Aihe:

Emolehmä

Sivut

Lihakarjan tuontisonnit 2022

Lihakarjan tuontisonnit 2022 Liharotusonnien ennakkotilaus on käynnissä ensi siemennyskautta silmällä pitäen. Alta löydät kuvaukset sonneista sekä linkin tilausohjeisiin ja tilauslomakkeeseen. Voit tehdä tilauksen myös oman emolehmäasiantuntijasi kautta. Viimeinen tilauspäivä on 31.12. Tilausohjeet ja -lomake Lue hyvä ohjeistus emotilan kiimatarkkailuun! ABERDEEN AGNUS Dorado Augustus E182 i. S S Niagara Z29, ei. Coleman Regis 904 Dorado Augustus…

Artikkelit

emo ja vasikka laitumella

Hereford-emoja eniten tarkkailussa

Emotarkkailun tulokset vuodelta 2023 on jälleen julkistettu. Hereford on maamme yleisin lihakarjarotu tarkkailutulosten perusteella, sillä sekä hereford-emoja että hereford-karjoja on lukumääräisesti eniten. Kaikkiaan emotarkkailuun kuului viime vuonna 335 tilaa ja 15140 emoa.     Jos halutaan tarkastella karjaan kytkettyjen poikineiden emolehmien määriä eri roduissa tarkkailuvuoden 2023 lopussa, saadaan alla oleva taulukko. Kyseiset luvut siis kertovat,…

Sonneja navetassa

Siitossonnin ostajan muistilista

Sonni on äärimmäisen tärkeä tekijä emokarjassa, joten sen valintaan kannattaa paneutua. On myös hyvä tehdä itselleen selväksi, mitä oikein on hakemassa. Etsiikö sonnia hiehoille vai jo poikineille emoille? Onko sonnin jälkeläisistä tarkoitus jättää uusia emoja karjaan, vai hakeeko ns. päätesonnia? Sonnin ulkoisen olemuksen lisäksi pitäisi osata tulkita myös suku- ja terveystietoja sekä jalostusindeksejä.   (Korjattu…

Lihakarjan vasikka navetassa

Mitä tarkoittaa sukusiitosaste?

Muokattu 9.9. klo 10.00: Lisätty tieto suositeltavasta sukusiitosasteesta. Sukusiitosaste lasketaan eläimen polveutumistietojen perusteella ja se säilyy samana koko eläimen elämän, elleivät eläimen polveutumistiedot muutu. Joskus tietoja voidaan korjata jälkeenpäin, jos niissä on havaittu virheitä. Kantakirjatodistuksessa ja MinunMaatilani eläinlistauksessa näkyvä sukusiitosaste lasketaan kuuden vanhempaispolven perusteella kaikille eläimille, joille on tietokantaan merkitty isä. Asteet lasketaan joka yö…

Tiineystarkastus säästää rahaa!

Tiineystarkastukset ovat kasvattaneet suosiotaan emokarjoissa, mikä on erittäin toivottava suuntaus sekä tilan talouden että ympäristönäkökulmien puolesta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä myöskään hyvin tiinehtyvän emokarjan jalostamista.   Syksyn lähestyessä katseet on aika kääntää muiden syystöiden ohessa myös tiineystarkastusten suunnitteluun, sillä emojen tiineystarkastukset kannattaa tehdä, kun karja tulee pois laitumilta. Tyhjän emon pito sisäruokintakaudella…

Emolehmiä

Mihin suuntaan liharodut kehittyvät?

Perinnölliset trendit kertovat, miten rodun jalostustyö on sujunut valtakunnan tasolla. Kehittyykö rotu siihen suuntaan, mihin kasvattajat ja rotuyhdistys toivovat? Kun tarkastelee perinnöllisiä muutoksia liharotujen jalostettavissa ominaisuuksissa viimeisen 20 vuoden aikana, huomaa helposti, että eri rodut kehittyvät eri tahtiin. Joissakin roduissa kasvukyky on parantunut valtavasti, mutta samalla vasikoiden syntymäpaino on kohonnut, ja todennäköisesti myös aikuiskoko.  Toisissa…

Lihakarjan sonnit ulkoilemassa

Onko sonnin sorkka sairas?

Siitossonnilla on emolehmätiloilla iso merkitys karjan menestymiselle. Jos sonni alkaa ontua kesken astumiskauden, voivat taloudelliset menetykset olla suuriakin. Ontuman syytä kannattaa alkaa selvittää heti, kun ontuman havaitsee, sillä sorkista johtuvat ontumat ovat yleensä suhteellisen helposti hoidettavissa. Kivunhoito on tärkein ensiapu.   Emovet Oy:n eläinlääkäri Annukka Sulonen toteaa, että sorkkavaivat ovat naudoilla yleisin ontuman syy ja…

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 1

Vuoden 2021 aikana uusi juttusarja Nupo – Syntyjään sarveton tulee pureutumaan syvällisemmin nautojen nupouteen. Sarjassa käsitellään niin nupouden periytymistä, DNA-testausta, nahkasarvia kuin tutkimusten ja tulevaisuuden näkymiä esimerkiksi geenieditoinnin rintamalla.   Sarvettomuudesta on karjataloudessa monia hyötyjä. Sarvettomuus lisää esimerkiksi hoitajien työturvallisuutta ja vähentää tapaturmariskiä eläinten välillä. Hyötyjen takia sarvellisina syntyvät vasikat usein nupoutetaan pian syntymän jälkeen….

Kiimanseuranta emotiloilla

Emokarjoissa kiimantarkkailu voidaan kokea haasteelliseksi, jopa liian vaikeaksi. Sitä sen ei tarvitse olla, kun tiedetään ja tunnistetaan kiimakäyttäytyminen ja kiimanseuranta. Omalle tilalle voidaan ottaa käyttöön sopivat käytännöt ja apuvälineet. Näin saadaan siemennykset onnistumaan jokaisen omassa karjassa. Kiima Naudan luonnollisessa kiimakäyttäytymisessä on huomioitava laumakäyttäytyminen. Sanotaan, että kiima tarttuu. Laumassa kiimat voimistuvat ja näkyvät paremmin. Emokarjassa tämä…

Näin tilaat siemenannoksia emolehmäkarjaasi

Faba tuo vuosittain ennakkoon tilattavien liharotusonnien annoksia emolehmäkarjojen käyttöön. Annoksia tilataan pääosin vain sen verran kuin niihin on tilauksia. Tilattavat sonnit on valikoitu yhteistyössä rotuyhdistysten kanssa. Ennakkotilaussonnien tilausaika on käsillä nyt. Huomaathan, että tilaukset tulee olla Fabassa 31.12.2020 mennessä. Tilaa ennakkotilaussonnit tilauslomakkeen kautta. Faban jakelusta löytyy myös valikoima VikingGeneticsin omia sonneja sekä vanhempia tuonteja muista…

Parempaa rakennetta oikeilla valinnoilla

Meillä kasvatetaan montaa eri lihakarjarotua, joista kullakin on omat rakenteelliset vahvuutensa ja haasteensa. Mitä ne ovat, ja millaisiin asioihin kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota jalostuseläimiä valitessaan?   Keväällä 2020 valmistuneessa Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin liharotuisten nautojen rakennearvostelutuloksia. Tutkimuksen kohteena olivat kuuden yleisimmän liharodun rakennearvostelutulokset vuosilta 2013­­­-2019. Tavoitteena oli löytää kunkin rodun rakenteelliset vahvuudet, sekä erityisesti kehityskohteet tulevaisuuden…

Ternimaito pitää tehdä

Syntyvän vasikan terveydelle, kasvulle ja hyvinvoinnille on tärkeää, että emä ruokitaan ja se voi tiineysaikana mahdollisimman hyvin. Aliravitsemus, ravintoaineiden puute, liiallinen energian saanti taikka stressi voivat kaikki häiritä vasikan kehitystä kohdussa. Lisäksi ne voivat heikentää emän tuottaman ternimaidon laatua.   Tiineen emän terveydellä ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys vasikan kehitykselle. Siksi emän normaali kuntoluokka, negatiivisen…

Viisi asiaa laidunten loistorjunnasta

Jos laiduntavat eläimet alkavat ripuloida ja laihtua eikä muuta selkeää syytä löydy, voi epäillä sisäloistartuntaa. Tiesitkö nämä viisi tärkeää asiaa loisista ja laitumista? 1. Tunnista oireet Toisinaan, kun navetat ja pihatot tyhjentyvät laitumille laskun myötä ja nautanuoriso on laiduntanut muutaman viikon, laidunidylli rikkoutuu. Eläimet alkavat ripuloida ja näyttävät turhan hoikilta siihen nähden, että alkukesän mehevää…

Imurefleksi kertoo vasikan voinnista

Vastasyntyneiden vasikoiden kunnon ja elinvoimaisuuden tehokkaalla arvioimisella voi nopeasti löytää ne yksilöt, jotka tarvitsevat apua syntymänsä jälkeen selvitäkseen hengissä. Nopea ja käytännöllinen tapa tähän on imurefleksin kokeileminen.   Emolehmien vasikoiden vointi heti syntymän jälkeen vaikuttaa niiden sairastavuuteen ja kuolleisuuteen, joten sillä on suuri vaikutus tilan taloudelle ja eläinten hyvinvoinnille. Poikimisten valvonta, niissä avustaminen tarvittaessa sekä…

Tarkasta ja siemennä emot sujuvasti

Emolehmien siementäminen on vielä melko harvinaista, mutta erittäin hyvä ja varteenotettava vaihtoehto monelle karjalle. Jokaiselle rodulle on tarjolla hyvää siementä, ja juuri nyt on hyvä aika olla yhteydessä omaan emolehmäneuvojaan ja pohtia, mitä eläimiä kannattaisi siementää mitä laittaa sonnille. Siemennystä, samoin kuin emojen tiineystarkastuksia, helpottaa huomattavasti mikäli tähän on olemassa asianmukaiset tilat. Kun emot saa…

Lihan suoramyynti on työlästä, mutta asiakaskohtaamiset palkitsevat

Ajatuksen tasolla naudanlihan suoramyynti on yksinkertaista: myydään tuote paremmalla katteella suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. Käytännössä suoramyynnissä on omat haasteensa, kertovat kokeneet lihakarjatilalliset.   Naudanlihan matka kuluttajan pöytään voi vaihdella tuhansia kilometrejä. Brasilialainen liha matkustaa lautaselle yli 10 000 kilometriä, kun taas lähitilalla ja -teurastamolla tuotetun lihan reitti voi olla muutamia kymmeniä kilometrejä. Mitä tiedostavampi lihansyöjä,…

Montako kertaa suomalainen emolehmä poikii?

Luonnonvarakeskuksessa on tutkittu suomalaisten emolehmien hedelmällisyyttä Ruokavirastosta saadun poikima-aineiston perusteella. Tutkimus on osa pyrkimystä saada emoille hedelmällisyyden jalostusarvostelu lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa selvisi, että emot ovat varsin pitkäikäisiä.   Yli neljä kertaa poikineita emoja oli Ruokavirastolta poimitussa emoaineistossa lähes 30 prosenttia. Poikimakerrat vaihtelivat yhdestä aina 19 poikimiseen, ja 16 kertaa poikineitakin emoja löytyi joka rodusta. Erot rotujen…

Kätevät avainluvut emotilan johtamiseen

Emolehmätiloille tarkoitetussa Minun Maatilani Pihvi-moduulissa on etusivulla lukuisia tilan johtamista helpottavia avainlukuja, kuten vaikkapa vasikkakuolleisuus. Kuolleisuus on laskettu eri-ikäisille vasikoille ja sen avulla voi helposti verrata omaa tilaansa emolehmätilan tavoitearvoihin. Siitä näkee myös, miten oman tilan vasikat selviävät eri ikäisinä. Muita avainlukuja ovat esimerkiksi hiehojen poikimaikä ja keskipoikimakerta. Mittareista pystyy helposti näkemään omien emojensa poikimavälin….

Risteyttämällä rodut tehokäyttöön

Risteytys on helppo, käytännöllinen ja kustannustehokas tapa lisätä liharotuisen eläinaineksen tuottavuutta. Mitä pitää tietää, kun suunnittelee risteytyksiä? Risteytyksessä on mahdollista käyttää erikoistuneita emo- ja pääterotuja ja näin täydentää rotujen käyttöominaisuuksia tehokkaalla tavalla. Emoroduilla sanotaan olevan hyvät emo-ominaisuudet, ja pääterodut puolestaan omaavat erinomaiset kasvu- ja teurasominaisuudet. Emoroduiksi lasketaan angus, hereford ja simmental. Tyypillisiksi pääteroduiksi taas luetaan…

Karjanpito on koko perheen juttu

Riikka pihatossa emojen seurassa. Eläimet suhtautuvat rauhallisesti tuttuun hoitajaan. Ellän tilalla Laitilassa kohtaa pihapiiriin saapuessaan hellyttävän näyn: pikkutyttö viittoo innokkaasti vieraalle ajo-ohjeita navetan kulmalla. Pihaton edustalle parkkeeratessa vastaan tulee Riikka Sarajuuri-Kylänpää sekä loput perheen lapsikatraasta. Tervetulotoivotus on iloinen ja Riikan kädenpuristus lämmin. – Tässähän tämä koko meidän lauma on, hymyilevä Riikka heilauttaa kättään laajassa kaaressa,…

Siitossonnia hankkimassa, osa 5: Numerot eivät kerro kaikkea

Kuva: Hyvärakenteinen sonnin pää Jalostusarvot, rakennearvostelut sekä kaikki dokumentoitu tieto ja numerot, jotka sonnista ovat saatavilla, auttavat ostajaa valintaprosessissa. Mutta on myös ensiarvoisen tärkeää nähdä sonni luonnossa. On ominaisuuksia, joista voi tehdä arvion ja oman valinnan ainoastaan sonnia tarkastelemalla. Jotkin näistä ominaisuuksista ovat emolehmätuotannon kannalta olennaisia, mutta koska niistä ei toistaiseksi kerätä systemaattisesti tietoa, niille…

Siitossonnia hankkimassa, osa 4: Hyöty irti rakenteen arvostelusta!

Kuva: Päivi Anttila on Faban jalostusasiantuntija, ja lihakarjan rakenteen pääarvostelija. Kuvassa Päivi arvostelee herefordin selän leveyttä. Rakennearvostelu on työväline, jolla voidaan tunnistaa eläimen rakenteellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Rakenneominaisuudet ovat periytyviä ominaisuuksia, joten niihin voi vaikuttaa eläinvalinnalla. Rakennearvostelussa arvostellaan jokainen eläin puolueettomasti, samalla tekniikalla. Rakennearvostelun tulokset kertovat siis eläimen rakenteesta ilman, että olet eläintä fyysisesti nähnyt….

Siitossonnia hankkimassa, osa 3: Miten ultraäänimittaukset auttavat sonnivalinnassa?

Kuva: Selkälihaksen oikea ultrauskohta on 12-13 kylkiluun kohdalla. Ultraäänimittaustuloksille ei Suomessa lasketa jalostusarvoa eli indeksiä, koska dataa ei ole olemassa tarpeeksi. Mittaustuloksia kuitenkin julkaistaan kasvattamoiden siitossonnien myyntitiedoissa. Mitä ne kertovat? Ultraäänimittaustuloksia tulkitessa kannattaa muistaa, että tuloksia verrataan aina samaan ryhmään, jossa mittaukset on suoritettu. Toisin sanoen tuloksia tulee verrata samalla tilalla mitattuihin, saman rotuisten eläinten…

Siitossonnia hankkimassa, osa 2: Miten tulkita kasvu- ja teurasindeksejä?

Kotimaiset lihakarjan kasvua ja teurasominaisuuksia mittaavat jalostusarvot perustuvat tarkkailutiloilta ja teurastamoilta kerättyihin tietoihin. Indeksit ovat aina rotukohtaisia. Mitä kannattaa erityisesti katsoa, kun on hankkimassa sonnia omaan karjaansa? Kasvua mittaavat painotiedot punnitaan tilalla. Vieroituspainoa varten eläinten iän tulee olla 150-250 päivää. Vuoden painoa varten punnitustulos hyväksytään 325-405 päivän ikäisistä eläimistä. Näistä tiedoista muodostetaan eläimille kilomääräinen ja…

Siitossonnia hankkimassa, osa 1: Indeksit apuna

Siitossonnin valinnassa pitäisi nähdä tulevaisuuteen. Siksi jo valintatilanteessa on hyvä tehdä itselleen selväksi sonnin käyttötarkoitus. Lisäksi on hyvä tietää, miten jalostusarvot muodostuvat ja miten ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. Oman tilan tavoitteisiin sopiva siitossonni on kannattava investointi, joka harvoin maksaa liikaa. Suomalainen lihakarjan jalostusarvojärjestelmä laskee eläimille kasvua, emo-ominaisuuksia, poikimahelppoutta ja teurasominaisuuksia mittaavia ennusteita eli jalostusarvoja. Laskenta perustuu…