Navetta

Tämän vuoden VikingGenetics -tilaksi on valittu Iskola oy Sonkajärveltä. Valintaan on vaikuttanut pitkäaikainen yhteistyö VikingGeneticsin kanssa jalostuksen saralla. Iskola on aina käyttänyt VG:n siementä, genomitestaa systemaattisesti kaikki lehmävasikat ja on kiinnostunut myös huuhtelemaan hyviä eläimiään. Monen tilan yhteenliittymä Iskolan oy:n omistavat Jari Luukkonen ja Pertti Savolainen Sonkajärveltä sekä Neliapilan tila Vieremältä. Yhteiseen navettaprojektiin lähdettiin, kun…

Haittaeläimet ovat karjatiloilla riesana ympäri vuoden, mutta etenkin näin syksyllä eletään riskiaikaa kun kylmän tullen luonnoneläimet hakeutuvat hanakasti sisätiloihin. Miten parhaiten suojautua? Eläinten terveys ETT järjesti marraskuussa aiheesta webinaarin, jossa asiantuntijaeläinlääkärit Hertta Pirkkalainen ja Olli Ruoho antoivat hyviä neuvoja.   Erilaisten jyrsijöiden lisäksi haittaeläimiksi luetaan linnut, hyönteiset ja joissakin tilanteissa muutkin luonnonvaraiset eläimet ja jopa…

Kuvassa valvontakameran yleisnäkymä koeolosuhteista yhdessä karsinassa. Kokeen aikana eläimillä oli jatkuvasti vapaa pääsy kaikille kolmelle eri kuivikemateriaalille.   Kuivikkeen tärkeitä ominaisuuksia ovat kustannustehokkuus, hygieenisyys ja kyky sitoa kosteutta. Eläimen kannalta kuivikepohjan tulee olla kuiva, puhdas, turvallinen ja lämpöominaisuuksiltaan vallitsevaan vuodenaikaan sopiva. Tärkeää on myös, että materiaali tuntuu eläimestä miellyttävältä. Luken tutkimuksessa sonnit saivat itse valita,…

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Metsolan Maito Oy:ssä omistajat Mikko ja Suvi Nivala ottavat vasikoiden hoidon ja hyvinvoinnin vakavasti. Pohjois-Pohjanmaan Merijärvellä sijaitsevassa 2 robotin pihatossa tehtiin tätä silmällä pitäen äskettäin laiteinvestointi uuteen juottoautomaattiin, ja isäntäpari kertoo mielellään kokemuksistaan. – Tilamme vanha juottoautomaatti tuli tiensä päähän viime vuonna ja edessä oli uuden hankinta. Vertailimme erimerkkisiä juottoautomaatteja, ja karjaamme hoitava eläinlääkäri vinkkasi…

Kokeneellekin karjasilmälle voi olla haaste tunnistaa navetan hyvinvointiongelmia, sillä yksilöt ovat hyvin erilaisia. Laumassa kaikki eläimet eivät välttämättä kärsi yhtä paljon puutteellisista oloista: osa voi reagoida herkemmin, riippuen kyvystä sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Hyvinvointiongelmien ratkominen kannattaa, sillä se näkyy esimerkiksi pienempinä lääkitys- ja siemennyskustannuksina sekä kestävämpinä lehminä.   Tuotantoeläinten hyvinvointineuvoston (FAWC) mukaan eläimillä on viisi perusvapautta,…

Maatilalla rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät välillä korkealla työskentelyä. Katolta, telineeltä tai tikkailta on suurin riski pudota. Putoamistapaturmat ovat usein vakavia, vaikka pudotus ei olisi korkea. Korkeallakin voi työskennellä turvallisesti, kunhan riskit on arvioitu ja hallittu sekä ammattitaito ja olosuhteet ovat kunnossa.   Maatalousyrittäjille sattuu noin 500 putoamistapaturmaa vuosittain. Yleisin vahingonaiheuttaja on tikkaat. Tavallisimmin putoamistapaturma sattuu…

Kryptosporidioosi on sana, joka saa kylmät väreet kulkemaan monen karjanomistajan selässä. Tauti on maailmalla tavallinen, ja yhä tutumpi myös meillä. Kryptosporidioosi on ikävä monesta syystä. Tartunnan aiheuttavat ookystat säilyvät ympäristössä pitkään, desinfiointiaineet eivät tehoa niihin ja hyvin pieni määrä riittää sairastuttamaan vasikan – ja ihmisen.   Vasikka saa kryptosporidioositartunnan nieltyään Cryptosporidium parvum -loisen ookystia, joita…

Emolehmien siementäminen on vielä melko harvinaista, mutta erittäin hyvä ja varteenotettava vaihtoehto monelle karjalle. Jokaiselle rodulle on tarjolla hyvää siementä, ja juuri nyt on hyvä aika olla yhteydessä omaan emolehmäneuvojaan ja pohtia, mitä eläimiä kannattaisi siementää mitä laittaa sonnille. Siemennystä, samoin kuin emojen tiineystarkastuksia, helpottaa huomattavasti mikäli tähän on olemassa asianmukaiset tilat. Kun emot saa…

Kuvassa Ovelaa koulutetaan hyvään lypsykäytökseen. Apuna käytettiin jatkokäsivartta. Ovela-ensikko tuli tilalle ostohiehona, ja kun lypsylle opettelun aika koitti, se potki niin ettei lypsystä tullut mitään. Poikimista seuraavana päivänä tilalla huuhdeltiin alkioita ja eläintenkouluttajaksikin opiskellut alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimio ehti töiden lomassa hetken kouluttaa Ovelaa. Totuttaminen aloitettiin jatkokäsivarren kanssa, jotta Ovela ei opi potkimalla pääsemään eroon käsittelystä….

Vaikka olisi laatinut kuinka hyvät suunnitelmat karjansa ruokintaan, voi matkassa olla monta mutkaa ennen onnistumista. Osaatko välttää nämä kahdeksan yleistä ruokinnan karikkoa? 1. Analyysi puuttuu Kotoiset rehut vaativat analysointitietoa tilalta. Analysoimaton, naapurilta ostettu viljasatsi voikin olla kevyempää kuin oletti, ja lehmien energiasaanto jää oletettua alhaisemmaksi. Yllättävän usein syksyisin myös törmää tilanteeseen, jossa säilörehua ruokitaan pyöröpaaleista…

Tapani Ollikainen seuraa nyt eläintensä hyvinvointia uuden tekniikan avulla. Ritva ja Tapani Ollikaisen maitotilalla Lapinlahdella on 80 lehmää, joiden lypsystä huolehtivat DeLavalin lypsyrobotit. Aiemmin myös kiimantarkkailu hoitui DeLavalin laitteiden avustuksella, mutta uuden kiimanseurantalaitteiston hankinta tuli ajankohtaiseksi, kun vanhojen antureiden akkujen käyttöikä tuli täyteen. Ollikaiset halusivat uusia kiimanseurantajärjestelmän kokonaan ja laajentaa järjestelmän samalla märehtimisen ja syömisen…

”Apukäden” avulla voi totuttaa nautaa käsittelyyn: tätä kättä ei tarvitse irrottaa lehmän heiluessa ja potkiessa, vaan vasta kun se seisoo nätisti paikoillaan. Näin ei palkita sitä ei-toivotusta käytöksestä. Hieho poikii. On yö, väsyttää. Vasikalle pitäisi saada ternimaitoa. Lypsykone kiinni utareeseen, ja äkkiä hiehon jalka lentää. Hyvä ettei päähän osunut! Lypsimet tippuvat, lypsäjältä pääsee ärräpäitä. Kaksi…

Joissakin työkohteissa tilallisten on mahdollista päästä itse näkemään uritusta. Urituksia tekevä Marcus Österbacka vastaa mielellään kiinnostuneiden kysymyksiin. Karjatilalla riittää työtä, vaikka aivan kaikkea ei tekisikään itse. Käytävien karhennus tai navetan perusteellinen pesu ovat hyviä esimerkkejä hommista, jotka kannattaa ulkoistaa ammattilaisille. Myös eläimet kiittävät, kun ympäristö on puhdas ja liikkuminen helppoa! Faba on tarjonnut kesästä lähtien…

Perusasioitakin on silloin tällöin hyvä kerrata. Ovatko nämä sorkkaterveyteen vaikuttavat tekijät kunnossa omassa karjassasi? 1. Säännöllinen sorkkahoito Hoidata lehmien sorkat asianmukaisesti 1-2 kertaa vuodessa. Optimaalista olisi hoidattaa sorkat umpeenlaiton yhteydessä ja toisen kerran noin 100 päivää poikimisen jälkeen. Hiehojen sorkat on paras hoidattaa 3-4 kk ennen poikimista. 2. Navetta & kulkuväylät Pidä navetta ja kulkureitit…

Kesä ja kärpäset ovat kohta taas täällä! Tarkoittaako se automaattisesti tankkimaidon soluluvun nousua ja lehmien utaretulehdustilanteen huononemista?  Voiko tilanteelle tehdä jotain?   Kesän kuumuus ja kosteus altistavat utaretulehduksille. Kuumuudesta stressaantuneiden lehmien vastustuskyky laskee ja olosuhteet ovat otolliset utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien lisääntymiselle. Epäonnistumiset laidunruokinnassa tai appeen teossa aiheuttavat korkeassa tuotoksessa oleville eläimille energiavajetta, joka myös heikentää…