Tutkimus

On yleistä tietoa, että lehmä ja vasikka tunnistavat toisensa äänen perusteella. Näin emä löytää juuri oman vasikkansa isosta joukosta, ja vasikka osaa vastata oman emänsä kutsuun lauman keskellä. Ei kuitenkaan ole ollut selvää, koskeeko tämä yksilöllinen ääntely myös aikuisia nautoja. Loppuvuodesta 2019 julkaistussa australialaistutkimuksessa pystyttiin todistamaan, että naudat todellakin ääntelevät yksilöllisellä tavalla ja säilyttävät tämän…

USA:ssa maatalousalan startup-yritys MyAnIML ja Yhdysvaltain maatalousministeriö (USDA) ovat tehneet yhteistyönä tutkimuksen, jonka tulokset vakuuttavat nykyteknologian hyödyistä vakavien taudinpurkauksien estämisessä karjatiloilla. Asiasta raportoi amerikkalainen Farm Journal’s AgWeb -sivusto tammikuussa 2024. MyAnIML käytti patentoitua kasvojentunnistus- ja syväoppimisteknologiaa tarttuvan naudan silmäsairauden keratokonjunktiviitin (tunnetaan myös nimellä naudan pinkeye) esiintymisen havainnointiin. Sairauden esiintyminen karjassa pystyttiin havaitsemaan lähes sataprosenttisen varmasti,…

Ontuvien eläinten löytäminen, välitön reagointi löydöksiin sekä uusien tapausten ennaltaehkäiseminen on taloudellisesti kannattavaa. Sorkkien lämpökamerakuvantaminen on uusi lupaava menetelmä löytää jalkavaivaiset lehmät ajoissa.   Kotimaisten tutkimusten mukaan tavallisen lypsykarjatilan lehmistä keskimäärin 20-30 prosentilla esiintyy ontumista. Arvioiden mukaan yksi sorkkatulehdus aiheuttaa 400-500 euron ansionmenetyksen, kun huomioidaan eläinlääkärinpalkkiot, mutta ei eläinten poistoja. Esimerkiksi 120 lehmän karjassa, jossa…

Pohjoismainen kokonaisjalostusarvo NTM parantaa lehmäkohtaista vuosittaista taloudellista tulosta noin 9 euroa NTM-pistettä kohti roduittain. Parempi taloudellinen tulos johtuu korkeammasta tuotoksesta ja paremman terveyden, hedelmällisyyden ja toiminnallisuuden aiheuttamista säästöistä. NTM ei paranna vain taloudellista tulosta, sillä korkeampi NTM on yhteydessä myös alhaisempiin metaanipäästöihin. NTM:n avulla voi siis jalostaa ilmastoystävällisiä lehmiä. SimHerd antaa vastauksia Simulaatio-ohjelma SimHerdillä on…

Eräs navettasuunnittelun kulmakivistä on lannanpoisto. Nauta on iso eläin, josta lähtee mittavat määrät sontaa ja virtsaa. Eritteet likaavat eläimiä, heikentävät ilman laatua ja ovat hygieniariski elintarvikeketjussa. Olisikin kätevää, jos lehmät voisi vessakouluttaa tekemään tarpeensa tiettyyn paikkaan tai tiettyinä aikoina. Mutta onko se edes teoriassa mahdollista, ja millaista tutkimusta aiheesta on? Tätä on summattu yhteen Journal…

Elokuun lopulla kokoonnuttiin perinteiseen Faba järjestämään suomenkarjatapaamiseen Tampereelle AhlmanEdun upeisiin kartanopuitteisiin. Päivän aikana kuultiin useita mielenkiintoisia esityksiä ja tutustuttiin Ahlmanin LSK-karjaan. LSK-rodun sukusiitoksesta piti esitelmän Mirva Härkänen, joka tutkii aihetta pro gradu -työssään. Tutkimuksen alla on sekä rodun sukupuutiedoista että genotyypitystiedoista lasketut sukusiitosasteet, joita vertaillaan keskenään. Tietoja on kerätty vuonna 1960-2020 syntyneistä eläimistä. Sukupuutietoja luonnollisesti…

Ripuli, keuhkotulehdus tai yleisinfektio. Näihin vasikat yleisimmin viime vuonna kuolivat, ainakin Ruokaviraston patologisten tutkimusten mukaan.   Vuonna 2022 Ruokavirastossa avattiin yhteensä 124 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa, joista suurin osa (84 %) oli alle kahden kuukauden ikäisiä. Yleisin vasikoiden kuolinsyy oli ripuli, joka todettiin 44 prosentilla tutkituista vasikoista. Ripulin aiheuttajista yleisimpiä olivat rotavirus (29 kpl)…

Aikuisen naudan elimistö voi menettää liikaa nesteitä useasta eri syystä. On tärkeää tunnistaa nestehukan oireet ja tilanteen vakavuus, jotta sairaan tai loukkaantuneen naudan elimistön nestetasapaino saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.   Naudan elimistö tarvitsee tarpeeksi nestettä sekä monia eri elektrolyyttejä toimiakseen normaalisti. Samoin elimistön happo-emästasapainon tulee olla juuri oikea. Nestehoidon tavoitteena onkin palauttaa sairaan…

(Kuvituskuva, ei liity tutkimukseen) Karjan laiduntamisella on useita positiivisia vaikutuksia, ja se onkin ehdottoman suositeltavaa. Siitä aiheutuu kuitenkin myös ylimääräistä työtä ja kustannuksia, joista aitaaminen ei suinkaan ole se vähin. Miltä kuulostaisi, jos laidunaitoja ei tarvitsisikaan enää rakentaa, vaan ne voisi vain piirtää sähköisesti karttaan, ja eläimet pysyisivät näiden näkymättömien aitojen sisällä? Ja mikä vielä…

Asiantuntija vastaa tällä kertaa kysymykseen: ”Holstein-eläinteni DNA-tiedoissa näkyy punavärigeenituloksia. Mitä punavärigeeneistä tiedetään?” Kysymykseen vastaa palveluvastaava Sonja Närkki Fabalabista.   Eläinten värigenetiikka on monien eri geenien ohjaamaa. Värigenetiikkaan liittyy värin lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten merkkien tai värityksessä esiintyvien kuvioiden ilmentyminen. Holsteinilla esiintyy kahta punavärigeeniä, resessiivisesti periytyvä (Red Factor, RD) ja dominoivasti periytyvä (Variant Red, VR)….

Lypsykarjan jalostusarvojen laskentaan on otettu NAV-maissa eli Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa käyttöön uusi menetelmä nimeltään single step. Sen ansiosta jalostusarvot ovat jatkossa entistä tarkempia ja luotettavampia. Marraskuun arvostelussa myös hienosäädettiin poikimaindeksejä sekä liitettiin liha-lypsyarvosteluun uutena ominaisuutena vasikan elinvoima.   Rehunsäästön indeksi on laskettu single step-menetelmällä alusta alkaen, ja marraskuun arvostelussa uuteen menetelmään siirryttiin myös rakenneominaisuuksien…

Nupo – syntyjään sarveton -sarjan viimeisessä osassa perehdytään geenieditointiin ja selvitetään, kuinka sen avulla voidaan tuottaa nupoja eläimiä: mitä osataan jo ja mitä haasteita on.   Rodun muuttaminen nupoksi perinteisen jalostuksen keinoin on hidasta. Voimakas keskittyminen nupojen eläinten valintaan myös hidastaa edistymistä muissa ominaisuuksissa. Limousin on hyvä esimerkki rodusta, jossa nupo linja on perinnölliseltä tasoltaan…

Kuvassa valvontakameran yleisnäkymä koeolosuhteista yhdessä karsinassa. Kokeen aikana eläimillä oli jatkuvasti vapaa pääsy kaikille kolmelle eri kuivikemateriaalille.   Kuivikkeen tärkeitä ominaisuuksia ovat kustannustehokkuus, hygieenisyys ja kyky sitoa kosteutta. Eläimen kannalta kuivikepohjan tulee olla kuiva, puhdas, turvallinen ja lämpöominaisuuksiltaan vallitsevaan vuodenaikaan sopiva. Tärkeää on myös, että materiaali tuntuu eläimestä miellyttävältä. Luken tutkimuksessa sonnit saivat itse valita,…

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Maailman Ayrshire Federaatio on kiinnittänyt huomiota ayrshirerodun geenivirheeseen, joka aiheuttaa vakavia epämuodostumia, kuolleena syntyneitä vasikoita ja myös vaikeita poikimisia. Geenivirheen nimi on Arthrogryposis multiplex congenita ja se lyhennetään AMC. AMC:n homotsygoottikantajat ovat pienikokoisia, niillä on selkärangan ja nivelten epämuodostumia ja ne syntyvät kuolleena tai kuolevat hyvin pian syntymän jälkeen. Epämuodostumasta käytetään myös englanninkielistä nimeä curly…

Kuva: Amerikkalainen hereford-sonni, jolla on nahkasarvet. Toisinaan kohtaa yllätyksen – syntymänupolle eläimelle alkaakin kehittyä sarvenaiheet. Kyseessä ovat nahkasarvet. Mitä ne oikein ovat, ja miten ne periytyvät? Eläimen kehittyessä näiden sarvenaiheiden kasvu saattaa pysähtyä ja sarvenalut jäävät vain pieniksi tyngiksi. Toisinaan niistä voi kuitenkin kasvaa melko suuret, oikeita sarvia muistuttavat ulokkeet. Osalla eläimistä sarvet ovat kokeiltaessa…

Naudoilta voidaan määrittää nykyään paljon erilaisia sairauksia ja perinnöllisiä ominaisuuksia DNA-testien avulla. Tulokset tuovat tärkeitä työkaluja eläinvalintojen ja jalostustyön tueksi. Määritettävän ominaisuuden periytymistapa ja testaustekniikka vaikuttavat siihen millaisella DNA-testillä tulos voidaan selvittää. DNA-testaustekniikoiden kehitystä ja käyttöä ohjaavat osaltaan myös tekniikoihin mahdollisesti liittyvät patentit ja rojaltimaksut. Nupouden DNA-testaus haastavaa Nupouden tarkka periytymismekanismi on edelleen mysteeri, mikä…

Toisin kuin usein luullaan, nupouden ja sarvellisuuden periytyminen ei ole aivan yksioikoista. Varsinaista nupouden aiheuttamaa yhtä geeniä ei ole onnistuttu löytämään. Silti nupous pystytään testaamaan varsin luotettavasti DNA-testin avulla, koska nupouteen vaikuttava laajempi perimän alue ja sen vaihtelumuodot tunnetaan.   Nupouden periytymistä ja sarvien muodostumisen mekanismia on yritetty selvittää jo vuosisadan ajan. Nupouteen vaikuttavan alueen…

Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat havaitsivat muutama vuosi takaperin, että jotkut vasikat ovat synnynnäisesti optimistisia ja toiset pessimistisiä, aivan kuten ihmisetkin. Tällaisten persoonallisuuserojen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa eläinten hyvä kohtelu, sanoo professori Marina von Keyserlingk, joka johtaa yliopiston maatalous- ja elintarviketiedekunnan eläinten hyvinvointihankkeen tutkimustiimiä. – On usein houkuttelevaa tarkastella eläimiä ainoastaan laumana, vaikka…

Vuoden 2021 aikana uusi juttusarja Nupo – Syntyjään sarveton tulee pureutumaan syvällisemmin nautojen nupouteen. Sarjassa käsitellään niin nupouden periytymistä, DNA-testausta, nahkasarvia kuin tutkimusten ja tulevaisuuden näkymiä esimerkiksi geenieditoinnin rintamalla.   Sarvettomuudesta on karjataloudessa monia hyötyjä. Sarvettomuus lisää esimerkiksi hoitajien työturvallisuutta ja vähentää tapaturmariskiä eläinten välillä. Hyötyjen takia sarvellisina syntyvät vasikat usein nupoutetaan pian syntymän jälkeen….

Nauta-lehdessä on aiemmin ollut juttusarja, jossa tutkittiin miten tarkoin vasikan genomitestitulos ennustaa eläimen tulevaa lypsyuraa. Sarjassa seurattiin vuonna 2012 syntyneitä vasikoita, ja tutkimuksen tulokset on nyt päivitetty 2021 tammikuun tasolle. Mitä näille eläimille kuuluu, ja lunastivatko ne genomitestien antamat lupaukset?   Tutkimuksen aineisto pohjautui tietoihin kaikista Suomessa vuonna 2012 syntyneistä lehmävasikoista, jotka oli genomitestattu joko…

Naudat kohtaavat elämänsä aikana lukuisia haastavia tilanteita, joissa auttaa stressireaktio. Negatiivinen stressi kuormittaa elimistöä, mutta kaikki stressi ei suinkaan ole pahasta. Postiviinen stressi, jossa haasteeseen liittyy miellyttävä tunnekokemus, kehittää eläimen elimistöä ja lisää hyvinvointia. Laiduntaminen ja ulkoilu lisäävät nautojen mahdollisuuksia kokea tällaista positiivista stressiä.   Nykyään tiedetään, että ikävien asioiden puuttumisen lisäksi mahdollisuudet toteuttaa luontaisia…

Sairas vasikka kärsii usein nestehukasta. Yleisin syy elimistön kuivumiseen on ripuli, jossa eläin menettää runsaasti nestettä ja elintärkeitä aineita ripuliulosteen mukana. Myös muuten sairas vasikka voi kuivua, sillä kuume lisää nestehukkaa eikä huonovointinen eläin välttämättä halua juoda vettä tai imeä maitoa tai juomarehua yhtä paljon kuin normaalisti. Sairaan vasikan elimistön kuivumista on ennaltaehkäistävä ja hoidettava…

Sukusiitos mielletään neutraaliksi jalostusmenetelmäksi muiden joukossa, tai vaaralliseksi tulella leikkimiseksi, riippuen keneltä asiaa kysyy. Holsteinrodun sukusiitosaste USA:n populaatiossa on kivunnut jo niin korkeaksi, että lehmien ja hiehojen vanhemmat ovat keskenään läheisempää sukua kuin serkukset. Tilanne ei ole juuri sen kummempi muissakaan suurissa holsteinmaissa. Mitä seurauksia tästä voi koitua? Ja mikä on genomisen valinnan rooli tässä…

Meillä kasvatetaan montaa eri lihakarjarotua, joista kullakin on omat rakenteelliset vahvuutensa ja haasteensa. Mitä ne ovat, ja millaisiin asioihin kannattaisi jatkossa kiinnittää huomiota jalostuseläimiä valitessaan?   Keväällä 2020 valmistuneessa Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin liharotuisten nautojen rakennearvostelutuloksia. Tutkimuksen kohteena olivat kuuden yleisimmän liharodun rakennearvostelutulokset vuosilta 2013­­­-2019. Tavoitteena oli löytää kunkin rodun rakenteelliset vahvuudet, sekä erityisesti kehityskohteet tulevaisuuden…

Voitaisiinko lehmät ja vasikat pitää yhdessä automaattilypsynavetoissa, ja mitä vaikutuksia sillä olisi tuotokselle, vasikan kasvulle, terveydelle ja tiinehtymiselle? Ruotsin maatalousyliopistossa SLU:ssa Uppsalassa on parhaillaan käynnissä mielenkiintoinen tutkimus, jossa tätä selvitetään käytännön oloissa.   Viime syksystä lähtien osaa SLU:n tutkimuskeskuksen lehmistä on poikimisen jälkeen pidetty yhdessä vasikoidensa kanssa alkulypsykauden ajan. Tutkimusprojektin tavoitteena on testata, onko vasikoiden…

Mitä enemmän tutkitaan, sitä enemmän tiedetään. Tulee mieleen vanha sanonta, jonka mukaan tieto lisää tuskaa. Vai lisääkö? Ehkä ei sittenkään. Itse asiassa lihakarjan genomitesteistä saatavien DNA-testitulosten avulla voimme vähentää sekä taloudellisia menetyksiä että eläinten kärsimyksiä, jotka johtuvat erilaisista perinnöllisistä sairauksista.   Lihakarjan genomitesti on rakenteilla ja pala palalta saamme mukaan tutkimukseen myös erilaisia sairauksia, jotka…