Aihe:

Tutkimus

Artikkelit

Nautoja laitumella

Virtuaalista aitaamista tutkitaan Ruotsissa

(Kuvituskuva, ei liity tutkimukseen) Karjan laiduntamisella on useita positiivisia vaikutuksia, ja se onkin ehdottoman suositeltavaa. Siitä aiheutuu kuitenkin myös ylimääräistä työtä ja kustannuksia, joista aitaaminen ei suinkaan ole se vähin. Miltä kuulostaisi, jos laidunaitoja ei tarvitsisikaan enää rakentaa, vaan ne voisi vain piirtää sähköisesti karttaan, ja eläimet pysyisivät näiden näkymättömien aitojen sisällä? Ja mikä vielä…

Punainen holstein

Asiantuntija vastaa: Holsteinin punavärigeeni

Asiantuntija vastaa tällä kertaa kysymykseen: ”Holstein-eläinteni DNA-tiedoissa näkyy punavärigeenituloksia. Mitä punavärigeeneistä tiedetään?” Kysymykseen vastaa palveluvastaava Sonja Närkki Fabalabista.   Eläinten värigenetiikka on monien eri geenien ohjaamaa. Värigenetiikkaan liittyy värin lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten merkkien tai värityksessä esiintyvien kuvioiden ilmentyminen. Holsteinilla esiintyy kahta punavärigeeniä, resessiivisesti periytyvä (Red Factor, RD) ja dominoivasti periytyvä (Variant Red, VR)….

Jalostusarvostelussa tapahtuu!

Lypsykarjan jalostusarvojen laskentaan on otettu NAV-maissa eli Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa käyttöön uusi menetelmä nimeltään single step. Sen ansiosta jalostusarvot ovat jatkossa entistä tarkempia ja luotettavampia. Marraskuun arvostelussa myös hienosäädettiin poikimaindeksejä sekä liitettiin liha-lypsyarvosteluun uutena ominaisuutena vasikan elinvoima.   Rehunsäästön indeksi on laskettu single step-menetelmällä alusta alkaen, ja marraskuun arvostelussa uuteen menetelmään siirryttiin myös rakenneominaisuuksien…

Nupo ja sarvellinen lehmä

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 5: Geenieditoinnilla nupoja eläimiä?

Nupo – syntyjään sarveton -sarjan viimeisessä osassa perehdytään geenieditointiin ja selvitetään, kuinka sen avulla voidaan tuottaa nupoja eläimiä: mitä osataan jo ja mitä haasteita on.   Rodun muuttaminen nupoksi perinteisen jalostuksen keinoin on hidasta. Voimakas keskittyminen nupojen eläinten valintaan myös hidastaa edistymistä muissa ominaisuuksissa. Limousin on hyvä esimerkki rodusta, jossa nupo linja on perinnölliseltä tasoltaan…

Kysyimme sonneilta kuivikkeista

Kuvassa valvontakameran yleisnäkymä koeolosuhteista yhdessä karsinassa. Kokeen aikana eläimillä oli jatkuvasti vapaa pääsy kaikille kolmelle eri kuivikemateriaalille.   Kuivikkeen tärkeitä ominaisuuksia ovat kustannustehokkuus, hygieenisyys ja kyky sitoa kosteutta. Eläimen kannalta kuivikepohjan tulee olla kuiva, puhdas, turvallinen ja lämpöominaisuuksiltaan vallitsevaan vuodenaikaan sopiva. Tärkeää on myös, että materiaali tuntuu eläimestä miellyttävältä. Luken tutkimuksessa sonnit saivat itse valita,…

Ayrshire-hieho navetassa korvamerkki korvassa

Asiantuntija vastaa: Miten nautojen korvamerkkien laatua valvotaan?

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Ayrshire-vasikoita

Mikä ihmeen AMC?

Maailman Ayrshire Federaatio on kiinnittänyt huomiota ayrshirerodun geenivirheeseen, joka aiheuttaa vakavia epämuodostumia, kuolleena syntyneitä vasikoita ja myös vaikeita poikimisia. Geenivirheen nimi on Arthrogryposis multiplex congenita ja se lyhennetään AMC. AMC:n homotsygoottikantajat ovat pienikokoisia, niillä on selkärangan ja nivelten epämuodostumia ja ne syntyvät kuolleena tai kuolevat hyvin pian syntymän jälkeen. Epämuodostumasta käytetään myös englanninkielistä nimeä curly…

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 4: Nahkasarvet ovat monimuotoiset

Kuva: Amerikkalainen hereford-sonni, jolla on nahkasarvet. Toisinaan kohtaa yllätyksen – syntymänupolle eläimelle alkaakin kehittyä sarvenaiheet. Kyseessä ovat nahkasarvet. Mitä ne oikein ovat, ja miten ne periytyvät? Eläimen kehittyessä näiden sarvenaiheiden kasvu saattaa pysähtyä ja sarvenalut jäävät vain pieniksi tyngiksi. Toisinaan niistä voi kuitenkin kasvaa melko suuret, oikeita sarvia muistuttavat ulokkeet. Osalla eläimistä sarvet ovat kokeiltaessa…

Lihakarjan vasikka navetassa

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 3: Nupous selviää genomitestillä

Naudoilta voidaan määrittää nykyään paljon erilaisia sairauksia ja perinnöllisiä ominaisuuksia DNA-testien avulla. Tulokset tuovat tärkeitä työkaluja eläinvalintojen ja jalostustyön tueksi. Määritettävän ominaisuuden periytymistapa ja testaustekniikka vaikuttavat siihen millaisella DNA-testillä tulos voidaan selvittää. DNA-testaustekniikoiden kehitystä ja käyttöä ohjaavat osaltaan myös tekniikoihin mahdollisesti liittyvät patentit ja rojaltimaksut. Nupouden DNA-testaus haastavaa Nupouden tarkka periytymismekanismi on edelleen mysteeri, mikä…

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 2: Nupouden periytyminen on vielä osaksi mysteeri

Toisin kuin usein luullaan, nupouden ja sarvellisuuden periytyminen ei ole aivan yksioikoista. Varsinaista nupouden aiheuttamaa yhtä geeniä ei ole onnistuttu löytämään. Silti nupous pystytään testaamaan varsin luotettavasti DNA-testin avulla, koska nupouteen vaikuttava laajempi perimän alue ja sen vaihtelumuodot tunnetaan.   Nupouden periytymistä ja sarvien muodostumisen mekanismia on yritetty selvittää jo vuosisadan ajan. Nupouteen vaikuttavan alueen…

Toiset vasikat ovat optimisteja, toiset pessimistejä

Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat havaitsivat muutama vuosi takaperin, että jotkut vasikat ovat synnynnäisesti optimistisia ja toiset pessimistisiä, aivan kuten ihmisetkin. Tällaisten persoonallisuuserojen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa eläinten hyvä kohtelu, sanoo professori Marina von Keyserlingk, joka johtaa yliopiston maatalous- ja elintarviketiedekunnan eläinten hyvinvointihankkeen tutkimustiimiä. – On usein houkuttelevaa tarkastella eläimiä ainoastaan laumana, vaikka…

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 1

Vuoden 2021 aikana uusi juttusarja Nupo – Syntyjään sarveton tulee pureutumaan syvällisemmin nautojen nupouteen. Sarjassa käsitellään niin nupouden periytymistä, DNA-testausta, nahkasarvia kuin tutkimusten ja tulevaisuuden näkymiä esimerkiksi geenieditoinnin rintamalla.   Sarvettomuudesta on karjataloudessa monia hyötyjä. Sarvettomuus lisää esimerkiksi hoitajien työturvallisuutta ja vähentää tapaturmariskiä eläinten välillä. Hyötyjen takia sarvellisina syntyvät vasikat usein nupoutetaan pian syntymän jälkeen….

Kolme ayrshire-vasikkaa

Genomitesti ennustaa hyvin tulevaa lypsyuraa

Nauta-lehdessä on aiemmin ollut juttusarja, jossa tutkittiin miten tarkoin vasikan genomitestitulos ennustaa eläimen tulevaa lypsyuraa. Sarjassa seurattiin vuonna 2012 syntyneitä vasikoita, ja tutkimuksen tulokset on nyt päivitetty 2021 tammikuun tasolle. Mitä näille eläimille kuuluu, ja lunastivatko ne genomitestien antamat lupaukset?   Tutkimuksen aineisto pohjautui tietoihin kaikista Suomessa vuonna 2012 syntyneistä lehmävasikoista, jotka oli genomitestattu joko…

Laiduntaminen stressaa – hyvällä tavalla!

Naudat kohtaavat elämänsä aikana lukuisia haastavia tilanteita, joissa auttaa stressireaktio. Negatiivinen stressi kuormittaa elimistöä, mutta kaikki stressi ei suinkaan ole pahasta. Postiviinen stressi, jossa haasteeseen liittyy miellyttävä tunnekokemus, kehittää eläimen elimistöä ja lisää hyvinvointia. Laiduntaminen ja ulkoilu lisäävät nautojen mahdollisuuksia kokea tällaista positiivista stressiä.   Nykyään tiedetään, että ikävien asioiden puuttumisen lisäksi mahdollisuudet toteuttaa luontaisia…

Sairas vasikka nestytytyksessä

Sairaan vasikan nestehoito

Sairas vasikka kärsii usein nestehukasta. Yleisin syy elimistön kuivumiseen on ripuli, jossa eläin menettää runsaasti nestettä ja elintärkeitä aineita ripuliulosteen mukana. Myös muuten sairas vasikka voi kuivua, sillä kuume lisää nestehukkaa eikä huonovointinen eläin välttämättä halua juoda vettä tai imeä maitoa tai juomarehua yhtä paljon kuin normaalisti. Sairaan vasikan elimistön kuivumista on ennaltaehkäistävä ja hoidettava…

Kuinka paljon sukusiitosta on liian paljon?

Sukusiitos mielletään neutraaliksi jalostusmenetelmäksi muiden joukossa, tai vaaralliseksi tulella leikkimiseksi, riippuen keneltä asiaa kysyy. Holsteinrodun sukusiitosaste USA:n populaatiossa on kivunnut jo niin korkeaksi, että lehmien ja hiehojen vanhemmat ovat keskenään läheisempää sukua kuin serkukset. Tilanne ei ole juuri sen kummempi muissakaan suurissa holsteinmaissa. Mitä seurauksia tästä voi koitua? Ja mikä on genomisen valinnan rooli tässä…

Parempaa rakennetta oikeilla valinnoilla

Meillä kasvatetaan montaa eri lihakarjarotua, joista kullakin on omat rakenteelliset vahvuutensa ja haasteensa. Mitä ne ovat, ja millaisiin asioihin kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota jalostuseläimiä valitessaan?   Keväällä 2020 valmistuneessa Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin liharotuisten nautojen rakennearvostelutuloksia. Tutkimuksen kohteena olivat kuuden yleisimmän liharodun rakennearvostelutulokset vuosilta 2013­­­-2019. Tavoitteena oli löytää kunkin rodun rakenteelliset vahvuudet, sekä erityisesti kehityskohteet tulevaisuuden…

Vasikka imee emoa

Tutkimus selvittää vasikoiden pitkää vierihoitoa robottilypsyssä

Voitaisiinko lehmät ja vasikat pitää yhdessä automaattilypsynavetoissa, ja mitä vaikutuksia sillä olisi tuotokselle, vasikan kasvulle, terveydelle ja tiinehtymiselle? Ruotsin maatalousyliopistossa SLU:ssa Uppsalassa on parhaillaan käynnissä mielenkiintoinen tutkimus, jossa tätä selvitetään käytännön oloissa.   Viime syksystä lähtien osaa SLU:n tutkimuskeskuksen lehmistä on poikimisen jälkeen pidetty yhdessä vasikoidensa kanssa alkulypsykauden ajan. Tutkimusprojektin tavoitteena on testata, onko vasikoiden…

Kannattaako perinnöllisiä sairauksia kartoittaa?

Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän tiedetään. Tulee mieleen vanha sanonta, jonka mukaan tieto lisää tuskaa. Vai lisääkö? Ehkä ei sittenkään. Itse asiassa lihakarjan genomitesteistä saatavien DNA-testitulosten avulla voimme vähentää sekä taloudellisia menetyksiä että eläinten kärsimyksiä, jotka johtuvat erilaisista perinnöllisistä sairauksista.   Lihakarjan genomitesti on rakenteilla ja pala palalta saamme mukaan tutkimukseen myös erilaisia sairauksia, jotka…

Mihin alkiobisnes on menossa?

VikingGeneticsin alkio-ohjelmassa on kaksi tavoitetta ylitse muiden. Ensinnäkin, alkiot siirretään kahden kuukauden kuluessa tuotannosta vastaanottajiin. Toinen keskeinen tavoite on saada vasikoita; sekä jalostusohjelmaan että tiloille, jotka alkioita siirtävät. Laadukasta geeniainesta Ostettujen VR-hiehojen NTM-arvo on keskimäärin +25, VH-hiehojen +31 ja VJ-hiehojen +24. Hollolassa enemmistönä on VR-hiehoja. Yksi jersey on mahtunut mukaan, nimeltään Viking Ratamo (NTM +27),…

Ovela lehmäksi

Kuvassa Ovelaa koulutetaan hyvään lypsykäytökseen. Apuna käytettiin jatkokäsivartta. Ovela-ensikko tuli tilalle ostohiehona, ja kun lypsylle opettelun aika koitti, se potki niin ettei lypsystä tullut mitään. Poikimista seuraavana päivänä tilalla huuhdeltiin alkioita ja eläintenkouluttajaksikin opiskellut alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimio ehti töiden lomassa hetken kouluttaa Ovelaa. Totuttaminen aloitettiin jatkokäsivarren kanssa, jotta Ovela ei opi potkimalla pääsemään eroon käsittelystä….

Säilörehun korjuuta kesällä

Arvioi oikein rehusato ja vältä hävikit

Hyväkin säilörehusato voidaan menettää huonolla rehunkäsittelyllä. Rehuhävikkeihin kannattaa kiinnittää huomiota ja minimoida ne. Säilörehun todellisen sadon tietäminen ja hävikin minimointi ovat tärkeitä rehuntuotannon kehittämisessä.   Säilörehun tuotantokustannuksen laskemiseen tarvitaan luotettava tieto nurmisadon määrästä. Hämmästyttävän usein sadon määrästä käytetään pelkkää arviota tuotantokustannuslaskelmissa. Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Hertta Puustinen ja lehtori Hannu Viitala ovat selvittäneet säilörehun todellista satotasoa vertailemalla…

Pelästynyt lehmä

Turvattomuuden tunne voi pahentaa naudan kokemaa kipua

Kipu on epämiellyttävä kokemus, jonka tarkoituksena on suojella elimistöä. Stressireaktio taas auttaa selviämään haastavasta tilanteesta ja palauttamaan elimistön tasapainon. Stressin ja kivun suhde on monimutkainen. Koettu kipu aiheuttaa elimistössä stressireaktion ja negatiivisia tunteita. Lisäksi ahdistuneisuuden ja esimerkiksi turvattomuuden tunteen tiedetään voivan pahentaa eläimen kipua. Toisaalta voimakas stressi voi johtaa eläimen hetkelliseen kivuttomuuteen ja positiivinen, mielihyvää…

Neljä kysymystä sukusiitoksesta – asiantuntija vastaa

Sukusiitos on edelleen monelle vähän hämärä käsite. Kysyimme aiheesta neljä tiukkaa kysymystä asiantuntijalta, VikingGeneticsin breeding specialist’lta Saija Tenhuselta.   1. Mitä tarkoitetaan sukusiitoksella? Yksinkertaisesti sukusiitoksella tarkoitetaan parituksia, joissa vanhemmat ovat sukua keskenään. Sukusiitos on tällä hetkellä yksi tutkituimmista aiheista, koska sen laajempia vaikutuksia on vasta viime vuosina alettu ymmärtämään paremmin. Kyseessä ei ole uusi ilmiö,…

Viikistä tuli maaseudun näyteikkuna kaupunkilaisille

Viikin opetus- ja tutkimustilan johtaja Tapani Jokiniemi näkee Viikin tutkimustilan alueen upeana maaseudun esittelyareenana etenkin pääkaupunkiseudun asukkaille. Lehmien keväinen laitumelle lasku on etenkin lapsiperheiden suosiossa. Taustalla talvellakin ulkoilevia umpilehmiä. Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustila on tärkeä paikka paitsi maatalouden ja eläinlääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille, myös tavallisille kaupunkilaisille. Tutkimustilasta onkin vähitellen kehittynyt pääkaupunkiseudun asukkaiden ikioma…

Maailman halutuinta maitoa Suomesta

Lypsykarjatalouden niukkenevia resursseja halutaan suunnata entistä tehokkaammin elinkeinoa tukevaan tutkimukseen. Luke, Helsingin yliopisto, Hämeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut ja Savonia-ammattikorkeakoulu sekä alan sidosryhmät linjasivat keinot alan tutkimuksen toimintaedellytysten vahvistamiseksi seuraavan seitsemän vuoden aikana. Lypsykarjastrategian policy brief luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle 5. syyskuuta. Lypsykarjataloudella ja siihen liittyvällä nurmituotannolla on vahva asema Suomen maataloudessa.  Elintarviketuotannon toimialoista…

Mikä patogeeni rokottaa eniten maitotiliä?

Utaretulehdukset aiheuttavat tuotosmenetyksiä sairastuneille lehmille, tämä on toki tiedetty aina. Mutta tuotoksen notkahdus saattaa olla jopa isompi kuin on perinteisesti ajateltu. Lisäksi eri patogeenien aiheuttamat tuotosmenetykset ovat eri suuruisia. Utaretulehduspatogeenien aiheuttamia tuotosmenetyksiä maidontuotannossa tutkitaan Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laajan, 2013 käynnistyneen yhteistutkimusprojektin osana. Tutkimusryhmään kuuluvat prof. Emerita Satu Pyörälä ja kliininen opettaja Suvi Taponen…