Maidontuotanto

Tuotos on tärkein osatekijä kokonaisjalostusarvossa, sillä on suurin paino nykyisessä NTM:ssä. Tuotos on myös ensimmäisiä ominaisuuksia, jolle on laskettu jalostusarvoja eli indeksejä. Maidon tuotokseen liittyvät indeksit perustuvat tuotosseurannasta saataviin tietoihin. Tuotosindeksi on yhdistelmäindeksi tuotoksen eri osatekijöistä ja ennustaa, millaisia maidon, rasvan ja valkuaisen tuottajia eläimen jälkeläiset keskimäärin ovat populaation keskiarvoon verrattuna. Tuotosindeksi on koostettu maitotuotos-,…

Sadan tuhannen maitokilon tuottaminen on lypsylehmälle upea ja edelleen hyvin harvinainen saavutus. Lehmien kasvanut kestävyys ja kohonnut tuotostaso ovat saaneet aikaan sen, että näiden maratoonareiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Kun karjatkin ovat entistä isompia, väistämättä samaan karjaan alkaa osua yhä useampia satatonnareita. Listasimme tähän juttuun yksitoista tällä hetkellä eniten satatonnareita tuottanutta tilaa. Listan kärjessä…

Pohjoismainen kokonaisjalostusarvo NTM parantaa lehmäkohtaista vuosittaista taloudellista tulosta noin 9 euroa NTM-pistettä kohti roduittain. Parempi taloudellinen tulos johtuu korkeammasta tuotoksesta ja paremman terveyden, hedelmällisyyden ja toiminnallisuuden aiheuttamista säästöistä. NTM ei paranna vain taloudellista tulosta, sillä korkeampi NTM on yhteydessä myös alhaisempiin metaanipäästöihin. NTM:n avulla voi siis jalostaa ilmastoystävällisiä lehmiä. SimHerd antaa vastauksia Simulaatio-ohjelma SimHerdillä on…

Ahvenanmaan ilmasto sopii hyvin maidontuotannolle. Ympäröivä vesi pitää lämpötilanvaihtelut kurissa. Ahvenanmaan keväät ovat tosin aika usein kuivia ja se näkyy  siinä, että maitoa tulee meijeriin tavallista vähemmän. Kuivuus hidastaa myös nurmen kasvua. Ahvenanmaalla on tapana sanoa, että maito saa hyvää makua siitä, kun laitumella ja kesällä kerätyssä rehussa on mukana paljon yrttejä. Juustoja tehtiin jo…

Kataisten tilan ummessa olevat ja tiineet hiehot nauttivat olostaan laitumella Pielavedellä. Lypsyjakkaralta eduskunnan kautta EU:n ytimeen noussut Elsi Katainen jatkaa poliittista vääntöä läpi kesän, jotta nautoja näkyisi suomalaisessa maisemassa myös tulevaisuudessa.   Videolla Elsi Katainen kertoo, millaista työtä Euroopan Parlamentissa tehdään maatalouden eteen. Euroopan parlamentin Suomen Keskustaa edustava jäsen Elsi Katainen kattaa kahvipöydän Kataisten kotitilalla…

Tolosen maatalousyhtymä päätti kokeilla, kuinka paljon säästää, jos navetan tekee pääosin itse. Ero oli lopulta niin iso, ettei ELY-keskuskaan sitä heti purematta niellyt. Kaikille tiloille tämä rakentamismalli ei kuitenkaan sovi.   – Ei ole toista samanlaista näkynyt, sanoo omaa puurunkoista verhoseinänavettaa katseleva maataloustuottaja Marko Tolonen Mäkelän tilalta Pudasjärveltä. Kun uuden navetan rakentaa pääosin omana työnä,…

Nauta-lehden Asiantuntija vastaa -palstalla käsitellään tällä kertaa imettäjälehmiä. Vastaajana toimi Teija Hellberg, joka työskentelee ProAgriassa palveluasiantuntijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa tuotosseurantatiedon laadun kehittäminen.   Lypsykarjojen vasikoiden vierihoitoon kannustetaan monelta taholta. Vierihoito edistää vasikan ja lehmän hyvinvointia, ja lisää mahdollisuutta lajinomaiseen käytökseen. Tiloilla on monenlaisia tapoja järjestää vierihoitoa. Tuotosseurannan osalta tähän saadaan nyt uusi merkintätapa,…

Vesipuhvelia luullaan usein naudaksi, mutta ne eivät ole samaa lajia. Molemmat ovat märehtijöitä, sorkkaeläimiä ja kuuluvat onttosarvisten heimoon ja nautaeläinten alaheimoon, mutta ne eivät risteydy keskenään. Vesipuhveli on suosittu kotieläin etenkin kuumassa ympäristössä, mutta sopisiko se Suomeen? Millainen vesipuhveli on tuotantoeläimenä?   Vesipuhvelia on pidetty kotieläimenä tuhansia vuosia. Villistä muodosta on aikojen saatossa haarautunut erillinen…

(Kuva on eri tilalta eikä liity juttuun) Päivitimme jälleen tilastoa tiloista, joille on kertynyt useita 100-tonnariksi lypsäneitä lehmiä. Aiemmin listattiin tilat, joilla on saavutettu vähintään 10 satatonnaria, mutta nyt ”kymppisakki”-ajatuksesta luovuttiin ja listasimme lyhyemmän ”Top10-listan”. Huhtikuun alussa kymmenen satatonnaria saavuttaneita tiloja oli kertynyt jo peräti 41, joten listasta olisi muodostunut turhan pitkä. Listan kärkisijaa on…

Terveystarkkailun tulokset on jälleen koostettu tuotosseurantakarjojen aloitushoidoista. Terveystarkkailun kattavuus parani peräti noin kolmella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Viime vuonna hoitotietoja saatiin 94,6 prosentilta tuotosseurantakarjoista. Terveystarkkailun kattavuus on siis erittäin hyvä. Hoitojakin kertyi edellisvuotta hieman enemmän eli vajaat 160 000 kappaletta. Eniten hoitomerkintöjä kertyi koodille 12 eli hiljainen kiima. Toiseksi eniten hoitomerkintöjä kertyi koodille 301 eli äkillinen, kliininen utaretulehdus….

Nauta-lehden Asiantuntija vastaa -palstan tämäkertainen kysymys koskee maidon kappakaseiineja: ”Genomitestin yhteydessä eläimelle tuli kappakaseiinitulos. Mitä kappakaseiinit ovat ja mihin ne vaikuttavat?” Vastaajana toimii Sonja Närkki Fabalabista. Fabalab tarjoaa erilaisia DNA-määrityksiä sekä lypsy- että lihakarjatiloille jalostus- ja kasvatustyön tueksi.   Kaseiinit ovat maidossa esiintyviä proteiineja. Noin 80 % maidon proteiineista on erilaisia kaseiineja ja 20 %…

Maatilojen aurinkovoimalat yleistyvät vauhdilla. Investointi aurinkovoimalaan maksaa itsensä alle kymmenessä vuodessa, kun mitoitus on oikea, paikka on sopiva, investointituki realisoituu ja itse investointi on järkevän hintainen. Ilman investointitukeakin sijoitus on kannattava, jos hyväksytään hieman pidempi takaisinmaksuaika ja sähkön hinta nousee sopivasti.   Sika- ja siipikarjatiloilla aurinkosähkön tehokas hyödyntäminen on helppo saavuttaa erityisesti silloin kun tilojen…

Maaliskuun 2022 alussa koittaa kaikille karjatiloille historiallinen päivä ja samalla erittäin tärkeä deadline: nautarekisteri muuttaa Mtechin suojista Ruokaviraston alaisuuteen. Jotta tietojen siirtyminen neuvonnan tietorekistereihin, Nasevaan sekä teurastamojen ketjuinformaatioon sujuu edelleen jouhevasti, karjatilan on annettava valtuutus näille tahoille helmikuun 2022 loppuun mennessä.   Ruokaviraston pitkään vireillä olleen hankkeen taustalla on tavoite kehittää nautarekisterin toimintaa ja siirtää…

Kymmenen maailman suurinta maitotilaa omistavat yhteenlaskettuna miljoona lehmää, kerrotaan Dairy Herd Mangement -julkaisun verkkosivuilla huhtikuussa 2021 julkaistussa jutussa. Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia ovat nousemassa maailman meijerimarkkinoiden hallitseviksi toimijoiksi.   Kansainvälinen maitotilojen taloutta vertaileva verkosto IFCN (International Farm Comparison Network) sekä rehuteknologiayritys Cainthus ovat koonneet tietoja maailman suurimmista maitotiloista. Analyysi kertoo, että isot tilat ovat…

Kesäkuun lopulla ilmestyvässä Nauta-lehdessä 3-2021 julkaistaan jälleen parhaat tuotosseurantaan kuuluvat lehmät vuoden 2020 tietoihin perustuen. Lehmien tulee olla kantakirjattuja ja täyttää tuotosvaatimus: Holstein: 16 000 kg EKM Ayrshire: 14 800 kg EKM Jersey: 11 300 kg EKM Brown swiss: 10 100 kg EKM LSK: 10 000 kg EKM PSK ja ISK: ei tuotosrajaa, julkaistaan kummankin…

Nauta-lehdessä on aiemmin ollut juttusarja, jossa tutkittiin miten tarkoin vasikan genomitestitulos ennustaa eläimen tulevaa lypsyuraa. Sarjassa seurattiin vuonna 2012 syntyneitä vasikoita, ja tutkimuksen tulokset on nyt päivitetty 2021 tammikuun tasolle. Mitä näille eläimille kuuluu, ja lunastivatko ne genomitestien antamat lupaukset?   Tutkimuksen aineisto pohjautui tietoihin kaikista Suomessa vuonna 2012 syntyneistä lehmävasikoista, jotka oli genomitestattu joko…

Sukusiitos mielletään neutraaliksi jalostusmenetelmäksi muiden joukossa, tai vaaralliseksi tulella leikkimiseksi, riippuen keneltä asiaa kysyy. Holsteinrodun sukusiitosaste USA:n populaatiossa on kivunnut jo niin korkeaksi, että lehmien ja hiehojen vanhemmat ovat keskenään läheisempää sukua kuin serkukset. Tilanne ei ole juuri sen kummempi muissakaan suurissa holsteinmaissa. Mitä seurauksia tästä voi koitua? Ja mikä on genomisen valinnan rooli tässä…

Satatonnariksi yltää yhä useampi lehmä Suomessa. Viime vuonna 100- ja 150-tonnareita kirjattiin yli 500, eli karkeasti ottaen noin 1,5 lehmän päivävauhtia. Fabassa on pidetty kirjaa satatonnareista vuodesta 1958 lähtien. Alkuvuosikymmeninä näitä maratoonarilehmiä saatiin vain joitakin vuodessa. Tahti on kiihtynyt 2000-luvulla ja lähtenyt suorastaan laukalle viimeisten 10 vuoden sisällä. Esimerkiksi vuonna 2015 kirjattiin noin satatonnari päivässä,…

Lypsyrobotin kapasiteetti kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, jotta tilalla päästään parhaaseen mahdolliseen tuottavuuteen. Yksinkertaistettuna: kannattaa pyrkiä maksimoimaan se aika vuorokaudessa, jolloin robotin läpi virtaa maitoa riittävällä virtausnopeudella. Yhden lypsykerran maitomäärä tulisi olla keskimäärin 12-15 kg. Robotin kapasiteettia syö, jos robotti ottaa lehmän lypsettäväksi mutta lypsykerran maitomäärä on pieni. Lehmän siirtyminen boksiin ja pois, vedinten puhdistus, lypsinten…

Lypsylehmäkin voi hoitaa vasikkaa, jos olosuhteet on muokattu siihen sopiviksi. Vasikan vierihoitoa oman emän tai imettäjälehmän avulla toteutetaan erityisesti luomukarjoissa, mutta myös tavanomaisilla tiloilla on kiinnostusta asiaan. Lue kahden tilan kokemuksista imettäjälehmien käytöstä!   Juvan Muumaassa imettäjälehmät ovat tuttuja jo parin vuosikymmenen takaa. ”Kun uutta navettaa vuosituhannen vaihteen tienoilla suunniteltiin ja rakennettiin, pystyimme paremmin miettimään…

Kansainvälinen punaisten rotujen yhteisjärjestö IRDBF (International Red Dairy Breeds Federation) järjesti vuoden 2019 konferenssin maaliskuun lopussa Australiassa. VikingGenetics lähetti paikalle kolme viljelijää sekä rotukoordinaattori Auli Himasen. Minulla oli ilo olla yksi noista viljelijöistä, Per-Johan Svenssonin ja Morten Hansenin lisäksi. Aulin kanssa lensimme Helsingistä Singaporen ja Melbournen kautta kokouspaikkakunta Mount Gambieriin. Vaatimattoman 40 tunnin matkan päätteeksi…

Saatavilla oleva tutkimustieto A1- ja A2-maidon terveysvaikutuksista ei ole kiistatonta.   Puhuttaessa A1- ja A2-maidosta on kyse maidon beta-kaseiinista. Kaseiinit ovat maidossa esiintyviä proteiineja. Kaseiinit vaikuttavat osaltaan siihen, että maito on väriltään valkoista. Kaseiineihin on sitoutunut myös rasvaa, kalsiumia ja fosforia. Beta-kaseiineihin lukeutuu kaikkiaan 13 erilaista proteiinia, jotka jaetaan edelleen kahteen ryhmään, A1- ja A2-ryhmään,…

Kooltaan maltilliset lehmät tuottavat enemmän rasvaa ja valkuaista ja lypsävät pidempään kuin hyvin matalat tai korkeat laumakaverinsa, selviää tanskalaisen jalostus- ja tutkimusjärjestön SEGESin tutkimuksesta. Mikä on lypsylehmän optimaalisin koko? Siitä on varmasti olemassa monia mielipiteitä, ja hyvä niin. Joidenkin mielestä pienikokoiset lehmät ovat tavoiteltavia, toiset haluavat mieluummin kookkaita ja korkeita lehmiä. Ja on niitäkin karjanomistajia,…

Risteyttämällä eri rotuja pyritään saamaan hyviä tuotantoeläimiä maidontuotantoon. Risteytyslehmiä pidetään yleisesti terveempinä, hedelmällisempinä ja kestävämpinä kuin puhdasrotuisia lehmiä heteroosista eli risteytyselinvoimasta johtuen. USA:ssa Minnesotan yliopisto on tehnyt aiheesta 10 vuotta kestäneen tutkimuksen, jossa verrattiin puhtaita holsteineja risteytyslehmiin.   Tutkimuksessa olleet risteytykset olivat ProCross-risteytyksiä, joissa on käytetty systemaattisesti kolmea rotua: holsteinia, pohjoismaista punaista rotua (VR) sekä…

Lypsykarjatalouden niukkenevia resursseja halutaan suunnata entistä tehokkaammin elinkeinoa tukevaan tutkimukseen. Luke, Helsingin yliopisto, Hämeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä alan sidosryhmät linjasivat keinot alan tutkimuksen toimintaedellytysten vahvistamiseksi seuraavan seitsemän vuoden aikana. Lypsykarjastrategian policy brief luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle 5. syyskuuta. Lypsykarjataloudella ja siihen liittyvällä nurmituotannolla on vahva asema Suomen maataloudessa.  Elintarviketuotannon toimialoista…

”Koska me on aina tehty se näin”, kuuluu omasta suustanikin harmillisen usein. Ihmisen luonne on sellainen, että mieluummin toistaa vanhoja rutiineja kuin muuttaa tekemisiään. Muutos on kuitenkin pakollista, jos haluaa pysyä mukana. Johtaminen on voimavarojen panostamista asioihin, joihin voi vaikuttaa. Hyvä johtaja ei hermostu ympäristön muutoksista, vaan jopa nauttii siitä. Hän katsoo maailmaa positiivisen realistisesti…

Somessa törmää ajoittain kysymykseen, kannattaako tuotosseuranta. Lypsyrobotit pystyvät mittaamaan litrojen lisäksi myös pitoisuudet, joten ei ihme, että asia mietityttää. Tuotosseuranta maksaa, vaikkakin kustannus lienee nykyään suhteessa alempi kuin koskaan. Meillä on lypsyrobotti, mutta tuotosseurannasta luopumista ei ole vakavasti harkittu. Tilamme on kuulunut tarkkailuun vuosikymmeniä. Jo isoisäni karja luovutetussa Karjalassa oli mukana tarkkailussa, ja nykyiselle paikalle…