Ihmiset

Toisen asteen oppilaitosten eläintenhoidon opetus on monipuolistunut. Koulunsa päättänyt nuori voi löytää itsensä trimmaamassa koiraa, hoitamassa hevosia tai päivystämässä eläinhoitolassa. Perinteiset maatilan eläimet kiinnostavat maaseudun nuoria, mutta entistä useammin käy niin, että lehmien parissa opiskellut onkin taustaltaan kaupunkilainen.   Ikimuistoinen jakso on takana. Turkulainen Elise Pelander opiskelee maatalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livialla Kaarinan Tuorlassa Varsinais-Suomessa. Kolmen…

Ahvenanmaan ilmasto sopii hyvin maidontuotannolle. Ympäröivä vesi pitää lämpötilanvaihtelut kurissa. Ahvenanmaan keväät ovat tosin aika usein kuivia ja se näkyy  siinä, että maitoa tulee meijeriin tavallista vähemmän. Kuivuus hidastaa myös nurmen kasvua. Ahvenanmaalla on tapana sanoa, että maito saa hyvää makua siitä, kun laitumella ja kesällä kerätyssä rehussa on mukana paljon yrttejä. Juustoja tehtiin jo…

Kataisten tilan ummessa olevat ja tiineet hiehot nauttivat olostaan laitumella Pielavedellä. Lypsyjakkaralta eduskunnan kautta EU:n ytimeen noussut Elsi Katainen jatkaa poliittista vääntöä läpi kesän, jotta nautoja näkyisi suomalaisessa maisemassa myös tulevaisuudessa.   Videolla Elsi Katainen kertoo, millaista työtä Euroopan Parlamentissa tehdään maatalouden eteen. Euroopan parlamentin Suomen Keskustaa edustava jäsen Elsi Katainen kattaa kahvipöydän Kataisten kotitilalla…

Kuva: TiaMarie on yksi Annan lempilehmistä, joka muutti mukana vanhasta kodista.   Käännän auton nokan hiekkatielle kauniina toukokuisena aamuna. Ohitan hevostarhat ja saavun tavallisen näköisen, jo elämää nähneen pihaton pihaan. Vaikka olen täällä ensimmäistä kertaa, näkymä on tuttu. Olen monet kerrat katsellut tilan pihapiiriä ja navettaa Youtube-kanavan videoilta, kymmenien tuhansien muiden tavoin. Olen saapunut Anna…

Tolosen maatalousyhtymä päätti kokeilla, kuinka paljon säästää, jos navetan tekee pääosin itse. Ero oli lopulta niin iso, ettei ELY-keskuskaan sitä heti purematta niellyt. Kaikille tiloille tämä rakentamismalli ei kuitenkaan sovi.   – Ei ole toista samanlaista näkynyt, sanoo omaa puurunkoista verhoseinänavettaa katseleva maataloustuottaja Marko Tolonen Mäkelän tilalta Pudasjärveltä. Kun uuden navetan rakentaa pääosin omana työnä,…

Ikiaikainen karjankutsuhuutoperinne ei ole kuollut. Varsinkin monilla pienillä karjatiloilla äidiltä tai isoäidiltä opittua tapaa käytetään ja halutaan viedä sitä myös seuraaville sukupolville. Kulttuuripiireissä karjankutsuhuuto viehättää eksoottisuudellaan.   ”Prprpruitsiikkipruiiii, pruprupruiii. Tulukeepa tänne. Pruii, pruiiii…” Tällä kutsumahuudolla Jussilan tilan emäntä Katja Weman Kuopion Kaislastenlahdelta houkuttelee lehmiään metsäisen laitumen reunalta luokseen. Wemanin äiti on lähtöisin Varpaisjärveltä ja sieltä…

Jälleen joululaulut soivat joka taajuudella. Kovin kiire, hössötys ja hälinä on siirtynyt pellolta pirttiin. Kuumeisesti mietitään joulupöydän ruokalistaa ja lahjoja. Kaiken tämän keskellä helposti unohtuu, että juuri nyt on hyvä hetki pysähtyä ja katsoa taaksepäin mitä vuosi on pitänyt sisällään. Jälleen on tehty arvokasta työtä tuottamalla ruokaa suomalaisiin koteihin, vaikka vuosi on ollut monelle vaikein…

Eurooppa on murroksessa. Jos vihollinen ylittää Suomen rajan, onko aikaa ja mahdollisuuksia siirtää karjaa? Onnistuuko nykylehmiltä evakkomatka niin kuin lapinlehmiltä Lapin sodassa? Kiteen Piiroomäen tilan emäntä Sari Rouvinen toivoo kaiken varalta Suomen päättäjiltä toimia ruoan omavaraisuuden varmistamiseksi.   Sari Rouvinen pyörittää Piiroomäen tilaa miehensä kanssa. Kesällä jutunteon aikaan lypsyssä oli 22 lehmää ja kuusi ummessa….

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Alkoi koko Euroopan henkeään pidätellen seuraama sota, joka jatkuu edelleen. Sattumoisin kuluva vuosi 2022 on vuosi, jolloin maidontuotannon tuotosseurantaan kuuluvissa karjoissa nimetään vasikat U-kirjaimella alkavilla nimillä. Herää ajatus, onkohan monikin vasikka saanut solidaarisuuden osoituksena nimekseen Ukraina? Fabassa tehdyn pikaisen tilastoinnin mukaan marraskuun 7. päivään mennessä kuluvana vuonna oli syntynyt 235 944 vasikkaa,…

Elokuun lopussa toteutettiin Pelson vankilassa sijainneen geenipankin siirto Tervolan Louelle Ammattiopisto Lappian tiloihin. Kapulan vaihto Pelson ja Tervolan kesken tapahtui 29.8.2022. Siirrettävään geenipankkiin kuuluu lapinlehmiä, kainuunharmaslampaita sekä suomenlampaita. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä valitsi Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian jatkamaan Pelsolla toteutettua arvokasta työtä alkuperäiskarjojen ylläpitäjänä. Lappia on rakennuttanut opetusmaatilalle uuden lampolan ja peruskorjauttanut pihattonavetan. Tervolan tilaisuudessa…

”Oletko viime aikoina tuntenut itsesi toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen?” on työhyvinvointikyselyissä paljon käytetty kysymys, jolla mitataan vastaajan toiveikkuuden tilaa.   Toiveikkuuden on osoitettu olevan selvässä yhteydessä muun muassa työmotivaatioon, työssä suoriutumiseen, uuden oppimiseen ja viime kädessä yrityksen tulokseen. Toiveikkuus antaa myös puskuria mahdollisten vastoinkäymisten varalle. Ei siis puhuta mistään pikkujutusta, kun puhutaan toiveikkuuden lisäämisestä. Maatalousyrittäjille on tärkeää…

Linnojen ja kirkkojen koloissa pesineen kulttuurilintu naakan maine alkoi ryvettyä, kun kanta kasvoi ja lintu alkoi nokkia rehupaaleja ja availla herneenpalkoja. Tämän takia naakkaparveen tähdätään nyt kiikarin lisäksi myös haulikolla.   Mietoistenlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä. Sen rannoilla ja torneissa kiikaroidaan lintuja varsinkin muuttoaikoina. Tämän varsinaissuomalaisen lahden rannalla asuu myös maanviljelijä Henri Hartikainen perheineen…

Kryptosporidioosi on sana, joka saa kylmät väreet kulkemaan monen karjanomistajan selässä. Tauti on maailmalla tavallinen, ja yhä tutumpi myös meillä. Kryptosporidioosi on ikävä monesta syystä. Tartunnan aiheuttavat ookystat säilyvät ympäristössä pitkään, desinfiointiaineet eivät tehoa niihin ja hyvin pieni määrä riittää sairastuttamaan vasikan – ja ihmisen.   Vasikka saa kryptosporidioositartunnan nieltyään Cryptosporidium parvum -loisen ookystia, joita…

Ajatuksen tasolla naudanlihan suoramyynti on yksinkertaista: myydään tuote paremmalla katteella suoraan kuluttajille, ilman välikäsiä. Käytännössä suoramyynnissä on omat haasteensa, kertovat kokeneet lihakarjatilalliset.   Naudanlihan matka kuluttajan pöytään voi vaihdella tuhansia kilometrejä. Brasilialainen liha matkustaa lautaselle yli 10 000 kilometriä, kun taas lähitilalla ja -teurastamolla tuotetun lihan reitti voi olla muutamia kymmeniä kilometrejä. Mitä tiedostavampi lihansyöjä,…

Heilikki otti eturivin paikan, Anneli-lehmä jäi etäämmälle kuuntelemaan puhallinmusiikkia. 1600-luvulla vaikuttanut virsirunoilija Hemminki Maskulainen olisi varmaan hieraissut silmiään, jos olisi nähnyt, miten hänen kuolemansa 400-vuotisjuhlavuosi Maskussa käynnistyi. Hemminki Maskulaisen asuun pukeutunut Maskun seurakunnan kirkkoherra Jouko Henttinen saapuu rauhallisin askelin Kaiturin tilan lehmäaitauksen ääreen. Tilan itäsuomenkarja seuraa pappia sekä yleisöä, jota tuntuu saapuvan paikalle runsaasti. Heilikki…

Lypsäjä, karjanhoitaja, biologi, kemisti, juristi, fyysikko, eläinlääkäri, ekonomi, psykologi, henkilöstöpäällikkö, insinööri, rakennusmies, mekaanikko, hitsari, kauppias, metsuri, traktorikuski, puimurikuski sekä perheenisä tai -äiti. Näitä taitoja ja lukemattomia muita tarvitaan maatalousyrityksen menestyksekkääseen johtamiseen. Kuulostaako tutulta? Maatalousyrittäjä on monenlaisen tiedon ja taidon vartijana vetäessään yritystä. Joskus saattaa tuntua, että langat eivät ole käsissä, vaan päivistä vain jotenkin selviydytään….

Kansainvälinen punaisten rotujen yhteisjärjestö IRDBF (International Red Dairy Breeds Federation) järjesti vuoden 2019 konferenssin maaliskuun lopussa Australiassa. VikingGenetics lähetti paikalle kolme viljelijää sekä rotukoordinaattori Auli Himasen. Minulla oli ilo olla yksi noista viljelijöistä, Per-Johan Svenssonin ja Morten Hansenin lisäksi. Aulin kanssa lensimme Helsingistä Singaporen ja Melbournen kautta kokouspaikkakunta Mount Gambieriin. Vaatimattoman 40 tunnin matkan päätteeksi…

Yläneläiselle Katja Mahalille maaseudun elämä on tuttu juttu. Silti hän yllättyi siitä, miten läheinen suhde karjatilallisilla on lehmiinsä. Tämä tuli selväksi, kun lehmiin keskittyneen valokuvakilpailun satoja kuvia käytiin läpi. Syntyi ”Jos lehmät puhuisivat” -näyttely.   Katja Mahal taustalla, edessä Ilpo Kuparisen teos ”Ryhmäkuva”, joka syntyi kun Kuparinen seurasi laitumen elämää. Lehmänäyttelyhanke ei ollut mikään pieni…

Edellisessä Nauta-lehdessä käsiteltiin ystävyyssuhteiden merkitystä ihmiselle, erityisesti maatalousyrittäjien joskus yksinäisessäkin ammatissa, ja minä sain ystävältäni ehdotuksen että kirjoittaisin aiheesta kolumnissani. Karjaväen ystävyys on merkityksellistä työn kiinnipitävyyden sekä, ainakin toisinaan, raskauden ja vastoinkäymisten vuoksi. Kuten kaikki tätä työtä vähän pidempään tehneet tiedämme, ovat harvassa ne päivät, jolloin kaikki tuntuu olevan hyvin työkuvioissa. Vastoinkäymisiä ja ongelmia kasaantuu…

Johanna Oras kertoo, että maalauksen synty vie kauan, ja vaatii oikeanlaista inspiraatiota. ”Minulla on koko ajan useita töitä kesken, välillä laitan teoksen joksikin aikaa sivuun ja sitten taas jatkan.” Jalostuksen 120-vuotisjuhlavuoden viimeisen Nauta-lehden kanneksi haluttiin jotakin erityistä ja mieleenpainuvaa. Niinpä kansikuvana komeilee tunnetun taidemaalarin Johanna Oraksen teos ”Armiida, levoton lehmä”. Mistä teos sai inspiraationsa, ja…

Naantalin lehmäjäisissä Jarkko Peltosen lehmä paljastettiin mainiosti ehostettuna. Mitä yhteistä on autotallilla ja lehmällä? Naantalin taideväki sen tietää. Naantalin taideväen kesän puheenaihe on liikkunut lehmässä. Kyse on 30 vuotta vanhasta betoniveistoksesta, joka entisöitiin kesän aikana. Naantalin kaupungin syntymäpäivän kunniaksi kunnostetun lehmän ympärillä järjestettiin lehmäjäiset. Tunnelma oli niin hyvä, että lehmäjäisistä tehdään todennäköisesti jokavuotinen juhla. Vasikan…

Kainuun ammattiopiston Seppälän tila tarjosi puitteet Kyyttö 120 vuotta -juhlalle toukokuussa 2018. Aurinkoiseen kevätsäähän ryntäävälle kyyttökarjalle oven avasi geenivaroista vastaava maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tuula Pehu. Runsaslukuinen yleisö seurasi lehmien iloista laukkaa laitumella. Katso video kyyttöjen laitumelle laskusta! Laitumelle laskun lisäksi Itä-Suomenkarjan kantakirjan 120-vuotisen taipaleen kunniaksi oli järjestetty juhlaseminaari, joka pidettiin Seppälän Impilinnassa. Tilaisuuden…

Mauri Kuhan silmäterä ja ennätyslehmä Jää on jo tottunut poseeraaja kameralle. Ei ole Simojoessa vettä ehtinyt virtaamaan kuin muutamia vuosia, kun Mauri Kuhan tilalla Ranualla vuonna 2010 oli navetasta jäljellä vain savuavat rauniot. Eläinaineksesta ei jäänyt liioin jäljelle kuin kuormallinen laitumella olleita hiehoja. Nyt ollaan tasolla, johon tuskin monikaan uskoi – paitsi ehkä tilanväki itse….

Laaja ja polveileva, vesistöä ja puustoa sisältävä luonnonlaidun on kaunis, mutta sisältää myös vaaranpaikkoja. (Kuva: Kaisa Sirkko)   Kesässä nautojen lempiasia lienee laidunnus. Laidunkausi on myös eläintenpitäjälle mukavaa aikaa, kunhan naudat eivät hankkiudu hankaluuksiin juuttumalla kosteikkoihin tai karkaamalla aitojen ulkopuolelle. Tyypillisesti vahinko ei tule kello kaulassa, vaan juuri silloin kun olet esimerkiksi pukenut parhaat päälle…

Reijo Junni palkittiin Vuoden eläinlääkärinä Viikin laidunmaisemissa 16.5. Vuoden eläinlääkäri -tunnustus julkistettiin 16.5.2018 Helsingin yliopiston Viikin opetustilan kauniissa laidunmaisemissa. Tänä vuonna palkinto myönnettiin nautojen terveydenhuoltoeläinlääkärille ja toiminnallisen sorkkahoidon edistäjälle Reijo Junnille. Kokkolalainen Junni on pitkäjänteinen sorkka- ja jalkaterveyden kehittäjä sekä eläinlääkärien, karjanomistajien ja sorkkahoitajien kouluttaja. Suomen Eläinlääkäriliitto on jakanut Vuoden eläinlääkäri -tunnustusta vuodesta 2001 lähtien….

On tietysti ihan aiheellista kysyä samaa tätien kohdallakin. Otsikko on Lapinlahden Lintujen kappaleesta, jossa ihmetellään muun muassa sitä, minne istuvat housut on hävinneet. Laulu tuli mieleen, kun kuulin että tässä lehdessä käsitellään myös viljelijän fyysisen kunnon ylläpitoa. Muistelen kolumnissa omaa historiaani sillä saralla. Ihan nappiin ei kaikki selvästikään ole mennyt, koska kysymys passelien housujen katoamisesta…

Joseph Kote on saanut elämälleen uutta suuntaa suomalaisten avustuksella. Joseph Kote lypsää omaa lehmäänsä Ugandan Kirewassa. Yhdestä lypsystä nyt ei paljon maitoa heru, mutta lehmän omistaminen on iso juttu. Lehmän avulla voi vaurastua ja lehmällä voi tehdä naimakauppoja. Maatalous on Ugandassa varsin alkeellista. Intialaiset yrittivät sitä 1970-luvulla kehittää, mutta hirmuhallitsija Idi Amin ajoi vieraat pois…