Aihe:

Ihmiset

Artikkelit

Tyttö ja vasikka lumessa

Joulu on hetkiä ja muistoja

Jälleen joululaulut soivat joka taajuudella. Kovin kiire, hössötys ja hälinä on siirtynyt pellolta pirttiin. Kuumeisesti mietitään joulupöydän ruokalistaa ja lahjoja. Kaiken tämän keskellä helposti unohtuu, että juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä ja katsoa taaksepäin mitä vuosi on pitänyt sisällään. Jälleen on tehty arvokasta työtä tuottamalla ruokaa suomalaisiin koteihin, vaikka vuosi on ollut monelle vaikein…

Emäntä ja lehmä

”Sushukkasia pelkään enemmän ku venäläisiä”

Eurooppa on murroksessa. Jos vihollinen ylittää Suomen rajan, onko aikaa ja mahdollisuuksia siirtää karjaa? Onnistuuko nykylehmiltä evakkomatka niin kuin lapinlehmiltä Lapin sodassa? Kiteen Piiroomäen tilan emäntä Sari Rouvinen toivoo kaiken varalta Suomen päättäjiltä toimia ruoan omavaraisuuden varmistamiseksi.   Sari Rouvinen pyörittää Piiroomäen tilaa miehensä kanssa. Kesällä jutunteon aikaan lypsyssä oli 22 lehmää ja kuusi ummessa….

Vasikoita olkipedillä

Sota näkyy vasikoiden nimissä

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Alkoi koko Euroopan henkeään pidätellen seuraama sota, joka jatkuu edelleen. Sattumoisin kuluva vuosi 2022 on vuosi, jolloin maidontuotannon tuotosseurantaan kuuluvissa karjoissa nimetään vasikat U-kirjaimella alkavilla nimillä. Herää ajatus, onkohan monikin vasikka saanut solidaarisuuden osoituksena nimekseen Ukraina? Fabassa tehdyn pikaisen tilastoinnin mukaan marraskuun 7. päivään mennessä kuluvana vuonna oli syntynyt 235 944 vasikkaa,…

Lapinlehmiä Louen Tervolassa

Kansallisaarrekarja muutti Pelsolta Tervolaan

Elokuun lopussa toteutettiin Pelson vankilassa sijainneen geenipankin siirto Tervolan Louelle Ammattiopisto Lappian tiloihin. Kapulan vaihto Pelson ja Tervolan kesken tapahtui 29.8.2022. Siirrettävään geenipankkiin kuuluu lapinlehmiä, kainuunharmaslampaita sekä suomenlampaita. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä valitsi Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian jatkamaan Pelsolla toteutettua arvokasta työtä alkuperäiskarjojen ylläpitäjänä. Lappia on rakennuttanut opetusmaatilalle uuden lampolan ja peruskorjauttanut pihattonavetan. Tervolan tilaisuudessa…

Toiveikkuus lisää työhyvinvointia – sitä kannattaa harjoitella

”Oletko viime aikoina tuntenut itsesi toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen?” on työhyvinvointikyselyissä paljon käytetty kysymys, jolla mitataan vastaajan toiveikkuuden tilaa.   Toiveikkuuden on osoitettu olevan selvässä yhteydessä muun muassa työmotivaatioon, työssä suoriutumiseen, uuden oppimiseen ja viime kädessä yrityksen tulokseen. Toiveikkuus antaa myös puskuria mahdollisten vastoinkäymisten varalle. Ei siis puhuta mistään pikkujutusta, kun puhutaan toiveikkuuden lisäämisestä. Maatalousyrittäjille on tärkeää…

Nopea reagointi pitää naakat loitolla

Linnojen ja kirkkojen koloissa pesineen kulttuurilintu naakan maine alkoi ryvettyä, kun kanta kasvoi ja lintu alkoi nokkia rehupaaleja ja availla herneenpalkoja. Tämän takia naakkaparveen tähdätään nyt kiikarin lisäksi myös haulikolla.   Mietoistenlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä. Sen rannoilla ja torneissa kiikaroidaan lintuja varsinkin muuttoaikoina. Tämän varsinaissuomalaisen lahden rannalla asuu myös maanviljelijä Henri Hartikainen perheineen…

Kryptosporidioosi on kasvava ongelma

Kryptosporidioosi on sana, joka saa kylmät väreet kulkemaan monen karjanomistajan selässä. Tauti on maailmalla tavallinen, ja yhä tutumpi myös meillä. Kryptosporidioosi on ikävä monesta syystä. Tartunnan aiheuttavat ookystat säilyvät ympäristössä pitkään, desinfiointiaineet eivät tehoa niihin ja hyvin pieni määrä riittää sairastuttamaan vasikan – ja ihmisen.   Vasikka saa kryptosporidioositartunnan nieltyään Cryptosporidium parvum -loisen ookystia, joita…

Lihan suoramyynti on työlästä, mutta asiakaskohtaamiset palkitsevat

Ajatuksen tasolla naudanlihan suoramyynti on yksinkertaista: myydään tuote paremmalla katteella suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. Käytännössä suoramyynnissä on omat haasteensa, kertovat kokeneet lihakarjatilalliset.   Naudanlihan matka kuluttajan pöytään voi vaihdella tuhansia kilometrejä. Brasilialainen liha matkustaa lautaselle yli 10 000 kilometriä, kun taas lähitilalla ja -teurastamolla tuotetun lihan reitti voi olla muutamia kymmeniä kilometrejä. Mitä tiedostavampi lihansyöjä,…

Maskulaiset lehmät polkaisivat suuren virsirunoilijan juhlavuoden käyntiin

Heilikki otti eturivin paikan, Anneli-lehmä jäi etäämmälle kuuntelemaan puhallinmusiikkia. 1600-luvulla vaikuttanut virsirunoilija Hemminki Maskulainen olisi varmaan hieraissut silmiään, jos olisi nähnyt, miten hänen kuolemansa 400-vuotisjuhlavuosi Maskussa käynnistyi. Hemminki Maskulaisen asuun pukeutunut Maskun seurakunnan kirkkoherra Jouko Henttinen saapuu rauhallisin askelin Kaiturin tilan lehmäaitauksen ääreen. Tilan itäsuomenkarja seuraa pappia sekä yleisöä, jota tuntuu saapuvan paikalle runsaasti. Heilikki…

Ei niin pientä tilaa, ettei sitä tarvitsisi johtaa

Lypsäjä, karjanhoitaja, biologi, kemisti, juristi, fyysikko, eläinlääkäri, ekonomi, psykologi, henkilöstöpäällikkö, insinööri, rakennusmies, mekaanikko, hitsari, kauppias, metsuri, traktorikuski, puimurikuski sekä perheenisä tai -äiti. Näitä taitoja ja lukemattomia muita tarvitaan maatalousyrityksen menestyksekkääseen johtamiseen. Kuulostaako tutulta? Maatalousyrittäjä on monenlaisen tiedon ja taidon vartijana vetäessään yritystä. Joskus saattaa tuntua, että langat eivät ole käsissä, vaan päivistä vain jotenkin selviydytään….

Konferenssimatkalla punaisten rotujen maailmassa

Kansainvälinen punaisten rotujen yhteisjärjestö IRDBF (International Red Dairy Breeds Federation) järjesti vuoden 2019 konferenssin maaliskuun lopussa Australiassa. VikingGenetics lähetti paikalle kolme viljelijää sekä rotukoordinaattori Auli Himasen. Minulla oli ilo olla yksi noista viljelijöistä, Per-Johan Svenssonin ja Morten Hansenin lisäksi. Aulin kanssa lensimme Helsingistä Singaporen ja Melbournen kautta kokouspaikkakunta Mount Gambieriin. Vaatimattoman 40 tunnin matkan päätteeksi…

Näyttely todisti lehmän ja hoitajan lämpimän suhteen

Yläneläiselle Katja Mahalille maaseudun elämä on tuttu juttu. Silti hän yllättyi siitä, miten läheinen suhde karjatilallisilla on lehmiinsä. Tämä tuli selväksi, kun lehmiin keskittyneen valokuvakilpailun satoja kuvia käytiin läpi. Syntyi ”Jos lehmät puhuisivat” -näyttely.   Katja Mahal taustalla, edessä Ilpo Kuparisen teos ”Ryhmäkuva”, joka syntyi kun Kuparinen seurasi laitumen elämää. Lehmänäyttelyhanke ei ollut mikään pieni…

Ystävyys on tärkeä juttu

Edellisessä Nauta-lehdessä käsiteltiin ystävyyssuhteiden merkitystä ihmiselle, erityisesti maatalousyrittäjien joskus yksinäisessäkin ammatissa, ja minä sain ystävältäni ehdotuksen että kirjoittaisin aiheesta kolumnissani. Karjaväen ystävyys on merkityksellistä työn kiinnipitävyyden sekä, ainakin toisinaan, raskauden ja vastoinkäymisten vuoksi. Kuten kaikki tätä työtä vähän pidempään tehneet tiedämme, ovat harvassa ne päivät, jolloin kaikki tuntuu olevan hyvin työkuvioissa. Vastoinkäymisiä ja ongelmia kasaantuu…

Levoton lehmä pääsi Nauta-lehden kanteen

Johanna Oras kertoo, että maalauksen synty vie kauan, ja vaatii oikeanlaista inspiraatiota. ”Minulla on koko ajan useita töitä kesken, välillä laitan teoksen joksikin aikaa sivuun ja sitten taas jatkan.” Jalostuksen 120-vuotisjuhlavuoden viimeisen Nauta-lehden kanneksi haluttiin jotakin erityistä ja mieleenpainuvaa. Niinpä kansikuvana komeilee tunnetun taidemaalarin Johanna Oraksen teos ”Armiida, levoton lehmä”. Mistä teos sai inspiraationsa, ja…

Betonilehmästä idea jokavuotiselle juhlalle Naantalissa

Naantalin lehmäjäisissä Jarkko Peltosen lehmä paljastettiin mainiosti ehostettuna. Mitä yhteistä on autotallilla ja lehmällä? Naantalin taideväki sen tietää. Naantalin taideväen kesän puheenaihe on liikkunut lehmässä. Kyse on 30 vuotta vanhasta betoniveistoksesta, joka entisöitiin kesän aikana. Naantalin kaupungin syntymäpäivän kunniaksi kunnostetun lehmän ympärillä järjestettiin lehmäjäiset. Tunnelma oli niin hyvä, että lehmäjäisistä tehdään todennäköisesti jokavuotinen juhla. Vasikan…

120-vuotiasta kyyttöä juhlittiin toukokuussa Kainuussa

Kainuun ammattiopiston Seppälän tila tarjosi puitteet Kyyttö 120 vuotta -juhlalle toukokuussa 2018. Aurinkoiseen kevätsäähän ryntäävälle kyyttökarjalle oven avasi geenivaroista vastaava maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tuula Pehu. Runsaslukuinen yleisö seurasi lehmien iloista laukkaa laitumella. Katso video kyyttöjen laitumelle laskusta! Laitumelle laskun lisäksi Itä-Suomenkarjan kantakirjan 120-vuotisen taipaleen kunniaksi oli järjestetty juhlaseminaari, joka pidettiin Seppälän Impilinnassa. Tilaisuuden…

Jään uskomaton vuosi – 21 851 kg ja 20 alkiota!

Mauri Kuhan silmäterä ja ennätyslehmä Jää on jo tottunut poseeraaja kameralle. Ei ole Simojoessa vettä ehtinyt virtaamaan kuin muutamia vuosia, kun Mauri Kuhan tilalla Ranualla vuonna 2010 oli navetasta jäljellä vain savuavat rauniot. Eläinaineksesta ei jäänyt liioin jäljelle kuin kuormallinen laitumella olleita hiehoja. Nyt ollaan tasolla, johon tuskin monikaan uskoi – paitsi ehkä tilanväki itse….

Pelasta kesänauta pulasta!

Laaja ja polveileva, vesistöä ja puustoa sisältävä luonnonlaidun on kaunis, mutta sisältää myös vaaranpaikkoja. (Kuva: Kaisa Sirkko)   Kesässä nautojen lempiasia lienee laidunnus. Laidunkausi on myös eläintenpitäjälle mukavaa aikaa, kunhan naudat eivät hankkiudu hankaluuksiin juuttumalla kosteikkoihin tai karkaamalla aitojen ulkopuolelle. Tyypillisesti vahinko ei tule kello kaulassa, vaan juuri silloin kun olet esimerkiksi pukenut parhaat päälle…

Vuoden eläinlääkärin intohimona terveet sorkat

Reijo Junni palkittiin Vuoden eläinlääkärinä Viikin laidunmaisemissa 16.5. Vuoden eläinlääkäri -tunnustus julkistettiin 16.5.2018 Helsingin yliopiston Viikin opetustilan kauniissa laidunmaisemissa. Tänä vuonna palkinto myönnettiin nautojen terveydenhuoltoeläinlääkärille ja toiminnallisen sorkkahoidon edistäjälle Reijo Junnille. Kokkolalainen Junni on pitkäjänteinen sorkka- ja jalkaterveyden kehittäjä sekä eläinlääkärien, karjanomistajien ja sorkkahoitajien kouluttaja. Suomen Eläinlääkäriliitto on jakanut Vuoden eläinlääkäri -tunnustusta vuodesta 2001 lähtien….

Sedät jaksaa heilua?

On tietysti ihan aiheellista kysyä samaa tätien kohdallakin. Otsikko on Lapinlahden Lintujen kappaleesta, jossa ihmetellään muun muassa sitä, minne istuvat housut on hävinneet. Laulu tuli mieleen, kun kuulin että tässä lehdessä käsitellään myös viljelijän fyysisen kunnon ylläpitoa. Muistelen kolumnissa omaa historiaani sillä saralla. Ihan nappiin ei kaikki selvästikään ole mennyt, koska kysymys passelien housujen katoamisesta…

Lehmä on kovaa valuuttaa Ugandassa

Joseph Kote on saanut elämälleen uutta suuntaa suomalaisten avustuksella. Joseph Kote lypsää omaa lehmäänsä Ugandan Kirewassa. Yhdestä lypsystä nyt ei paljon maitoa heru, mutta lehmän omistaminen on iso juttu. Lehmän avulla voi vaurastua ja lehmällä voi tehdä naimakauppoja. Maatalous on Ugandassa varsin alkeellista. Intialaiset yrittivät sitä 1970-luvulla kehittää, mutta hirmuhallitsija Idi Amin ajoi vieraat pois…

Sukupolvenvaihdos vaatii keskustelua

Helmikuun Husdjur-lehti tarttuu tärkeään aiheeseen, sukupolvenvaihdokseen. Siihen liittyy usein hankaliakin kysymyksiä. Mitä haluan itse, ja löytyykö lähipiiristäni joku, joka olisi kiinnostunut tilan jatkamisesta? Jutussa neuvotaan selvittämään ensin tarkoin omat ajatukset, ja sen jälkeen puhumaan asioista perheen kesken. Päätöksille pitää myös antaa aikaa kypsyä.   Växa Sverigen puheenjohtajana toimiva Marita Wolf kertoo jutussa oman perheensä tarinan….

Must on tullu urheiluhullu

”Elävästi muistan kuinka velttoilin silloin.…nuorempana aamuin sekä päivin sekä illoin”. No ei nyt ihan kuten Eput laulaa, pikemminkin ihan jotain muuta. Nuorempana työt olivat oikeasti fyysisesti raskaita, mutta enimmäkseen keholle yhtä pahasta kuin jatkuva velttoilu. Kaukaisessa nuoruudessani ajoin työkseni kuorma-autoa. Istumista ja luokatonta voimanmittelyä vuoron perään. Ei ollut tekniikkaa, joka olisi siirtänyt sementtisäkit, tiililavat sun…

Suomenkarja oli pääosassa Salossa

Elokuun alussa suomenkarjaväki kokoontui Saloon perinteiseen Faban organisoimaan kesätapaamiseen. Asiaa kuultiin niin sonnivalinnasta, LSK-populaation tervehdyttämispyrkimyksistä kuin genomitutkimuksestakin. Tapaaminen huipentui tutustumiseen Marja Kylänpään LSK-karjaan. Hollolan sonniasemalla suomenkarja pitää edelleen pintansa, kertoi VikingGeneticsin sonnianalyytikko Katarina Hägg. Hollolassa on tuotannossa noin 8-10 suomenkarjasonnia vuosittain. – Haluankin aloittaa iloisilla uutisilla ja kertoa uusista siementuotantoon tulleista suomenkarjasonneista. Uusi ISK-sonni Einolan…