Arki

Karjatilan arkea on mahdollista sujuvoittaa kehittämällä karjan käsittelytaitoja. Hyvän karjankäsittelyn ensimmäinen askel on ymmärtää, millainen eläin nauta on ja miten se havainnoi maailmaa ympärillään.   Lähtökohta nautojen käsittelylle on niiden aistimaailman ymmärtäminen. Naudan tärkeimmät aistit ovat näkö, kuulo ja haju. Nauta yhdistelee aistejaan esimerkiksi löytääkseen rehua, tunnistaakseen lajitoverin ja hahmottaakseen alueita. Ihmisen tunnistaminen tapahtuu kasvonpiirteiden,…

On yleistä tietoa, että lehmä ja vasikka tunnistavat toisensa äänen perusteella. Näin emä löytää juuri oman vasikkansa isosta joukosta, ja vasikka osaa vastata oman emänsä kutsuun lauman keskellä. Ei kuitenkaan ole ollut selvää, koskeeko tämä yksilöllinen ääntely myös aikuisia nautoja. Loppuvuodesta 2019 julkaistussa australialaistutkimuksessa pystyttiin todistamaan, että naudat todellakin ääntelevät yksilöllisellä tavalla ja säilyttävät tämän…

Nauta-lehden lukija esitti kysymyksen: ”Kannattaako käytetyn typpisäiliön ostaminen? Ja jos sellaisen haluaa hankkia, mitä tulisi ottaa huomioon?” Vastaajina toimivat Katri Kajostila ja Jaana Vuolteenaho Fabasta.   Jos harkitsee käytetyn säiliön hankkimista, tulee kiinnittää huomiota säiliön ikään, sekä miten sitä on aiemmin käytetty. Jos säiliö on ollut aktiivisessa käytössä lähimenneisyydessä, eikä merkkejä esimerkiksi typen nopeasta haihtumisesta…

Eräs navettasuunnittelun kulmakivistä on lannanpoisto. Nauta on iso eläin, josta lähtee mittavat määrät sontaa ja virtsaa. Eritteet likaavat eläimiä, heikentävät ilman laatua ja ovat hygieniariski elintarvikeketjussa. Olisikin kätevää, jos lehmät voisi vessakouluttaa tekemään tarpeensa tiettyyn paikkaan tai tiettyinä aikoina. Mutta onko se edes teoriassa mahdollista, ja millaista tutkimusta aiheesta on? Tätä on summattu yhteen Journal…

Toisen asteen oppilaitosten eläintenhoidon opetus on monipuolistunut. Koulunsa päättänyt nuori voi löytää itsensä trimmaamassa koiraa, hoitamassa hevosia tai päivystämässä eläinhoitolassa. Perinteiset maatilan eläimet kiinnostavat maaseudun nuoria, mutta entistä useammin käy niin, että lehmien parissa opiskellut onkin taustaltaan kaupunkilainen.   Ikimuistoinen jakso on takana. Turkulainen Elise Pelander opiskelee maatalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livialla Kaarinan Tuorlassa Varsinais-Suomessa. Kolmen…

Merijärvellä vasikkakasvattamoa pyörittävät Mikko ja Noora Salmu panostavat vasikoiden terveyteen ja hyvinvointiin, toisinaan jopa oman jaksamisensa kustannuksella. Apua on nyt onneksi saatu uudesta juottoautomaatista. ”Kenenkään ei tarvitsisi uuvuttaa itseään, kun voi helpottaa omaa työtaakkaa näiden laitteiden avulla”, isäntä toteaa.   Reipas nuori yrittäjä Mikko Salmu osti Merijärvellä sijaitsevan Laitalan tilan vuonna 2012 ja ryhtyi viljelijäksi….

Kataisten tilan ummessa olevat ja tiineet hiehot nauttivat olostaan laitumella Pielavedellä. Lypsyjakkaralta eduskunnan kautta EU:n ytimeen noussut Elsi Katainen jatkaa poliittista vääntöä läpi kesän, jotta nautoja näkyisi suomalaisessa maisemassa myös tulevaisuudessa.   Videolla Elsi Katainen kertoo, millaista työtä Euroopan Parlamentissa tehdään maatalouden eteen. Euroopan parlamentin Suomen Keskustaa edustava jäsen Elsi Katainen kattaa kahvipöydän Kataisten kotitilalla…

Nauta-lehden Asiantuntija vastaa -palstalla käsitellään tällä kertaa imettäjälehmiä. Vastaajana toimi Teija Hellberg, joka työskentelee ProAgriassa palveluasiantuntijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa tuotosseurantatiedon laadun kehittäminen.   Lypsykarjojen vasikoiden vierihoitoon kannustetaan monelta taholta. Vierihoito edistää vasikan ja lehmän hyvinvointia, ja lisää mahdollisuutta lajinomaiseen käytökseen. Tiloilla on monenlaisia tapoja järjestää vierihoitoa. Tuotosseurannan osalta tähän saadaan nyt uusi merkintätapa,…

1. Aita on aina kokonaisuus Aitausta tulee aina ajatella kokonaisuutena. Sähköpaimen on vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Hyväkään paimen ei pelasta kokonaisuutta, jos itse aita on huono – tai päinvastoin. Aidan toimivuus riippuu aina kaikista osatekijöistä, kuten esimerkiksi aidan pituudesta, käytetyistä aitajohtimista eli aitalangoista, -köysistä tai -nauhoista, eristimistä ja liitoksista, aitaan osuvasta kasvillisuudesta ja maadoituksen…

Ikiaikainen karjankutsuhuutoperinne ei ole kuollut. Varsinkin monilla pienillä karjatiloilla äidiltä tai isoäidiltä opittua tapaa käytetään ja halutaan viedä sitä myös seuraaville sukupolville. Kulttuuripiireissä karjankutsuhuuto viehättää eksoottisuudellaan.   ”Prprpruitsiikkipruiiii, pruprupruiii. Tulukeepa tänne. Pruii, pruiiii…” Tällä kutsumahuudolla Jussilan tilan emäntä Katja Weman Kuopion Kaislastenlahdelta houkuttelee lehmiään metsäisen laitumen reunalta luokseen. Wemanin äiti on lähtöisin Varpaisjärveltä ja sieltä…

Eurooppa on murroksessa. Jos vihollinen ylittää Suomen rajan, onko aikaa ja mahdollisuuksia siirtää karjaa? Onnistuuko nykylehmiltä evakkomatka niin kuin lapinlehmiltä Lapin sodassa? Kiteen Piiroomäen tilan emäntä Sari Rouvinen toivoo kaiken varalta Suomen päättäjiltä toimia ruoan omavaraisuuden varmistamiseksi.   Sari Rouvinen pyörittää Piiroomäen tilaa miehensä kanssa. Kesällä jutunteon aikaan lypsyssä oli 22 lehmää ja kuusi ummessa….

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Alkoi koko Euroopan henkeään pidätellen seuraama sota, joka jatkuu edelleen. Sattumoisin kuluva vuosi 2022 on vuosi, jolloin maidontuotannon tuotosseurantaan kuuluvissa karjoissa nimetään vasikat U-kirjaimella alkavilla nimillä. Herää ajatus, onkohan monikin vasikka saanut solidaarisuuden osoituksena nimekseen Ukraina? Fabassa tehdyn pikaisen tilastoinnin mukaan marraskuun 7. päivään mennessä kuluvana vuonna oli syntynyt 235 944 vasikkaa,…

Siitossonnilla on emolehmätiloilla iso merkitys karjan menestymiselle. Jos sonni alkaa ontua kesken astumiskauden, voivat taloudelliset menetykset olla suuriakin. Ontuman syytä kannattaa alkaa selvittää heti, kun ontuman havaitsee, sillä sorkista johtuvat ontumat ovat yleensä suhteellisen helposti hoidettavissa. Kivunhoito on tärkein ensiapu.   Emovet Oy:n eläinlääkäri Annukka Sulonen toteaa, että sorkkavaivat ovat naudoilla yleisin ontuman syy ja…

Maatilojen aurinkovoimalat yleistyvät vauhdilla. Investointi aurinkovoimalaan maksaa itsensä alle kymmenessä vuodessa, kun mitoitus on oikea, paikka on sopiva, investointituki realisoituu ja itse investointi on järkevän hintainen. Ilman investointitukeakin sijoitus on kannattava, jos hyväksytään hieman pidempi takaisinmaksuaika ja sähkön hinta nousee sopivasti.   Sika- ja siipikarjatiloilla aurinkosähkön tehokas hyödyntäminen on helppo saavuttaa erityisesti silloin kun tilojen…

Haittaeläimet ovat karjatiloilla riesana ympäri vuoden, mutta etenkin näin syksyllä eletään riskiaikaa kun kylmän tullen luonnoneläimet hakeutuvat hanakasti sisätiloihin. Miten parhaiten suojautua? Eläinten terveys ETT järjesti marraskuussa aiheesta webinaarin, jossa asiantuntijaeläinlääkärit Hertta Pirkkalainen ja Olli Ruoho antoivat hyviä neuvoja.   Erilaisten jyrsijöiden lisäksi haittaeläimiksi luetaan linnut, hyönteiset ja joissakin tilanteissa muutkin luonnonvaraiset eläimet ja jopa…

”Oletko viime aikoina tuntenut itsesi toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen?” on työhyvinvointikyselyissä paljon käytetty kysymys, jolla mitataan vastaajan toiveikkuuden tilaa.   Toiveikkuuden on osoitettu olevan selvässä yhteydessä muun muassa työmotivaatioon, työssä suoriutumiseen, uuden oppimiseen ja viime kädessä yrityksen tulokseen. Toiveikkuus antaa myös puskuria mahdollisten vastoinkäymisten varalle. Ei siis puhuta mistään pikkujutusta, kun puhutaan toiveikkuuden lisäämisestä. Maatalousyrittäjille on tärkeää…

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Maaliskuun 2022 alussa koittaa kaikille karjatiloille historiallinen päivä ja samalla erittäin tärkeä deadline: nautarekisteri muuttaa Mtechin suojista Ruokaviraston alaisuuteen. Jotta tietojen siirtyminen neuvonnan tietorekistereihin, Nasevaan sekä teurastamojen ketjuinformaatioon sujuu edelleen jouhevasti, karjatilan on annettava valtuutus näille tahoille helmikuun 2022 loppuun mennessä.   Ruokaviraston pitkään vireillä olleen hankkeen taustalla on tavoite kehittää nautarekisterin toimintaa ja siirtää…

Vuoden 2021 aikana uusi juttusarja Nupo – Syntyjään sarveton tulee pureutumaan syvällisemmin nautojen nupouteen. Sarjassa käsitellään niin nupouden periytymistä, DNA-testausta, nahkasarvia kuin tutkimusten ja tulevaisuuden näkymiä esimerkiksi geenieditoinnin rintamalla.   Sarvettomuudesta on karjataloudessa monia hyötyjä. Sarvettomuus lisää esimerkiksi hoitajien työturvallisuutta ja vähentää tapaturmariskiä eläinten välillä. Hyötyjen takia sarvellisina syntyvät vasikat usein nupoutetaan pian syntymän jälkeen….

Linnojen ja kirkkojen koloissa pesineen kulttuurilintu naakan maine alkoi ryvettyä, kun kanta kasvoi ja lintu alkoi nokkia rehupaaleja ja availla herneenpalkoja. Tämän takia naakkaparveen tähdätään nyt kiikarin lisäksi myös haulikolla.   Mietoistenlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä. Sen rannoilla ja torneissa kiikaroidaan lintuja varsinkin muuttoaikoina. Tämän varsinaissuomalaisen lahden rannalla asuu myös maanviljelijä Henri Hartikainen perheineen…

Vastuullista käyttäytymistä ja venymistä vaaditaan nyt monilta. Kaikilla eläintiloilla pitäisi olla varasuunnitelma kriisitilanteita varten. Maitotilaa pitävät Roope ja Riikka Lehtinen ovat varautuneet tilanteeseen, että omalla tilalla joku sairastuisi koronaan.   Maatalousyrittäjä Riikka Lehtinen sauvolaisella Ampolan tilalla seuraa rauhallisin mielin koronakohua. Tilalla on kaksi robottia ja 120 lypsävää lehmää. – Elämme etäällä, tilalla on kolme ulkopuolista…

Maatilalla rakentaminen ja kunnossapito edellyttävät välillä korkealla työskentelyä. Katolta, telineeltä tai tikkailta on suurin riski pudota. Putoamistapaturmat ovat usein vakavia, vaikka pudotus ei olisi korkea. Korkeallakin voi työskennellä turvallisesti, kunhan riskit on arvioitu ja hallittu sekä ammattitaito ja olosuhteet ovat kunnossa.   Maatalousyrittäjille sattuu noin 500 putoamistapaturmaa vuosittain. Yleisin vahingonaiheuttaja on tikkaat. Tavallisimmin putoamistapaturma sattuu…

Emolehmien siementäminen on vielä melko harvinaista, mutta erittäin hyvä ja varteenotettava vaihtoehto monelle karjalle. Jokaiselle rodulle on tarjolla hyvää siementä, ja juuri nyt on hyvä aika olla yhteydessä omaan emolehmäneuvojaan ja pohtia, mitä eläimiä kannattaisi siementää mitä laittaa sonnille. Siemennystä, samoin kuin emojen tiineystarkastuksia, helpottaa huomattavasti mikäli tähän on olemassa asianmukaiset tilat. Kun emot saa…

Kuvassa Ovelaa koulutetaan hyvään lypsykäytökseen. Apuna käytettiin jatkokäsivartta. Ovela-ensikko tuli tilalle ostohiehona, ja kun lypsylle opettelun aika koitti, se potki niin ettei lypsystä tullut mitään. Poikimista seuraavana päivänä tilalla huuhdeltiin alkioita ja eläintenkouluttajaksikin opiskellut alkionsiirtoeläinlääkäri Iris Kaimio ehti töiden lomassa hetken kouluttaa Ovelaa. Totuttaminen aloitettiin jatkokäsivarren kanssa, jotta Ovela ei opi potkimalla pääsemään eroon käsittelystä….

Ajatuksen tasolla naudanlihan suoramyynti on yksinkertaista: myydään tuote paremmalla katteella suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. Käytännössä suoramyynnissä on omat haasteensa, kertovat kokeneet lihakarjatilalliset.   Naudanlihan matka kuluttajan pöytään voi vaihdella tuhansia kilometrejä. Brasilialainen liha matkustaa lautaselle yli 10 000 kilometriä, kun taas lähitilalla ja -teurastamolla tuotetun lihan reitti voi olla muutamia kymmeniä kilometrejä. Mitä tiedostavampi lihansyöjä,…

Sairaan lehmän havaitseminen navetassa on tärkeää, jotta sitä pääsee hoitamaan varhaisessa vaiheessa. Tällöin sairaus ei pääse pitkittymään ja mahdollisesti leviämään toisiin yksilöihin.   Eläinten käyttäytymistä, ruokahalua ja olemusta tarkkaillaan navetassa rutiininomaisesti päivittäin. Sairaat eläimet täytyy eristää terveistä, jolloin tartuntariski toisiin eläimiin vähenee. Rauhallinen sairaskarsina edistää paranemista. Miten tarkkailen lehmän terveyttä? Eläinten terveydentila on tarkistettava vähintään…

Lypsylehmäkin voi hoitaa vasikkaa, jos olosuhteet on muokattu siihen sopiviksi. Vasikan vierihoitoa oman emän tai imettäjälehmän avulla toteutetaan erityisesti luomukarjoissa, mutta myös tavanomaisilla tiloilla on kiinnostusta asiaan. Lue kahden tilan kokemuksista imettäjälehmien käytöstä!   Juvan Muumaassa imettäjälehmät ovat tuttuja jo parin vuosikymmenen takaa. ”Kun uutta navettaa vuosituhannen vaihteen tienoilla suunniteltiin ja rakennettiin, pystyimme paremmin miettimään…