Lihakarja

Lihakarjan tuontisonnit 2022 Liharotusonnien ennakkotilaus on käynnissä ensi siemennyskautta silmällä pitäen. Alta löydät kuvaukset sonneista sekä linkin tilausohjeisiin ja tilauslomakkeeseen. Voit tehdä tilauksen myös oman emolehmäasiantuntijasi kautta. Viimeinen tilauspäivä on 31.12. Tilausohjeet ja -lomake Lue hyvä ohjeistus emotilan kiimatarkkailuun! ABERDEEN AGNUS Dorado Augustus E182 i. S S Niagara Z29, ei. Coleman Regis 904 Dorado Augustus…

Kevään lihakarjan sonnihuutokaupoissa oli sonneja myynnissä ennätysmäärä ja kauppa kävi hyvin. Myös keinosiemennyskäyttöön saatiin uutta verta, kun VikingGenetics osti huutokaupasta kolme uutta sonnia.   Hereford JJ Trubaduuri on lähtöisin Urjalasta JJHereford-karjasta, jossa on tehty jo puoli vuosisataa jalostustyötä hereford-rodun hyväksi. Homotsygoottinupon JJ Trubaduurin emälinja on kestävää, toimivaa linjaa, jota on ollut mty Jahkolan karjassa jo…

Poikiminen on toki niin lypsy- kuin lihakarjatilalliselle tuttuakin tutumpi aihe. Silti voi kerrata asioita, ja joskus oppii uuttakin. Aloitimme Nauta-lehdessä poikimista käsittelevän juttusarjan, jonka ensimmäisessä osassa perehdytään normaaliin poikimiseen.   Lehmä kantaa vasikkaa keskimäärin 280 vuorokautta. Tiineyden kestoon vaikuttavat emän ikä sekä vasikan sukupuoli ja rotu. Sonnivasikoita odotetaan yleensä pidempään kuin lehmävasikoita, samoin risteytysvasikoita. Kaksoset…

1. Aita on aina kokonaisuus Aitausta tulee aina ajatella kokonaisuutena. Sähköpaimen on vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Hyväkään paimen ei pelasta kokonaisuutta, jos itse aita on huono – tai päinvastoin. Aidan toimivuus riippuu aina kaikista osatekijöistä, kuten esimerkiksi aidan pituudesta, käytetyistä aitajohtimista eli aitalangoista, -köysistä tai -nauhoista, eristimistä ja liitoksista, aitaan osuvasta kasvillisuudesta ja maadoituksen…

Sonni on äärimmäisen tärkeä tekijä emokarjassa, joten sen valintaan kannattaa paneutua. On myös hyvä tehdä itselleen selväksi, mitä oikein on hakemassa. Etsiikö sonnia hiehoille vai jo poikineille emoille? Onko sonnin jälkeläisistä tarkoitus jättää uusia emoja karjaan, vai hakeeko ns. päätesonnia? Sonnin ulkoisen olemuksen lisäksi pitäisi osata tulkita myös suku- ja terveystietoja sekä jalostusindeksejä.   (Korjattu…

Liharotusonnien ennakkotilaus on käynnissä ensi siemennyskautta silmällä pitäen. Tarkemmat kuvaukset sonneista kuvineen löydät alta, sekä tilauslomakkeelta. Tilaukset tehdään ennakkotilauslomakkeella tai oman jalostusasiantuntijan kautta. Viimeinen tilauspäivä on 31.12., jonka jälkeen tilausmäärät ilmoitetaan myyjille. Olethan siis ajoissa! Mikäli harkitset yksityistilauksia ja sinulla on mielessäsi kiinnostava ulkomainen sonni, jota haluaisit käyttää, otathan yhteyttä Faban emoasiantuntijaan tai Kaisa Sirkkoon…

(Kuvituskuva, ei liity tutkimukseen) Karjan laiduntamisella on useita positiivisia vaikutuksia, ja se onkin ehdottoman suositeltavaa. Siitä aiheutuu kuitenkin myös ylimääräistä työtä ja kustannuksia, joista aitaaminen ei suinkaan ole se vähin. Miltä kuulostaisi, jos laidunaitoja ei tarvitsisikaan enää rakentaa, vaan ne voisi vain piirtää sähköisesti karttaan, ja eläimet pysyisivät näiden näkymättömien aitojen sisällä? Ja mikä vielä…

Muokattu 9.9. klo 10.00: Lisätty tieto suositeltavasta sukusiitosasteesta. Sukusiitosaste lasketaan eläimen polveutumistietojen perusteella ja se säilyy samana koko eläimen elämän, elleivät eläimen polveutumistiedot muutu. Joskus tietoja voidaan korjata jälkeenpäin, jos niissä on havaittu virheitä. Kantakirjatodistuksessa ja MinunMaatilani eläinlistauksessa näkyvä sukusiitosaste lasketaan kuuden vanhempaispolven perusteella kaikille eläimille, joille on tietokantaan merkitty isä. Asteet lasketaan joka yö…

Tiineystarkastukset ovat kasvattaneet suosiotaan emokarjoissa, mikä on erittäin toivottava suuntaus sekä tilan talouden että ympäristönäkökulmien puolesta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä myöskään hyvin tiinehtyvän emokarjan jalostamista.   Syksyn lähestyessä katseet on aika kääntää muiden syystöiden ohessa myös tiineystarkastusten suunnitteluun, sillä emojen tiineystarkastukset kannattaa tehdä, kun karja tulee pois laitumilta. Tyhjän emon pito sisäruokintakaudella…

Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila ympäri maailman on kasvussa, ja uhkaa paikoin jo ihmisten ja eläinten terveyttä. Tiedejulkaisu Journal of Animal Science and Biotechnology julkaisi elokuussa 2020 koosteartikkelin lämpöstressin vaikutuksista vasikoihin ja hiehoihin, sekä keinoista, miten ongelmia mahdollisesti voitaisiin ratkaista.   Lämpöstressiä esiintyy, kun naudan ympäristöstä ja omasta aineenvaihdunnasta muodostuva lämpö ylittää eläimestä ympäristöön poistuvan lämmönhukan. Vasikat…

Perinnölliset trendit kertovat, miten rodun jalostustyö on sujunut valtakunnan tasolla. Kehittyykö rotu siihen suuntaan, mihin kasvattajat ja rotuyhdistys toivovat? Kun tarkastelee perinnöllisiä muutoksia liharotujen jalostettavissa ominaisuuksissa viimeisen 20 vuoden aikana, huomaa helposti, että eri rodut kehittyvät eri tahtiin. Joissakin roduissa kasvukyky on parantunut valtavasti, mutta samalla vasikoiden syntymäpaino on kohonnut, ja todennäköisesti myös aikuiskoko.  Toisissa…

Vasikat ovat emotilan päätuote, joten niiden määrä sanelee pitkälti tilan taloudellisen tuloksen. Mitkä kaikki tekijät vasikoiden määrään vaikuttavat, ja miten kannattaa menetellä oman tilan vasikkaluvun maksimoimiseksi?   Atrian tuottajille suunnatussa helmikuisessa webinaarissa aihetta oli pohtimassa asiantuntijapaneeli, jota veti Atrian eläinlääkäri Tuomas Herva. Muita asiantuntijoita webinaarissa olivat Nautasuomen emotila-asiantuntija ja kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja, Emovet Oy:n eläinlääkäri…

Siitossonnilla on emolehmätiloilla iso merkitys karjan menestymiselle. Jos sonni alkaa ontua kesken astumiskauden, voivat taloudelliset menetykset olla suuriakin. Ontuman syytä kannattaa alkaa selvittää heti, kun ontuman havaitsee, sillä sorkista johtuvat ontumat ovat yleensä suhteellisen helposti hoidettavissa. Kivunhoito on tärkein ensiapu.   Emovet Oy:n eläinlääkäri Annukka Sulonen toteaa, että sorkkavaivat ovat naudoilla yleisin ontuman syy ja…

Nupo – syntyjään sarveton -sarjan viimeisessä osassa perehdytään geenieditointiin ja selvitetään, kuinka sen avulla voidaan tuottaa nupoja eläimiä: mitä osataan jo ja mitä haasteita on.   Rodun muuttaminen nupoksi perinteisen jalostuksen keinoin on hidasta. Voimakas keskittyminen nupojen eläinten valintaan myös hidastaa edistymistä muissa ominaisuuksissa. Limousin on hyvä esimerkki rodusta, jossa nupo linja on perinnölliseltä tasoltaan…

Eläinlääkäri Seppo Saari Patovetistä luennoi joulukuussa 2021 Eläinlääkäripäivillä nautojen ulkoloisista ja niiden häädöstä. Hän aloitti toteamalla kuivasti, ettei eläinlääketieteessä ole tapahtunut tällä saralla merkittävää kehitystä sitten 1980-luvun. Tutkimustuloksia suomalaisten nautojen ulkoloistilanteesta on vähän ja selvitykset ovat vuosituhannen vaihteesta. – Ulkoloisethan eivät sinänsä naudoilla ole harvinaisia. Niitä on paljon, mutta yleensä ne aiheuttavat vain lieviä iho-oireita,…

Kuvassa valvontakameran yleisnäkymä koeolosuhteista yhdessä karsinassa. Kokeen aikana eläimillä oli jatkuvasti vapaa pääsy kaikille kolmelle eri kuivikemateriaalille.   Kuivikkeen tärkeitä ominaisuuksia ovat kustannustehokkuus, hygieenisyys ja kyky sitoa kosteutta. Eläimen kannalta kuivikepohjan tulee olla kuiva, puhdas, turvallinen ja lämpöominaisuuksiltaan vallitsevaan vuodenaikaan sopiva. Tärkeää on myös, että materiaali tuntuu eläimestä miellyttävältä. Luken tutkimuksessa sonnit saivat itse valita,…

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Kuva: Vasemmanpuolimmainen VB Sisu on pitkärunkoinen ja komea sonni, joka pitää rapsutteluista. Kaveri VB Shamaani taas on ”sähäkkä tyyppi” ja rakenteeltaan kompaktimpi.   Viime keväänä ostettiin pitkän tauon jälkeen Suomesta siemennyskäyttöön kaksi liharotuista sonnia. VikingGeneticsin ostamat angussonnit Sisu ja Shamaani viettivät kesän Hollolassa keinosiemennyssonnien karanteenitiloissa ennen matkaa Ruotsiin. Miten sonnien sopeutuminen uuteen elämään sujui? Sonnit…

Kuva: Amerikkalainen hereford-sonni, jolla on nahkasarvet. Toisinaan kohtaa yllätyksen – syntymänupolle eläimelle alkaakin kehittyä sarvenaiheet. Kyseessä ovat nahkasarvet. Mitä ne oikein ovat, ja miten ne periytyvät? Eläimen kehittyessä näiden sarvenaiheiden kasvu saattaa pysähtyä ja sarvenalut jäävät vain pieniksi tyngiksi. Toisinaan niistä voi kuitenkin kasvaa melko suuret, oikeita sarvia muistuttavat ulokkeet. Osalla eläimistä sarvet ovat kokeiltaessa…

Maaliskuun 2022 alussa koittaa kaikille karjatiloille historiallinen päivä ja samalla erittäin tärkeä deadline: nautarekisteri muuttaa Mtechin suojista Ruokaviraston alaisuuteen. Jotta tietojen siirtyminen neuvonnan tietorekistereihin, Nasevaan sekä teurastamojen ketjuinformaatioon sujuu edelleen jouhevasti, karjatilan on annettava valtuutus näille tahoille helmikuun 2022 loppuun mennessä.   Ruokaviraston pitkään vireillä olleen hankkeen taustalla on tavoite kehittää nautarekisterin toimintaa ja siirtää…

Naudoilta voidaan määrittää nykyään paljon erilaisia sairauksia ja perinnöllisiä ominaisuuksia DNA-testien avulla. Tulokset tuovat tärkeitä työkaluja eläinvalintojen ja jalostustyön tueksi. Määritettävän ominaisuuden periytymistapa ja testaustekniikka vaikuttavat siihen millaisella DNA-testillä tulos voidaan selvittää. DNA-testaustekniikoiden kehitystä ja käyttöä ohjaavat osaltaan myös tekniikoihin mahdollisesti liittyvät patentit ja rojaltimaksut. Nupouden DNA-testaus haastavaa Nupouden tarkka periytymismekanismi on edelleen mysteeri, mikä…

Liharotusiemenen käyttöön lypsykarjassa kannattaa uhrata muutama ajatus. Parhaimmillaan liharodun käyttö sekä vie lypsykarjan eläinainesta vauhdikkaasti eteenpäin että tuottaa lihaketjulle hyvin kasvavia risteytysvasikoita. Mitä liharotua kannattaisi käyttää, ja mikä olisi oikea osuus omassa karjassa? Mitä teurastamo haluaa, ja paljonko risteytyksestä maksetaan? Entä mistä niitä parhaita lihasonneja oikein löytää?   Liharotusiemenen käyttö suomalaisissa lypsykarjoissa on kokenut vuodesta…

Lypsykarjoissa käytetään yhä enemmän liharotusiementä, mikä on positiivinen asia niin lihantuotantoketjun kuin maitotilan taloudenkin kannalta, koska risteytysvasikoista maksetaan rotulisää. Mutta mistä tietää, millaista siementä tulisi valita juuri omille lehmilleen, kun tarjontaa on paljon? Avuksi kannattaa ottaa NBD-indeksi.   Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV julkaisee pohjoismaista liha-lypsyristeytysindeksiä eli NBD-indeksiä (Nordic Beef x Dairy Index), jonka avulla voidaan valita…

Toisin kuin usein luullaan, nupouden ja sarvellisuuden periytyminen ei ole aivan yksioikoista. Varsinaista nupouden aiheuttamaa yhtä geeniä ei ole onnistuttu löytämään. Silti nupous pystytään testaamaan varsin luotettavasti DNA-testin avulla, koska nupouteen vaikuttava laajempi perimän alue ja sen vaihtelumuodot tunnetaan.   Nupouden periytymistä ja sarvien muodostumisen mekanismia on yritetty selvittää jo vuosisadan ajan. Nupouteen vaikuttavan alueen…

Erityisesti sorkkasairauksissa tulehdus ja kipu kehittyvät ja pahenevat pikkuhiljaa. Ontumia voi olla vaikeaa tunnistaa ja avun saaminen ontuvalle voi kestää. Pitkään jatkuva kipu heikentää eläimen hyvinvointia, altistaa sairauksille sekä heikentää hedelmällisyyttä ja tuotosta. Se myös aiheuttaa kivulle herkistymistä ja lisää kivun pitkittymisen ja kroonisen kivun riskiä. Siksi ontuva nauta tarvitsee hoitoa mahdollisimman nopeasti.   Kipu…

Vuoden 2021 aikana uusi juttusarja Nupo – Syntyjään sarveton tulee pureutumaan syvällisemmin nautojen nupouteen. Sarjassa käsitellään niin nupouden periytymistä, DNA-testausta, nahkasarvia kuin tutkimusten ja tulevaisuuden näkymiä esimerkiksi geenieditoinnin rintamalla.   Sarvettomuudesta on karjataloudessa monia hyötyjä. Sarvettomuus lisää esimerkiksi hoitajien työturvallisuutta ja vähentää tapaturmariskiä eläinten välillä. Hyötyjen takia sarvellisina syntyvät vasikat usein nupoutetaan pian syntymän jälkeen….

Sairas vasikka kärsii usein nestehukasta. Yleisin syy elimistön kuivumiseen on ripuli, jossa eläin menettää runsaasti nestettä ja elintärkeitä aineita ripuliulosteen mukana. Myös muuten sairas vasikka voi kuivua, sillä kuume lisää nestehukkaa eikä huonovointinen eläin välttämättä halua juoda vettä tai imeä maitoa tai juomarehua yhtä paljon kuin normaalisti. Sairaan vasikan elimistön kuivumista on ennaltaehkäistävä ja hoidettava…