Lihakarja

Emotarkkailun tulokset vuodelta 2023 on jälleen julkistettu. Hereford on maamme yleisin lihakarjarotu tarkkailutulosten perusteella, sillä sekä hereford-emoja että hereford-karjoja on lukumääräisesti eniten. Kaikkiaan emotarkkailuun kuului viime vuonna 335 tilaa ja 15140 emoa.     Jos halutaan tarkastella karjaan kytkettyjen poikineiden emolehmien määriä eri roduissa tarkkailuvuoden 2023 lopussa, saadaan alla oleva taulukko. Kyseiset luvut siis kertovat,…

Karjatilan arkea on mahdollista sujuvoittaa kehittämällä karjan käsittelytaitoja. Hyvän karjankäsittelyn ensimmäinen askel on ymmärtää, millainen eläin nauta on ja miten se havainnoi maailmaa ympärillään.   Lähtökohta nautojen käsittelylle on niiden aistimaailman ymmärtäminen. Naudan tärkeimmät aistit ovat näkö, kuulo ja haju. Nauta yhdistelee aistejaan esimerkiksi löytääkseen rehua, tunnistaakseen lajitoverin ja hahmottaakseen alueita. Ihmisen tunnistaminen tapahtuu kasvonpiirteiden,…

Nauta-lehden lukija esitti kysymyksen: ”Kannattaako käytetyn typpisäiliön ostaminen? Ja jos sellaisen haluaa hankkia, mitä tulisi ottaa huomioon?” Vastaajina toimivat Katri Kajostila ja Jaana Vuolteenaho Fabasta.   Jos harkitsee käytetyn säiliön hankkimista, tulee kiinnittää huomiota säiliön ikään, sekä miten sitä on aiemmin käytetty. Jos säiliö on ollut aktiivisessa käytössä lähimenneisyydessä, eikä merkkejä esimerkiksi typen nopeasta haihtumisesta…

USA:ssa maatalousalan startup-yritys MyAnIML ja Yhdysvaltain maatalousministeriö (USDA) ovat tehneet yhteistyönä tutkimuksen, jonka tulokset vakuuttavat nykyteknologian hyödyistä vakavien taudinpurkauksien estämisessä karjatiloilla. Asiasta raportoi amerikkalainen Farm Journal’s AgWeb -sivusto tammikuussa 2024. MyAnIML käytti patentoitua kasvojentunnistus- ja syväoppimisteknologiaa tarttuvan naudan silmäsairauden keratokonjunktiviitin (tunnetaan myös nimellä naudan pinkeye) esiintymisen havainnointiin. Sairauden esiintyminen karjassa pystyttiin havaitsemaan lähes sataprosenttisen varmasti,…

Ontuvien eläinten löytäminen, välitön reagointi löydöksiin sekä uusien tapausten ennaltaehkäiseminen on taloudellisesti kannattavaa. Sorkkien lämpökamerakuvantaminen on uusi lupaava menetelmä löytää jalkavaivaiset lehmät ajoissa.   Kotimaisten tutkimusten mukaan tavallisen lypsykarjatilan lehmistä keskimäärin 20-30 prosentilla esiintyy ontumista. Arvioiden mukaan yksi sorkkatulehdus aiheuttaa 400-500 euron ansionmenetyksen, kun huomioidaan eläinlääkärinpalkkiot, mutta ei eläinten poistoja. Esimerkiksi 120 lehmän karjassa, jossa…

Sonnin kivesten koko ja kudoksen koostumus sekä rakkularauhaset vaikuttavat tiineyttämiskykyyn ja sonnin työkykyyn: mitä isommat kivekset, sitä enemmän sonnilla oletetaan olevan siementuotantoon soveltuvaa kudosta. Lisäksi isojen kivesten on havaittu olevan kytköksissä sonnien tyttärien aikaiseen hedelmällisyyteen. Eli samalla, kun valitsee riittävän kokoiset kivekset omaavan sonnin, jalostaa myös naarashedelmällisyyttä karjassaan, mikäli sonnin tyttäriä käytetään uudistukseen. Sonnin libido…

Luonnonlaitumilla ja perinnebiotoopeilla naudat liikkuvat enemmän ja niiden kunto kehittyy terveellisempään suuntaan. Laiduntamisen myötä monet uhanalaiset kasvit elpyvät ja maisema muuttuu avarammaksi. Mutta miten tiheän rantaruovikon saisi muuntumaan vehreäksi laitumeksi?   Köyliön Kirkkosaaren rantamaisemissa Satakunnassa ruohoa syövät ylämaankarjan sonnit tuskin aavistavat, miten tärkeää työtä tämä joukko tekee. Pitkätukkaiset naudat muokkaavat maisemaa. Nykyisin Kirkkosaari on vehreä…

Pitkittynyt ja vaikea poikiminen aiheuttavat emälle voimakasta kipua. Onkin tärkeää valvoa poikimiset, avustaa niissä tarvittaessa sekä hoitaa emää ja lievittää sen kokemaa kipua.   Poikimiseen liittyy stressiä ja kipua. Avautumisvaiheen ja työntövaiheen kipu on erilaista ja lisäksi normaalin poikimisen jälkeen kipua aiheutuu vielä jälkeisten syntymisestä sekä kohdun supistelusta ja palautumisesta. Vaikea ja pitkittynyt poikiminen aiheuttavat…

Genomiarvostelu on tutkitusti tehokkain työkalu eläinvalintojen onnistumisessa. Lihakarjan jalostusarvostelu siirtyi genomiaikaan maaliskuun jalostusarvostelussa. Kokosimme tähän juttuun muutamia usein kysyttyjä kysymyksiä lihakarjan genomiarvostelusta. Joko sinä tiesit nämä?   1. Lasketaanko genomitestaamattomille eläimille edelleen jalostusarvot vanhalla systeemillä? Ei lasketa. Kaikille liharotuisille eläimille lasketaan jalostusarvot yhdessä ja samassa uudistuneessa laskennassa, pois lukien highland cattle, jolle käytetään vielä vanhaa…

Kevään lihakarjan sonnihuutokaupoissa oli sonneja myynnissä ennätysmäärä ja kauppa kävi hyvin. Myös keinosiemennyskäyttöön saatiin uutta verta, kun VikingGenetics osti huutokaupasta kolme uutta sonnia.   Hereford JJ Trubaduuri on lähtöisin Urjalasta JJHereford-karjasta, jossa on tehty jo puoli vuosisataa jalostustyötä hereford-rodun hyväksi. Homotsygoottinupon JJ Trubaduurin emälinja on kestävää, toimivaa linjaa, jota on ollut mty Jahkolan karjassa jo…

Poikiminen on toki niin lypsy- kuin lihakarjatilalliselle tuttuakin tutumpi aihe. Silti voi kerrata asioita, ja joskus oppii uuttakin. Aloitimme Nauta-lehdessä poikimista käsittelevän juttusarjan, jonka ensimmäisessä osassa perehdytään normaaliin poikimiseen.   Lehmä kantaa vasikkaa keskimäärin 280 vuorokautta. Tiineyden kestoon vaikuttavat emän ikä sekä vasikan sukupuoli ja rotu. Sonnivasikoita odotetaan yleensä pidempään kuin lehmävasikoita, samoin risteytysvasikoita. Kaksoset…

1. Aita on aina kokonaisuus Aitausta tulee aina ajatella kokonaisuutena. Sähköpaimen on vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Hyväkään paimen ei pelasta kokonaisuutta, jos itse aita on huono – tai päinvastoin. Aidan toimivuus riippuu aina kaikista osatekijöistä, kuten esimerkiksi aidan pituudesta, käytetyistä aitajohtimista eli aitalangoista, -köysistä tai -nauhoista, eristimistä ja liitoksista, aitaan osuvasta kasvillisuudesta ja maadoituksen…

Sonni on äärimmäisen tärkeä tekijä emokarjassa, joten sen valintaan kannattaa paneutua. On myös hyvä tehdä itselleen selväksi, mitä oikein on hakemassa. Etsiikö sonnia hiehoille vai jo poikineille emoille? Onko sonnin jälkeläisistä tarkoitus jättää uusia emoja karjaan, vai hakeeko ns. päätesonnia? Sonnin ulkoisen olemuksen lisäksi pitäisi osata tulkita myös suku- ja terveystietoja sekä jalostusindeksejä.   (Korjattu…

Liharotusonnien ennakkotilaus on käynnissä ensi siemennyskautta silmällä pitäen. Tarkemmat kuvaukset sonneista kuvineen löydät alta, sekä tilauslomakkeelta. Tilaukset tehdään ennakkotilauslomakkeella tai oman jalostusasiantuntijan kautta. Viimeinen tilauspäivä on 31.12., jonka jälkeen tilausmäärät ilmoitetaan myyjille. Olethan siis ajoissa! Mikäli harkitset yksityistilauksia ja sinulla on mielessäsi kiinnostava ulkomainen sonni, jota haluaisit käyttää, otathan yhteyttä Faban emoasiantuntijaan tai Kaisa Sirkkoon…

(Kuvituskuva, ei liity tutkimukseen) Karjan laiduntamisella on useita positiivisia vaikutuksia, ja se onkin ehdottoman suositeltavaa. Siitä aiheutuu kuitenkin myös ylimääräistä työtä ja kustannuksia, joista aitaaminen ei suinkaan ole se vähin. Miltä kuulostaisi, jos laidunaitoja ei tarvitsisikaan enää rakentaa, vaan ne voisi vain piirtää sähköisesti karttaan, ja eläimet pysyisivät näiden näkymättömien aitojen sisällä? Ja mikä vielä…

Muokattu 9.9. klo 10.00: Lisätty tieto suositeltavasta sukusiitosasteesta. Sukusiitosaste lasketaan eläimen polveutumistietojen perusteella ja se säilyy samana koko eläimen elämän, elleivät eläimen polveutumistiedot muutu. Joskus tietoja voidaan korjata jälkeenpäin, jos niissä on havaittu virheitä. Kantakirjatodistuksessa ja MinunMaatilani eläinlistauksessa näkyvä sukusiitosaste lasketaan kuuden vanhempaispolven perusteella kaikille eläimille, joille on tietokantaan merkitty isä. Asteet lasketaan joka yö…

Tiineystarkastukset ovat kasvattaneet suosiotaan emokarjoissa, mikä on erittäin toivottava suuntaus sekä tilan talouden että ympäristönäkökulmien puolesta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä myöskään hyvin tiinehtyvän emokarjan jalostamista.   Syksyn lähestyessä katseet on aika kääntää muiden syystöiden ohessa myös tiineystarkastusten suunnitteluun, sillä emojen tiineystarkastukset kannattaa tehdä, kun karja tulee pois laitumilta. Tyhjän emon pito sisäruokintakaudella…

Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila ympäri maailman on kasvussa, ja uhkaa paikoin jo ihmisten ja eläinten terveyttä. Tiedejulkaisu Journal of Animal Science and Biotechnology julkaisi elokuussa 2020 koosteartikkelin lämpöstressin vaikutuksista vasikoihin ja hiehoihin, sekä keinoista, miten ongelmia mahdollisesti voitaisiin ratkaista.   Lämpöstressiä esiintyy, kun naudan ympäristöstä ja omasta aineenvaihdunnasta muodostuva lämpö ylittää eläimestä ympäristöön poistuvan lämmönhukan. Vasikat…

Perinnölliset trendit kertovat, miten rodun jalostustyö on sujunut valtakunnan tasolla. Kehittyykö rotu siihen suuntaan, mihin kasvattajat ja rotuyhdistys toivovat? Kun tarkastelee perinnöllisiä muutoksia liharotujen jalostettavissa ominaisuuksissa viimeisen 20 vuoden aikana, huomaa helposti, että eri rodut kehittyvät eri tahtiin. Joissakin roduissa kasvukyky on parantunut valtavasti, mutta samalla vasikoiden syntymäpaino on kohonnut, ja todennäköisesti myös aikuiskoko.  Toisissa…

Vasikat ovat emotilan päätuote, joten niiden määrä sanelee pitkälti tilan taloudellisen tuloksen. Mitkä kaikki tekijät vasikoiden määrään vaikuttavat, ja miten kannattaa menetellä oman tilan vasikkaluvun maksimoimiseksi?   Atrian tuottajille suunnatussa helmikuisessa webinaarissa aihetta oli pohtimassa asiantuntijapaneeli, jota veti Atrian eläinlääkäri Tuomas Herva. Muita asiantuntijoita webinaarissa olivat Nautasuomen emotila-asiantuntija ja kehityspäällikkö Susanna Vehkaoja, Emovet Oy:n eläinlääkäri…

Siitossonnilla on emolehmätiloilla iso merkitys karjan menestymiselle. Jos sonni alkaa ontua kesken astumiskauden, voivat taloudelliset menetykset olla suuriakin. Ontuman syytä kannattaa alkaa selvittää heti, kun ontuman havaitsee, sillä sorkista johtuvat ontumat ovat yleensä suhteellisen helposti hoidettavissa. Kivunhoito on tärkein ensiapu.   Emovet Oy:n eläinlääkäri Annukka Sulonen toteaa, että sorkkavaivat ovat naudoilla yleisin ontuman syy ja…

Nupo – syntyjään sarveton -sarjan viimeisessä osassa perehdytään geenieditointiin ja selvitetään, kuinka sen avulla voidaan tuottaa nupoja eläimiä: mitä osataan jo ja mitä haasteita on.   Rodun muuttaminen nupoksi perinteisen jalostuksen keinoin on hidasta. Voimakas keskittyminen nupojen eläinten valintaan myös hidastaa edistymistä muissa ominaisuuksissa. Limousin on hyvä esimerkki rodusta, jossa nupo linja on perinnölliseltä tasoltaan…

Eläinlääkäri Seppo Saari Patovetistä luennoi joulukuussa 2021 Eläinlääkäripäivillä nautojen ulkoloisista ja niiden häädöstä. Hän aloitti toteamalla kuivasti, ettei eläinlääketieteessä ole tapahtunut tällä saralla merkittävää kehitystä sitten 1980-luvun. Tutkimustuloksia suomalaisten nautojen ulkoloistilanteesta on vähän ja selvitykset ovat vuosituhannen vaihteesta. – Ulkoloisethan eivät sinänsä naudoilla ole harvinaisia. Niitä on paljon, mutta yleensä ne aiheuttavat vain lieviä iho-oireita,…

Kuvassa valvontakameran yleisnäkymä koeolosuhteista yhdessä karsinassa. Kokeen aikana eläimillä oli jatkuvasti vapaa pääsy kaikille kolmelle eri kuivikemateriaalille.   Kuivikkeen tärkeitä ominaisuuksia ovat kustannustehokkuus, hygieenisyys ja kyky sitoa kosteutta. Eläimen kannalta kuivikepohjan tulee olla kuiva, puhdas, turvallinen ja lämpöominaisuuksiltaan vallitsevaan vuodenaikaan sopiva. Tärkeää on myös, että materiaali tuntuu eläimestä miellyttävältä. Luken tutkimuksessa sonnit saivat itse valita,…

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Kuva: Vasemmanpuolimmainen VB Sisu on pitkärunkoinen ja komea sonni, joka pitää rapsutteluista. Kaveri VB Shamaani taas on ”sähäkkä tyyppi” ja rakenteeltaan kompaktimpi.   Viime keväänä ostettiin pitkän tauon jälkeen Suomesta siemennyskäyttöön kaksi liharotuista sonnia. VikingGeneticsin ostamat angussonnit Sisu ja Shamaani viettivät kesän Hollolassa keinosiemennyssonnien karanteenitiloissa ennen matkaa Ruotsiin. Miten sonnien sopeutuminen uuteen elämään sujui? Sonnit…

Kuva: Amerikkalainen hereford-sonni, jolla on nahkasarvet. Toisinaan kohtaa yllätyksen – syntymänupolle eläimelle alkaakin kehittyä sarvenaiheet. Kyseessä ovat nahkasarvet. Mitä ne oikein ovat, ja miten ne periytyvät? Eläimen kehittyessä näiden sarvenaiheiden kasvu saattaa pysähtyä ja sarvenalut jäävät vain pieniksi tyngiksi. Toisinaan niistä voi kuitenkin kasvaa melko suuret, oikeita sarvia muistuttavat ulokkeet. Osalla eläimistä sarvet ovat kokeiltaessa…