Aihe:

Talous

Artikkelit

Tiineystarkastus säästää rahaa!

Tiineystarkastukset ovat kasvattaneet suosiotaan emokarjoissa, mikä on erittäin toivottava suuntaus sekä tilan talouden että ympäristönäkökulmien puolesta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä myöskään hyvin tiinehtyvän emokarjan jalostamista.   Syksyn lähestyessä katseet on aika kääntää muiden syystöiden ohessa myös tiineystarkastusten suunnitteluun, sillä emojen tiineystarkastukset kannattaa tehdä, kun karja tulee pois laitumilta. Tyhjän emon pito sisäruokintakaudella…

Holsteinlehmiä laitumella

Huipputilalla meni jo 50 satatonnarin raja rikki

(Kuva on eri tilalta eikä liity juttuun) Päivitimme jälleen tilastoa tiloista, joille on kertynyt useita 100-tonnariksi lypsäneitä lehmiä. Aiemmin listattiin tilat, joilla on saavutettu vähintään 10 satatonnaria, mutta nyt ”kymppisakki”-ajatuksesta luovuttiin ja listasimme lyhyemmän ”Top10-listan”. Huhtikuun alussa kymmenen satatonnaria saavuttaneita tiloja oli kertynyt jo peräti 41, joten listasta olisi muodostunut turhan pitkä. Listan kärkisijaa on…

Angus-emo laitumella

Toimiiko sonni, tiinehtyykö emo?

Vasikat ovat emotilan päätuote, joten niiden määrä sanelee pitkälti tilan taloudellisen tuloksen. Mitkä kaikki tekijät vasikoiden määrään vaikuttavat, ja miten kannattaa menetellä oman tilan vasikkaluvun maksimoimiseksi?   Atrian tuottajille suunnatussa helmikuisessa webinaarissa aihetta oli pohtimassa asiantuntijapaneeli, jota veti Atrian eläinlääkäri Tuomas Herva. Muita asiantuntijoita webinaarissa olivat Nautasuomen emotila-asiantuntija ja kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja, Emovet Oy:n eläinlääkäri…

Aurinkopaneeli maatilalla

Aurinkoa maidontuotantoon?

Maatilojen aurinkovoimalat yleistyvät vauhdilla. Investointi aurinkovoimalaan maksaa itsensä alle kymmenessä vuodessa, kun mitoitus on oikea, paikka on sopiva, investointituki realisoituu ja itse investointi on järkevän hintainen. Ilman investointitukeakin sijoitus on kannattava, jos hyväksytään hieman pidempi takaisinmaksuaika ja sähkön hinta nousee sopivasti.   Sika- ja siipikarjatiloilla aurinkosähkön tehokas hyödyntäminen on helppo saavuttaa erityisesti silloin kun tilojen…

Kenellä eniten satatonnareita?

Juttua päivitetty viimeksi 30.11.: korjattu MaitoKuortin tilan nimi ja lisätty puuttuvat lehmät. Päivitimme viime vuonna julkaistun listauksen tiloista, joilla on päästy juhlimaan jo vähintään kymmenet satatonnarijuhlat. Edellisen jutun julkaisun aikoihin elokuussa 2020 tällaisia karjoja oli kertynyt 24 kappaletta. Kehitys on ollut nopeaa, sillä tällä hetkellä näitä kestävyyden huippuunsa viilanneita tiloja on jo 35! ”Kymppisakkiin” on…

Lehmiä syömässä säilörehua navetassa

Ilmastoviisas NTM sisältää rehunsäästön

Elokuun 2020 lypsyrotujen jalostusarvostelussa sisällytettiin rehunsäästö-indeksi pohjoismaiseen kokonaisjalostusarvo NTM:n. Lisäys teki NTM:stä entistäkin tehokkaamman työkalun eläinten valintaan.   NTM on kokonaisjalostusarvo, joka sisältää kaikki ne ominaisuudet, joilla on taloudellista merkitystä suomalaisille ja muille pohjoismaisille maidontuottajille. NTM:n koostumuksesta päättävät suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset maidontuottajat. Päätösten pohjana on pohjoismaisen jalostusarvosteluyhdistyksen (NAV) tekemiä laskelmia erilaisista vaihtoehdoista ja siitä,…

Ayrshire-hieho navetassa korvamerkki korvassa

Asiantuntija vastaa: Miten nautojen korvamerkkien laatua valvotaan?

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Lypsylehmä USA:n Texasissa

Isot tilat kasvavat yhä suuremmiksi

Kymmenen maailman suurinta maitotilaa omistavat yhteenlaskettuna miljoona lehmää, kerrotaan Dairy Herd Mangement -julkaisun verkkosivuilla huhtikuussa 2021 julkaistussa jutussa. Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia ovat nousemassa maailman meijerimarkkinoiden hallitseviksi toimijoiksi.   Kansainvälinen maitotilojen taloutta vertaileva verkosto IFCN (International Farm Comparison Network) sekä rehuteknologiayritys Cainthus ovat koonneet tietoja maailman suurimmista maitotiloista. Analyysi kertoo, että isot tilat ovat…

Blonde d'Aquitaine-sonni

Liharotua lypsyrotuiselle – miksi, miten ja mistä?

Liharotusiemenen käyttöön lypsykarjassa kannattaa uhrata muutama ajatus. Parhaimmillaan liharodun käyttö sekä vie lypsykarjan eläinainesta vauhdikkaasti eteenpäin että tuottaa lihaketjulle hyvin kasvavia risteytysvasikoita. Mitä liharotua kannattaisi käyttää, ja mikä olisi oikea osuus omassa karjassa? Mitä teurastamo haluaa, ja paljonko risteytyksestä maksetaan? Entä mistä niitä parhaita lihasonneja oikein löytää?   Liharotusiemenen käyttö suomalaisissa lypsykarjoissa on kokenut vuodesta…

Lihasonnin valinta on nyt helppoa

Lypsykarjoissa käytetään yhä enemmän liharotusiementä, mikä on positiivinen asia niin lihantuotantoketjun kuin maitotilan taloudenkin kannalta, koska risteytysvasikoista maksetaan rotulisää. Mutta mistä tietää, millaista siementä tulisi valita juuri omille lehmilleen, kun tarjontaa on paljon? Avuksi kannattaa ottaa NBD-indeksi.   Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV julkaisee pohjoismaista liha-lypsyristeytysindeksiä eli NBD-indeksiä (Nordic Beef x Dairy Index), jonka avulla voidaan valita…

Kolme ayrshire-vasikkaa

Genomitesti ennustaa hyvin tulevaa lypsyuraa

Nauta-lehdessä on aiemmin ollut juttusarja, jossa tutkittiin miten tarkoin vasikan genomitestitulos ennustaa eläimen tulevaa lypsyuraa. Sarjassa seurattiin vuonna 2012 syntyneitä vasikoita, ja tutkimuksen tulokset on nyt päivitetty 2021 tammikuun tasolle. Mitä näille eläimille kuuluu, ja lunastivatko ne genomitestien antamat lupaukset?   Tutkimuksen aineisto pohjautui tietoihin kaikista Suomessa vuonna 2012 syntyneistä lehmävasikoista, jotka oli genomitestattu joko…

Nopea reagointi pitää naakat loitolla

Linnojen ja kirkkojen koloissa pesineen kulttuurilintu naakan maine alkoi ryvettyä, kun kanta kasvoi ja lintu alkoi nokkia rehupaaleja ja availla herneenpalkoja. Tämän takia naakkaparveen tähdätään nyt kiikarin lisäksi myös haulikolla.   Mietoistenlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä. Sen rannoilla ja torneissa kiikaroidaan lintuja varsinkin muuttoaikoina. Tämän varsinaissuomalaisen lahden rannalla asuu myös maanviljelijä Henri Hartikainen perheineen…

Millä tilalla on eniten satatonnareita?

Satatonnariksi yltää yhä useampi lehmä Suomessa. Viime vuonna 100- ja 150-tonnareita kirjattiin yli 500, eli karkeasti ottaen noin 1,5 lehmän päivävauhtia. Fabassa on pidetty kirjaa satatonnareista vuodesta 1958 lähtien. Alkuvuosikymmeninä näitä maratoonarilehmiä saatiin vain joitakin vuodessa. Tahti on kiihtynyt 2000-luvulla ja lähtenyt suorastaan laukalle viimeisten 10 vuoden sisällä. Esimerkiksi vuonna 2015 kirjattiin noin satatonnari päivässä,…

Uudistuseläinten määrä uusiksi

Ylimääräisten hiehojen kasvatus maksaa tuottajalle karvaan summan vanhojen lehmien menetettynä tuotoksena ja hiehojen suurempina kasvatuskustannuksina. Suunnitelmallisella eläinten uudistuksella saa aikaan tuloksia sekä pienempien kulujen että parempien ensikoiden ansiosta. Toisaalta tarvittavaan ja saatavaan uudistuseläinten määrään vaikuttaa suurelta osin myös sattuma.   Lehmiä poistuu karjasta eniten utaretulehdusten, hedelmällisyysongelmien sekä huonon tuotoksen takia, minkä vuoksi tarvitaan uudistuseläimiä täyttämään…

Kohuttu korona ei tartu lehmiin mutta lomitusjärjestelmä on kovilla

Vastuullista käyttäytymistä ja venymistä vaaditaan nyt monilta. Kaikilla eläintiloilla pitäisi olla varasuunnitelma kriisitilanteita varten. Maitotilaa pitävät Roope ja Riikka Lehtinen ovat varautuneet tilanteeseen, että omalla tilalla joku sairastuisi koronaan.   Maatalousyrittäjä Riikka Lehtinen sauvolaisella Ampolan tilalla seuraa rauhallisin mielin koronakohua. Tilalla on kaksi robottia ja 120 lypsävää lehmää. – Elämme etäällä, tilalla on kolme ulkopuolista…

Lypsyrobotista tehot irti

Lypsyrobotin kapasiteetti kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, jotta tilalla päästään parhaaseen mahdolliseen tuottavuuteen. Yksinkertaistettuna: kannattaa pyrkiä maksimoimaan se aika vuorokaudessa, jolloin robotin läpi virtaa maitoa riittävällä virtausnopeudella. Yhden lypsykerran maitomäärä tulisi olla keskimäärin 12-15 kg. Robotin kapasiteettia syö, jos robotti ottaa lehmän lypsettäväksi mutta lypsykerran maitomäärä on pieni. Lehmän siirtyminen boksiin ja pois, vedinten puhdistus, lypsinten…

Säilörehun korjuuta kesällä

Arvioi oikein rehusato ja vältä hävikit

Hyväkin säilörehusato voidaan menettää huonolla rehunkäsittelyllä. Rehuhävikkeihin kannattaa kiinnittää huomiota ja minimoida ne. Säilörehun todellisen sadon tietäminen ja hävikin minimointi ovat tärkeitä rehuntuotannon kehittämisessä.   Säilörehun tuotantokustannuksen laskemiseen tarvitaan luotettava tieto nurmisadon määrästä. Hämmästyttävän usein sadon määrästä käytetään pelkkää arviota tuotantokustannuslaskelmissa. Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Hertta Puustinen ja lehtori Hannu Viitala ovat selvittäneet säilörehun todellista satotasoa vertailemalla…

Lihan suoramyynti on työlästä, mutta asiakaskohtaamiset palkitsevat

Ajatuksen tasolla naudanlihan suoramyynti on yksinkertaista: myydään tuote paremmalla katteella suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. Käytännössä suoramyynnissä on omat haasteensa, kertovat kokeneet lihakarjatilalliset.   Naudanlihan matka kuluttajan pöytään voi vaihdella tuhansia kilometrejä. Brasilialainen liha matkustaa lautaselle yli 10 000 kilometriä, kun taas lähitilalla ja -teurastamolla tuotetun lihan reitti voi olla muutamia kymmeniä kilometrejä. Mitä tiedostavampi lihansyöjä,…

Ei niin pientä tilaa, ettei sitä tarvitsisi johtaa

Lypsäjä, karjanhoitaja, biologi, kemisti, juristi, fyysikko, eläinlääkäri, ekonomi, psykologi, henkilöstöpäällikkö, insinööri, rakennusmies, mekaanikko, hitsari, kauppias, metsuri, traktorikuski, puimurikuski sekä perheenisä tai -äiti. Näitä taitoja ja lukemattomia muita tarvitaan maatalousyrityksen menestyksekkääseen johtamiseen. Kuulostaako tutulta? Maatalousyrittäjä on monenlaisen tiedon ja taidon vartijana vetäessään yritystä. Joskus saattaa tuntua, että langat eivät ole käsissä, vaan päivistä vain jotenkin selviydytään….

Risteytys on houkutteleva vaihtoehto

Risteyttämällä eri rotuja pyritään saamaan hyviä tuotantoeläimiä maidontuotantoon. Risteytyslehmiä pidetään yleisesti terveempinä, hedelmällisempinä ja kestävämpinä kuin puhdasrotuisia lehmiä heteroosista eli risteytyselinvoimasta johtuen. USA:ssa Minnesotan yliopisto on tehnyt aiheesta 10 vuotta kestäneen tutkimuksen, jossa verrattiin puhtaita holsteineja risteytyslehmiin.   Tutkimuksessa olleet risteytykset olivat ProCross-risteytyksiä, joissa on käytetty systemaattisesti kolmea rotua: holsteinia, pohjoismaista punaista rotua (VR) sekä…

Jämähtäminen on pahin vihollisemme

”Koska me on aina tehty se näin”, kuuluu omasta suustanikin harmillisen usein. Ihmisen luonne on sellainen, että mieluummin toistaa vanhoja rutiineja kuin muuttaa tekemisiään. Muutos on kuitenkin pakollista, jos haluaa pysyä mukana. Johtaminen on voimavarojen panostamista asioihin, joihin voi vaikuttaa. Hyvä johtaja ei hermostu ympäristön muutoksista, vaan jopa nauttii siitä. Hän katsoo maailmaa positiivisen realistisesti…

Lehmä on kovaa valuuttaa Ugandassa

Joseph Kote on saanut elämälleen uutta suuntaa suomalaisten avustuksella. Joseph Kote lypsää omaa lehmäänsä Ugandan Kirewassa. Yhdestä lypsystä nyt ei paljon maitoa heru, mutta lehmän omistaminen on iso juttu. Lehmän avulla voi vaurastua ja lehmällä voi tehdä naimakauppoja. Maatalous on Ugandassa varsin alkeellista. Intialaiset yrittivät sitä 1970-luvulla kehittää, mutta hirmuhallitsija Idi Amin ajoi vieraat pois…

Sukupolvenvaihdos vaatii keskustelua

Helmikuun Husdjur-lehti tarttuu tärkeään aiheeseen, sukupolvenvaihdokseen. Siihen liittyy usein hankaliakin kysymyksiä. Mitä haluan itse, ja löytyykö lähipiiristäni joku, joka olisi kiinnostunut tilan jatkamisesta? Jutussa neuvotaan selvittämään ensin tarkoin omat ajatukset, ja sen jälkeen puhumaan asioista perheen kesken. Päätöksille pitää myös antaa aikaa kypsyä.   Växa Sverigen puheenjohtajana toimiva Marita Wolf kertoo jutussa oman perheensä tarinan….

Mikä patogeeni rokottaa eniten maitotiliä?

Utaretulehdukset aiheuttavat tuotosmenetyksiä sairastuneille lehmille, tämä on toki tiedetty aina. Mutta tuotoksen notkahdus saattaa olla jopa isompi kuin on perinteisesti ajateltu. Lisäksi eri patogeenien aiheuttamat tuotosmenetykset ovat eri suuruisia. Utaretulehduspatogeenien aiheuttamia tuotosmenetyksiä maidontuotannossa tutkitaan Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laajan, 2013 käynnistyneen yhteistutkimusprojektin osana. Tutkimusryhmään kuuluvat prof. Emerita Satu Pyörälä ja kliininen opettaja Suvi Taponen…

Tusettaako vai eikö tusettaa?

Somessa törmää ajoittain kysymykseen, kannattaako tuotosseuranta. Lypsyrobotit pystyvät mittaamaan litrojen lisäksi myös pitoisuudet, joten ei ihme, että asia mietityttää. Tuotosseuranta maksaa, vaikkakin kustannus lienee nykyään suhteessa alempi kuin koskaan. Meillä on lypsyrobotti, mutta tuotosseurannasta luopumista ei ole vakavasti harkittu. Tilamme on kuulunut tarkkailuun vuosikymmeniä. Jo isoisäni karja luovutetussa Karjalassa oli mukana tarkkailussa, ja nykyiselle paikalle…

Osaatko johtaa tilaasi?

Maatalous muuttuu koko ajan yhä markkinaehtoisemmaksi. Yritysjohtamisen pelisäännöt koskevat enenevässä määrin myös maatiloja, olipa kyseessä tilan resurssien ja talouden tai henkilöstön johtaminen. Kuka johtaa meidän tilaa? Maatalousyrityksessä yrittäjään tai yrittäjäpariskuntaan kohdistuvat usein perinteisen yrityksen johtoryhmän kaikki roolit. Yrittäjät toimivat samanaikaisesti hallituksen puheenjohtajana, toimitusjohtajana, talousjohtajana, henkilöstöjohtajana ja viestinnästä sekä myynnistä vastaavana johtajana. Monet roolit ja vaatimukset…

Lypsättääkö lehmävasikka sonnia paremmin?

Vuonna 2014 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lehmävasikan poikivien lehmien maitotuotos on huomattavasti korkeampi, kuin jos syntyvä vasikka olisi sukupuoleltaan sonni. Tutkimuksen tuloksia on kuitenkin kyseenalaistettu eri puolilla maailmaa. Vasikan sukupuolen vaikutusta emän maitotuotokseen on tutkittu myös Kanadassa, Ranskassa sekä Suomessa, mutta suuria eroja lehmävasikoiden hyväksi ei ole muualla havaittu.   USA:n tutkimuksen tulosten mukaan emän…