Talous

Nauta-lehden lukija esitti kysymyksen: ”Kannattaako käytetyn typpisäiliön ostaminen? Ja jos sellaisen haluaa hankkia, mitä tulisi ottaa huomioon?” Vastaajina toimivat Katri Kajostila ja Jaana Vuolteenaho Fabasta.   Jos harkitsee käytetyn säiliön hankkimista, tulee kiinnittää huomiota säiliön ikään, sekä miten sitä on aiemmin käytetty. Jos säiliö on ollut aktiivisessa käytössä lähimenneisyydessä, eikä merkkejä esimerkiksi typen nopeasta haihtumisesta…

Tammikuun alussa 4DBarn järjesti webinaarin otsikolla ”Kenen pitäisi rakentaa nyt?” Arkkitehti Jouni Pitkäranta ja kotieläinagronomi Marjo Posio kävivät läpi markkinoiden nykytilannetta ja rakentajan mahdollisuuksia. Mikä on tilanne lypsykarjatilojen navettarakentamisessa nyt ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Miten kannattaa valmistautua tulevaan investointiin?   4DBarn on suomalainen yritys, joka oman kuvauksensa mukaan ”valmentaa maitoyrittäjiä ja suunnittelee lehmille koteja,…

Pohjoismainen kokonaisjalostusarvo NTM parantaa lehmäkohtaista vuosittaista taloudellista tulosta noin 9 euroa NTM-pistettä kohti roduittain. Parempi taloudellinen tulos johtuu korkeammasta tuotoksesta ja paremman terveyden, hedelmällisyyden ja toiminnallisuuden aiheuttamista säästöistä. NTM ei paranna vain taloudellista tulosta, sillä korkeampi NTM on yhteydessä myös alhaisempiin metaanipäästöihin. NTM:n avulla voi siis jalostaa ilmastoystävällisiä lehmiä. SimHerd antaa vastauksia Simulaatio-ohjelma SimHerdillä on…

Faban palveluvalikoimaan on vuoden alusta lähtien kuulunut bioturvallisuuskartoituksen tekeminen tilalle. Mutta mitä se bioturvallisuus oikein on? Mitä käynnillä tapahtuu, ja mitä hyötyä siitä on tilalle? Pääsimme mukaan Huittisten koulutilan bioturvallisuuskäynnille, jossa nämäkin asiat selvisivät.   Bioturvallisuuskäynnillä kartoitetaan läpi tilanne bioturvallisuuden eli sisäisen ja ulkoisen tautisuojauksen suhteen. Käynnistä täytetään Nasevassa lomake, joka tallentuu tilan tietoihin hyödynnettäväksi…

Kataisten tilan ummessa olevat ja tiineet hiehot nauttivat olostaan laitumella Pielavedellä. Lypsyjakkaralta eduskunnan kautta EU:n ytimeen noussut Elsi Katainen jatkaa poliittista vääntöä läpi kesän, jotta nautoja näkyisi suomalaisessa maisemassa myös tulevaisuudessa.   Videolla Elsi Katainen kertoo, millaista työtä Euroopan Parlamentissa tehdään maatalouden eteen. Euroopan parlamentin Suomen Keskustaa edustava jäsen Elsi Katainen kattaa kahvipöydän Kataisten kotitilalla…

Tolosen maatalousyhtymä päätti kokeilla, kuinka paljon säästää, jos navetan tekee pääosin itse. Ero oli lopulta niin iso, ettei ELY-keskuskaan sitä heti purematta niellyt. Kaikille tiloille tämä rakentamismalli ei kuitenkaan sovi.   – Ei ole toista samanlaista näkynyt, sanoo omaa puurunkoista verhoseinänavettaa katseleva maataloustuottaja Marko Tolonen Mäkelän tilalta Pudasjärveltä. Kun uuden navetan rakentaa pääosin omana työnä,…

Sonni on äärimmäisen tärkeä tekijä emokarjassa, joten sen valintaan kannattaa paneutua. On myös hyvä tehdä itselleen selväksi, mitä oikein on hakemassa. Etsiikö sonnia hiehoille vai jo poikineille emoille? Onko sonnin jälkeläisistä tarkoitus jättää uusia emoja karjaan, vai hakeeko ns. päätesonnia? Sonnin ulkoisen olemuksen lisäksi pitäisi osata tulkita myös suku- ja terveystietoja sekä jalostusindeksejä.   (Korjattu…

Tiineystarkastukset ovat kasvattaneet suosiotaan emokarjoissa, mikä on erittäin toivottava suuntaus sekä tilan talouden että ympäristönäkökulmien puolesta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä myöskään hyvin tiinehtyvän emokarjan jalostamista.   Syksyn lähestyessä katseet on aika kääntää muiden syystöiden ohessa myös tiineystarkastusten suunnitteluun, sillä emojen tiineystarkastukset kannattaa tehdä, kun karja tulee pois laitumilta. Tyhjän emon pito sisäruokintakaudella…

(Kuva on eri tilalta eikä liity juttuun) Päivitimme jälleen tilastoa tiloista, joille on kertynyt useita 100-tonnariksi lypsäneitä lehmiä. Aiemmin listattiin tilat, joilla on saavutettu vähintään 10 satatonnaria, mutta nyt ”kymppisakki”-ajatuksesta luovuttiin ja listasimme lyhyemmän ”Top10-listan”. Huhtikuun alussa kymmenen satatonnaria saavuttaneita tiloja oli kertynyt jo peräti 41, joten listasta olisi muodostunut turhan pitkä. Listan kärkisijaa on…

Vasikat ovat emotilan päätuote, joten niiden määrä sanelee pitkälti tilan taloudellisen tuloksen. Mitkä kaikki tekijät vasikoiden määrään vaikuttavat, ja miten kannattaa menetellä oman tilan vasikkaluvun maksimoimiseksi?   Atrian tuottajille suunnatussa helmikuisessa webinaarissa aihetta oli pohtimassa asiantuntijapaneeli, jota veti Atrian eläinlääkäri Tuomas Herva. Muita asiantuntijoita webinaarissa olivat Nautasuomen emotila-asiantuntija ja kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja, Emovet Oy:n eläinlääkäri…

Maatilojen aurinkovoimalat yleistyvät vauhdilla. Investointi aurinkovoimalaan maksaa itsensä alle kymmenessä vuodessa, kun mitoitus on oikea, paikka on sopiva, investointituki realisoituu ja itse investointi on järkevän hintainen. Ilman investointitukeakin sijoitus on kannattava, jos hyväksytään hieman pidempi takaisinmaksuaika ja sähkön hinta nousee sopivasti.   Sika- ja siipikarjatiloilla aurinkosähkön tehokas hyödyntäminen on helppo saavuttaa erityisesti silloin kun tilojen…

Juttua päivitetty viimeksi 30.11.: korjattu MaitoKuortin tilan nimi ja lisätty puuttuvat lehmät. Päivitimme viime vuonna julkaistun listauksen tiloista, joilla on päästy juhlimaan jo vähintään kymmenet satatonnarijuhlat. Edellisen jutun julkaisun aikoihin elokuussa 2020 tällaisia karjoja oli kertynyt 24 kappaletta. Kehitys on ollut nopeaa, sillä tällä hetkellä näitä kestävyyden huippuunsa viilanneita tiloja on jo 35! ”Kymppisakkiin” on…

Elokuun 2020 lypsyrotujen jalostusarvostelussa sisällytettiin rehunsäästö-indeksi pohjoismaiseen kokonaisjalostusarvo NTM:n. Lisäys teki NTM:stä entistäkin tehokkaamman työkalun eläinten valintaan.   NTM on kokonaisjalostusarvo, joka sisältää kaikki ne ominaisuudet, joilla on taloudellista merkitystä suomalaisille ja muille pohjoismaisille maidontuottajille. NTM:n koostumuksesta päättävät suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset maidontuottajat. Päätösten pohjana on pohjoismaisen jalostusarvosteluyhdistyksen (NAV) tekemiä laskelmia erilaisista vaihtoehdoista ja siitä,…

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Kymmenen maailman suurinta maitotilaa omistavat yhteenlaskettuna miljoona lehmää, kerrotaan Dairy Herd Mangement -julkaisun verkkosivuilla huhtikuussa 2021 julkaistussa jutussa. Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia ovat nousemassa maailman meijerimarkkinoiden hallitseviksi toimijoiksi.   Kansainvälinen maitotilojen taloutta vertaileva verkosto IFCN (International Farm Comparison Network) sekä rehuteknologiayritys Cainthus ovat koonneet tietoja maailman suurimmista maitotiloista. Analyysi kertoo, että isot tilat ovat…

Liharotusiemenen käyttöön lypsykarjassa kannattaa uhrata muutama ajatus. Parhaimmillaan liharodun käyttö sekä vie lypsykarjan eläinainesta vauhdikkaasti eteenpäin että tuottaa lihaketjulle hyvin kasvavia risteytysvasikoita. Mitä liharotua kannattaisi käyttää, ja mikä olisi oikea osuus omassa karjassa? Mitä teurastamo haluaa, ja paljonko risteytyksestä maksetaan? Entä mistä niitä parhaita lihasonneja oikein löytää?   Liharotusiemenen käyttö suomalaisissa lypsykarjoissa on kokenut vuodesta…

Lypsykarjoissa käytetään yhä enemmän liharotusiementä, mikä on positiivinen asia niin lihantuotantoketjun kuin maitotilan taloudenkin kannalta, koska risteytysvasikoista maksetaan rotulisää. Mutta mistä tietää, millaista siementä tulisi valita juuri omille lehmilleen, kun tarjontaa on paljon? Avuksi kannattaa ottaa NBD-indeksi.   Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV julkaisee pohjoismaista liha-lypsyristeytysindeksiä eli NBD-indeksiä (Nordic Beef x Dairy Index), jonka avulla voidaan valita…

Nauta-lehdessä on aiemmin ollut juttusarja, jossa tutkittiin miten tarkoin vasikan genomitestitulos ennustaa eläimen tulevaa lypsyuraa. Sarjassa seurattiin vuonna 2012 syntyneitä vasikoita, ja tutkimuksen tulokset on nyt päivitetty 2021 tammikuun tasolle. Mitä näille eläimille kuuluu, ja lunastivatko ne genomitestien antamat lupaukset?   Tutkimuksen aineisto pohjautui tietoihin kaikista Suomessa vuonna 2012 syntyneistä lehmävasikoista, jotka oli genomitestattu joko…

Linnojen ja kirkkojen koloissa pesineen kulttuurilintu naakan maine alkoi ryvettyä, kun kanta kasvoi ja lintu alkoi nokkia rehupaaleja ja availla herneenpalkoja. Tämän takia naakkaparveen tähdätään nyt kiikarin lisäksi myös haulikolla.   Mietoistenlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä. Sen rannoilla ja torneissa kiikaroidaan lintuja varsinkin muuttoaikoina. Tämän varsinaissuomalaisen lahden rannalla asuu myös maanviljelijä Henri Hartikainen perheineen…

Satatonnariksi yltää yhä useampi lehmä Suomessa. Viime vuonna 100- ja 150-tonnareita kirjattiin yli 500, eli karkeasti ottaen noin 1,5 lehmän päivävauhtia. Fabassa on pidetty kirjaa satatonnareista vuodesta 1958 lähtien. Alkuvuosikymmeninä näitä maratoonarilehmiä saatiin vain joitakin vuodessa. Tahti on kiihtynyt 2000-luvulla ja lähtenyt suorastaan laukalle viimeisten 10 vuoden sisällä. Esimerkiksi vuonna 2015 kirjattiin noin satatonnari päivässä,…

Ylimääräisten hiehojen kasvatus maksaa tuottajalle karvaan summan vanhojen lehmien menetettynä tuotoksena ja hiehojen suurempina kasvatuskustannuksina. Suunnitelmallisella eläinten uudistuksella saa aikaan tuloksia sekä pienempien kulujen että parempien ensikoiden ansiosta. Toisaalta tarvittavaan ja saatavaan uudistuseläinten määrään vaikuttaa suurelta osin myös sattuma.   Lehmiä poistuu karjasta eniten utaretulehdusten, hedelmällisyysongelmien sekä huonon tuotoksen takia, minkä vuoksi tarvitaan uudistuseläimiä täyttämään…

Vastuullista käyttäytymistä ja venymistä vaaditaan nyt monilta. Kaikilla eläintiloilla pitäisi olla varasuunnitelma kriisitilanteita varten. Maitotilaa pitävät Roope ja Riikka Lehtinen ovat varautuneet tilanteeseen, että omalla tilalla joku sairastuisi koronaan.   Maatalousyrittäjä Riikka Lehtinen sauvolaisella Ampolan tilalla seuraa rauhallisin mielin koronakohua. Tilalla on kaksi robottia ja 120 lypsävää lehmää. – Elämme etäällä, tilalla on kolme ulkopuolista…

Lypsyrobotin kapasiteetti kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, jotta tilalla päästään parhaaseen mahdolliseen tuottavuuteen. Yksinkertaistettuna: kannattaa pyrkiä maksimoimaan se aika vuorokaudessa, jolloin robotin läpi virtaa maitoa riittävällä virtausnopeudella. Yhden lypsykerran maitomäärä tulisi olla keskimäärin 12-15 kg. Robotin kapasiteettia syö, jos robotti ottaa lehmän lypsettäväksi mutta lypsykerran maitomäärä on pieni. Lehmän siirtyminen boksiin ja pois, vedinten puhdistus, lypsinten…

Hyväkin säilörehusato voidaan menettää huonolla rehunkäsittelyllä. Rehuhävikkeihin kannattaa kiinnittää huomiota ja minimoida ne. Säilörehun todellisen sadon tietäminen ja hävikin minimointi ovat tärkeitä rehuntuotannon kehittämisessä.   Säilörehun tuotantokustannuksen laskemiseen tarvitaan luotettava tieto nurmisadon määrästä. Hämmästyttävän usein sadon määrästä käytetään pelkkää arviota tuotantokustannuslaskelmissa. Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Hertta Puustinen ja lehtori Hannu Viitala ovat selvittäneet säilörehun todellista satotasoa vertailemalla…

Ajatuksen tasolla naudanlihan suoramyynti on yksinkertaista: myydään tuote paremmalla katteella suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. Käytännössä suoramyynnissä on omat haasteensa, kertovat kokeneet lihakarjatilalliset.   Naudanlihan matka kuluttajan pöytään voi vaihdella tuhansia kilometrejä. Brasilialainen liha matkustaa lautaselle yli 10 000 kilometriä, kun taas lähitilalla ja -teurastamolla tuotetun lihan reitti voi olla muutamia kymmeniä kilometrejä. Mitä tiedostavampi lihansyöjä,…

Lypsäjä, karjanhoitaja, biologi, kemisti, juristi, fyysikko, eläinlääkäri, ekonomi, psykologi, henkilöstöpäällikkö, insinööri, rakennusmies, mekaanikko, hitsari, kauppias, metsuri, traktorikuski, puimurikuski sekä perheenisä tai -äiti. Näitä taitoja ja lukemattomia muita tarvitaan maatalousyrityksen menestyksekkääseen johtamiseen. Kuulostaako tutulta? Maatalousyrittäjä on monenlaisen tiedon ja taidon vartijana vetäessään yritystä. Joskus saattaa tuntua, että langat eivät ole käsissä, vaan päivistä vain jotenkin selviydytään….

Risteyttämällä eri rotuja pyritään saamaan hyviä tuotantoeläimiä maidontuotantoon. Risteytyslehmiä pidetään yleisesti terveempinä, hedelmällisempinä ja kestävämpinä kuin puhdasrotuisia lehmiä heteroosista eli risteytyselinvoimasta johtuen. USA:ssa Minnesotan yliopisto on tehnyt aiheesta 10 vuotta kestäneen tutkimuksen, jossa verrattiin puhtaita holsteineja risteytyslehmiin.   Tutkimuksessa olleet risteytykset olivat ProCross-risteytyksiä, joissa on käytetty systemaattisesti kolmea rotua: holsteinia, pohjoismaista punaista rotua (VR) sekä…