Arki

Eurooppa on murroksessa. Jos vihollinen ylittää Suomen rajan, onko aikaa ja mahdollisuuksia siirtää karjaa? Onnistuuko nykylehmiltä evakkomatka niin kuin lapinlehmiltä Lapin sodassa? Kiteen Piiroomäen tilan emäntä Sari Rouvinen toivoo kaiken varalta Suomen päättäjiltä toimia ruoan omavaraisuuden varmistamiseksi.   Sari Rouvinen pyörittää Piiroomäen tilaa miehensä kanssa. Kesällä jutunteon aikaan lypsyssä oli 22 lehmää ja kuusi ummessa….

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Alkoi koko Euroopan henkeään pidätellen seuraama sota, joka jatkuu edelleen. Sattumoisin kuluva vuosi 2022 on vuosi, jolloin maidontuotannon tuotosseurantaan kuuluvissa karjoissa nimetään vasikat U-kirjaimella alkavilla nimillä. Herää ajatus, onkohan monikin vasikka saanut solidaarisuuden osoituksena nimekseen Ukraina? Fabassa tehdyn pikaisen tilastoinnin mukaan marraskuun 7. päivään mennessä kuluvana vuonna oli syntynyt 235 944 vasikkaa,…

Siitossonnilla on emolehmätiloilla iso merkitys karjan menestymiselle. Jos sonni alkaa ontua kesken astumiskauden, voivat taloudelliset menetykset olla suuriakin. Ontuman syytä kannattaa alkaa selvittää heti, kun ontuman havaitsee, sillä sorkista johtuvat ontumat ovat yleensä suhteellisen helposti hoidettavissa. Kivunhoito on tärkein ensiapu.   Emovet Oy:n eläinlääkäri Annukka Sulonen toteaa, että sorkkavaivat ovat naudoilla yleisin ontuman syy ja…

Maatilojen aurinkovoimalat yleistyvät vauhdilla. Investointi aurinkovoimalaan maksaa itsensä alle kymmenessä vuodessa, kun mitoitus on oikea, paikka on sopiva, investointituki realisoituu ja itse investointi on järkevän hintainen. Ilman investointitukeakin sijoitus on kannattava, jos hyväksytään hieman pidempi takaisinmaksuaika ja sähkön hinta nousee sopivasti.   Sika- ja siipikarjatiloilla aurinkosähkön tehokas hyödyntäminen on helppo saavuttaa erityisesti silloin kun tilojen…

Haittaeläimet ovat karjatiloilla riesana ympäri vuoden, mutta etenkin näin syksyllä eletään riskiaikaa kun kylmän tullen luonnoneläimet hakeutuvat hanakasti sisätiloihin. Miten parhaiten suojautua? Eläinten terveys ETT järjesti marraskuussa aiheesta webinaarin, jossa asiantuntijaeläinlääkärit Hertta Pirkkalainen ja Olli Ruoho antoivat hyviä neuvoja.   Erilaisten jyrsijöiden lisäksi haittaeläimiksi luetaan linnut, hyönteiset ja joissakin tilanteissa muutkin luonnonvaraiset eläimet ja jopa…

”Oletko viime aikoina tuntenut itsesi toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen?” on työhyvinvointikyselyissä paljon käytetty kysymys, jolla mitataan vastaajan toiveikkuuden tilaa.   Toiveikkuuden on osoitettu olevan selvässä yhteydessä muun muassa työmotivaatioon, työssä suoriutumiseen, uuden oppimiseen ja viime kädessä yrityksen tulokseen. Toiveikkuus antaa myös puskuria mahdollisten vastoinkäymisten varalle. Ei siis puhuta mistään pikkujutusta, kun puhutaan toiveikkuuden lisäämisestä. Maatalousyrittäjille on tärkeää…

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Maaliskuun 2022 alussa koittaa kaikille karjatiloille historiallinen päivä ja samalla erittäin tärkeä deadline: nautarekisteri muuttaa Mtechin suojista Ruokaviraston alaisuuteen. Jotta tietojen siirtyminen neuvonnan tietorekistereihin, Nasevaan sekä teurastamojen ketjuinformaatioon sujuu edelleen jouhevasti, karjatilan on annettava valtuutus näille tahoille helmikuun 2022 loppuun mennessä.   Ruokaviraston pitkään vireillä olleen hankkeen taustalla on tavoite kehittää nautarekisterin toimintaa ja siirtää…

Vuoden 2021 aikana uusi juttusarja Nupo – Syntyjään sarveton tulee pureutumaan syvällisemmin nautojen nupouteen. Sarjassa käsitellään niin nupouden periytymistä, DNA-testausta, nahkasarvia kuin tutkimusten ja tulevaisuuden näkymiä esimerkiksi geenieditoinnin rintamalla.   Sarvettomuudesta on karjataloudessa monia hyötyjä. Sarvettomuus lisää esimerkiksi hoitajien työturvallisuutta ja vähentää tapaturmariskiä eläinten välillä. Hyötyjen takia sarvellisina syntyvät vasikat usein nupoutetaan pian syntymän jälkeen….

Linnojen ja kirkkojen koloissa pesineen kulttuurilintu naakan maine alkoi ryvettyä, kun kanta kasvoi ja lintu alkoi nokkia rehupaaleja ja availla herneenpalkoja. Tämän takia naakkaparveen tähdätään nyt kiikarin lisäksi myös haulikolla.   Mietoistenlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä. Sen rannoilla ja torneissa kiikaroidaan lintuja varsinkin muuttoaikoina. Tämän varsinaissuomalaisen lahden rannalla asuu myös maanviljelijä Henri Hartikainen perheineen…

Vastuullista käyttäytymistä ja venymistä vaaditaan nyt monilta. Kaikilla eläintiloilla pitäisi olla varasuunnitelma kriisitilanteita varten. Maitotilaa pitävät Roope ja Riikka Lehtinen ovat varautuneet tilanteeseen, että omalla tilalla joku sairastuisi koronaan.   Maatalousyrittäjä Riikka Lehtinen sauvolaisella Ampolan tilalla seuraa rauhallisin mielin koronakohua. Tilalla on kaksi robottia ja 120 lypsävää lehmää. – Elämme etäällä, tilalla on kolme ulkopuolista…

Maatilalla rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät välillä korkealla työskentelyä. Katolta, telineeltä tai tikkailta on suurin riski pudota. Putoamistapaturmat ovat usein vakavia, vaikka pudotus ei olisi korkea. Korkeallakin voi työskennellä turvallisesti, kunhan riskit on arvioitu ja hallittu sekä ammattitaito ja olosuhteet ovat kunnossa.   Maatalousyrittäjille sattuu noin 500 putoamistapaturmaa vuosittain. Yleisin vahingonaiheuttaja on tikkaat. Tavallisimmin putoamistapaturma sattuu…

Emolehmien siementäminen on vielä melko harvinaista, mutta erittäin hyvä ja varteenotettava vaihtoehto monelle karjalle. Jokaiselle rodulle on tarjolla hyvää siementä, ja juuri nyt on hyvä aika olla yhteydessä omaan emolehmäneuvojaan ja pohtia, mitä eläimiä kannattaisi siementää mitä laittaa sonnille. Siemennystä, samoin kuin emojen tiineystarkastuksia, helpottaa huomattavasti mikäli tähän on olemassa asianmukaiset tilat. Kun emot saa…

Kuvassa Ovelaa koulutetaan hyvään lypsykäytökseen. Apuna käytettiin jatkokäsivartta. Ovela-ensikko tuli tilalle ostohiehona, ja kun lypsylle opettelun aika koitti, se potki niin ettei lypsystä tullut mitään. Poikimista seuraavana päivänä tilalla huuhdeltiin alkioita ja eläintenkouluttajaksikin opiskellut alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimio ehti töiden lomassa hetken kouluttaa Ovelaa. Totuttaminen aloitettiin jatkokäsivarren kanssa, jotta Ovela ei opi potkimalla pääsemään eroon käsittelystä….

Ajatuksen tasolla naudanlihan suoramyynti on yksinkertaista: myydään tuote paremmalla katteella suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. Käytännössä suoramyynnissä on omat haasteensa, kertovat kokeneet lihakarjatilalliset.   Naudanlihan matka kuluttajan pöytään voi vaihdella tuhansia kilometrejä. Brasilialainen liha matkustaa lautaselle yli 10 000 kilometriä, kun taas lähitilalla ja -teurastamolla tuotetun lihan reitti voi olla muutamia kymmeniä kilometrejä. Mitä tiedostavampi lihansyöjä,…

Sairaan lehmän havaitseminen navetassa on tärkeää, jotta sitä pääsee hoitamaan varhaisessa vaiheessa. Tällöin sairaus ei pääse pitkittymään ja mahdollisesti leviämään toisiin yksilöihin.   Eläinten käyttäytymistä, ruokahalua ja olemusta tarkkaillaan navetassa rutiininomaisesti päivittäin. Sairaat eläimet täytyy eristää terveistä, jolloin tartuntariski toisiin eläimiin vähenee. Rauhallinen sairaskarsina edistää paranemista. Miten tarkkailen lehmän terveyttä? Eläinten terveydentila on tarkistettava vähintään…

Lypsylehmäkin voi hoitaa vasikkaa, jos olosuhteet on muokattu siihen sopiviksi. Vasikan vierihoitoa oman emän tai imettäjälehmän avulla toteutetaan erityisesti luomukarjoissa, mutta myös tavanomaisilla tiloilla on kiinnostusta asiaan. Lue kahden tilan kokemuksista imettäjälehmien käytöstä!   Juvan Muumaassa imettäjälehmät ovat tuttuja jo parin vuosikymmenen takaa. ”Kun uutta navettaa vuosituhannen vaihteen tienoilla suunniteltiin ja rakennettiin, pystyimme paremmin miettimään…

Jolly Jumper -sonni esitteli viime kesänä uutta pantaansa.   Ellän tilalla Laitilassa Riikka Sarajuuri perheineen hoitelee 50 emon risteytyskarjaa. Apuna karjan seurannassa on nyt vuoden ajan ollut Moocall Heat -laitteisto, joka seuraa kiimoja ja astumisia, kertoo tiineet ja tyhjiksi jääneet eläimet ja ilmoittaa odotetut poikimisajankohdat. Nauta-lehti kävi viime kesänä tutustumassa Riikan karjaan ja Moocall Heatiin,…

Heilikki otti eturivin paikan, Anneli-lehmä jäi etäämmälle kuuntelemaan puhallinmusiikkia. 1600-luvulla vaikuttanut virsirunoilija Hemminki Maskulainen olisi varmaan hieraissut silmiään, jos olisi nähnyt, miten hänen kuolemansa 400-vuotisjuhlavuosi Maskussa käynnistyi. Hemminki Maskulaisen asuun pukeutunut Maskun seurakunnan kirkkoherra Jouko Henttinen saapuu rauhallisin askelin Kaiturin tilan lehmäaitauksen ääreen. Tilan itäsuomenkarja seuraa pappia sekä yleisöä, jota tuntuu saapuvan paikalle runsaasti. Heilikki…

Yhdellekään karjatilalliselle ei liene vierasta se, kuinka monipuolista osaamista usein vaatii ihan normiarjesta selviytyminen, etenkin talvella. Ei se mitenkään poikkeuksellista ole ollut täällä Korppikallion tilallakaan. Hämärässä muistissa vielä kuitenkin on, että joskus on ollut pitkiäkin jaksoja, jolloin asiat ovat sujuneet ilman päivittäistä kamppailua. Menneenä talvena on tuntunut kuin olisin joutunut tahtomattani erääseen vastenmieliseen tosi-tv-sarjaan. Ovat…

Naudat voi palkinnon avulla opettaa koskemaan turvallaan kohdetta, vaikkapa rehukauhaa. Tosin kauha ei välttämättä arjessa ole se käytännöllisin vaihtoehto. Lehmien, kuten muidenkin eläinten, kouluttaminen on palkitsevaa hommaa. Naudat oppivat nopeasti ja tuloksia näkee usein jo lyhyen harjoittelun jälkeen. Etenkin, jos koulutettavat asiat ja koulutushetket on suunniteltu hyvin etukäteen. Positiivinen vahvistaminen palkan avulla nopeuttaa oppimista entisestään….

Eläimet voi ruokapalkalla opettaa vaikkapa koskemaan keltaista ämpäriä, jolloin ne on helppo siirtää mihin tahansa ämpärin perässä. Nautojen hyvä oppimiskyky kannattaa hyödyntää niiden kouluttamisessa hoito- ja käsittelytilanteita varten. Hoitotoimenpiteiden kouluttaminen ennakkoon säästää aikaa arjessa, varsinkin jos hoidettavia on paljon. Nauta oppii tekemällä ja muistaa oppimansa hyvin. Tekemällä oppiessaan eläimellä on mahdollisuus vaikuttaa seurauksiin omalla toiminnallaan….

Riikka pihatossa emojen seurassa. Eläimet suhtautuvat rauhallisesti tuttuun hoitajaan. Ellän tilalla Laitilassa kohtaa pihapiiriin saapuessaan hellyttävän näyn: pikkutyttö viittoo innokkaasti vieraalle ajo-ohjeita navetan kulmalla. Pihaton edustalle parkkeeratessa vastaan tulee Riikka Sarajuuri-Kylänpää sekä loput perheen lapsikatraasta. Tervetulotoivotus on iloinen ja Riikan kädenpuristus lämmin. – Tässähän tämä koko meidän lauma on, hymyilevä Riikka heilauttaa kättään laajassa kaaressa,…

”Elävästi muistan kuinka velttoilin silloin.…nuorempana aamuin sekä päivin sekä illoin”. No ei nyt ihan kuten Eput laulaa, pikemminkin ihan jotain muuta. Nuorempana työt olivat oikeasti fyysisesti raskaita, mutta enimmäkseen keholle yhtä pahasta kuin jatkuva velttoilu. Kaukaisessa nuoruudessani ajoin työkseni kuorma-autoa. Istumista ja luokatonta voimanmittelyä vuoron perään. Ei ollut tekniikkaa, joka olisi siirtänyt sementtisäkit, tiililavat sun…

Yleinen puheenaihe nykyään on maanviljelijöiden työssä jaksaminen. Toki sama pätee kaikkiin ammatteihin. Jos ajatellaan viljelijän ja erityisesti lypsykarjayrittäjien ammattia, se eroaa kuitenkin monin tavoin muista. Kun ollaan tekemisissä lypsävien eläinten kanssa, on oltava valmiudessa työhön joka päivä, periaatteessa 24 tuntia vuorokaudessa. Mistä minä saan voimia ja intoa vuodesta toiseen ja päivästä päivään tehdä tätä työtä?…

Huomaan olevani lievästi sanoen ärtyinen tämän kaikkien kesien irvikuvan ollessa lopuillaan. Kahden huonon jälkeen en tosin juuri mitään odottanutkaan, mutta silti on pettynyt olo. Se on kuitenkin pientä monien muiden ärtymystä aiheuttaneiden asioiden rinnalla. Aivan liian monta kertaa olen törmännyt maatilayritysten ns. sidosryhmien edustajiin, joilla on outo tarve väheksyä meitä yrittäjiä. Mitä pitäisi ajatella siitä,…