cainthus ovat koonneet tietoja maailman suurimmista maitotiloista. Analyysi kertoo, että isot tilat ovat…

Lypsyrobotin kapasiteetti kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, jotta tilalla päästään parhaaseen mahdolliseen tuottavuuteen. Yksinkertaistettuna: kannattaa pyrkiä maksimoimaan se aika vuorokaudessa, jolloin robotin läpi virtaa maitoa riittävällä virtausnopeudella. Yhden lypsykerran maitomäärä tulisi olla keskimäärin 12-15 kg. Robotin kapasiteettia syö, jos robotti ottaa lehmän lypsettäväksi mutta lypsykerran maitomäärä on pieni. Lehmän siirtyminen boksiin ja pois, vedinten puhdistus, lypsinten…

Hyväkin säilörehusato voidaan menettää huonolla rehunkäsittelyllä. Rehuhävikkeihin kannattaa kiinnittää huomiota ja minimoida ne. Säilörehun todellisen sadon tietäminen ja hävikin minimointi ovat tärkeitä rehuntuotannon kehittämisessä.   Säilörehun tuotantokustannuksen laskemiseen tarvitaan luotettava tieto nurmisadon määrästä. Hämmästyttävän usein sadon määrästä käytetään pelkkää arviota tuotantokustannuslaskelmissa. Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Hertta Puustinen ja lehtori Hannu Viitala ovat selvittäneet säilörehun todellista satotasoa vertailemalla…

Lypsäjä, karjanhoitaja, biologi, kemisti, juristi, fyysikko, eläinlääkäri, ekonomi, psykologi, henkilöstöpäällikkö, insinööri, rakennusmies, mekaanikko, hitsari, kauppias, metsuri, traktorikuski, puimurikuski sekä perheenisä tai -äiti. Näitä taitoja ja lukemattomia muita tarvitaan maatalousyrityksen menestyksekkääseen johtamiseen. Kuulostaako tutulta? Maatalousyrittäjä on monenlaisen tiedon ja taidon vartijana vetäessään yritystä. Joskus saattaa tuntua, että langat eivät ole käsissä, vaan päivistä vain jotenkin selviydytään….

”Koska me on aina tehty se näin”, kuuluu omasta suustanikin harmillisen usein. Ihmisen luonne on sellainen, että mieluummin toistaa vanhoja rutiineja kuin muuttaa tekemisiään. Muutos on kuitenkin pakollista, jos haluaa pysyä mukana. Johtaminen on voimavarojen panostamista asioihin, joihin voi vaikuttaa. Hyvä johtaja ei hermostu ympäristön muutoksista, vaan jopa nauttii siitä. Hän katsoo maailmaa positiivisen realistisesti…

Helmikuun Husdjur-lehti tarttuu tärkeään aiheeseen, sukupolvenvaihdokseen. Siihen liittyy usein hankaliakin kysymyksiä. Mitä haluan itse, ja löytyykö lähipiiristäni joku, joka olisi kiinnostunut tilan jatkamisesta? Jutussa neuvotaan selvittämään ensin tarkoin omat ajatukset, ja sen jälkeen puhumaan asioista perheen kesken. Päätöksille pitää myös antaa aikaa kypsyä.   Växa Sverigen puheenjohtajana toimiva Marita Wolf kertoo jutussa oman perheensä tarinan….

Maatalous muuttuu koko ajan yhä markkinaehtoisemmaksi. Yritysjohtamisen pelisäännöt koskevat enenevässä määrin myös maatiloja, olipa kyseessä tilan resurssien ja talouden tai henkilöstön johtaminen. Kuka johtaa meidän tilaa? Maatalousyrityksessä yrittäjään tai yrittäjäpariskuntaan kohdistuvat usein perinteisen yrityksen johtoryhmän kaikki roolit. Yrittäjät toimivat samanaikaisesti hallituksen puheenjohtajana, toimitusjohtajana, talousjohtajana, henkilöstöjohtajana ja viestinnästä sekä myynnistä vastaavana johtajana. Monet roolit ja vaatimukset…