Aihe:

Lypsykarja

Artikkelit

Emäntä ja lehmä

”Sushukkasia pelkään enemmän ku venäläisiä”

Eurooppa on murroksessa. Jos vihollinen ylittää Suomen rajan, onko aikaa ja mahdollisuuksia siirtää karjaa? Onnistuuko nykylehmiltä evakkomatka niin kuin lapinlehmiltä Lapin sodassa? Kiteen Piiroomäen tilan emäntä Sari Rouvinen toivoo kaiken varalta Suomen päättäjiltä toimia ruoan omavaraisuuden varmistamiseksi.   Sari Rouvinen pyörittää Piiroomäen tilaa miehensä kanssa. Kesällä jutunteon aikaan lypsyssä oli 22 lehmää ja kuusi ummessa….

Nautoja laitumella

Virtuaalista aitaamista tutkitaan Ruotsissa

(Kuvituskuva, ei liity tutkimukseen) Karjan laiduntamisella on useita positiivisia vaikutuksia, ja se onkin ehdottoman suositeltavaa. Siitä aiheutuu kuitenkin myös ylimääräistä työtä ja kustannuksia, joista aitaaminen ei suinkaan ole se vähin. Miltä kuulostaisi, jos laidunaitoja ei tarvitsisikaan enää rakentaa, vaan ne voisi vain piirtää sähköisesti karttaan, ja eläimet pysyisivät näiden näkymättömien aitojen sisällä? Ja mikä vielä…

Punainen holstein

Asiantuntija vastaa: Holsteinin punavärigeeni

Asiantuntija vastaa tällä kertaa kysymykseen: ”Holstein-eläinteni DNA-tiedoissa näkyy punavärigeenituloksia. Mitä punavärigeeneistä tiedetään?” Kysymykseen vastaa palveluvastaava Sonja Närkki Fabalabista.   Eläinten värigenetiikka on monien eri geenien ohjaamaa. Värigenetiikkaan liittyy värin lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten merkkien tai värityksessä esiintyvien kuvioiden ilmentyminen. Holsteinilla esiintyy kahta punavärigeeniä, resessiivisesti periytyvä (Red Factor, RD) ja dominoivasti periytyvä (Variant Red, VR)….

Jalostusarvostelussa tapahtuu!

Lypsykarjan jalostusarvojen laskentaan on otettu NAV-maissa eli Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa käyttöön uusi menetelmä nimeltään single step. Sen ansiosta jalostusarvot ovat jatkossa entistä tarkempia ja luotettavampia. Marraskuun arvostelussa myös hienosäädettiin poikimaindeksejä sekä liitettiin liha-lypsyarvosteluun uutena ominaisuutena vasikan elinvoima.   Rehunsäästön indeksi on laskettu single step-menetelmällä alusta alkaen, ja marraskuun arvostelussa uuteen menetelmään siirryttiin myös rakenneominaisuuksien…

suomenkarjaa laitumella

Suomenkarjaväki kokoontui tauon jälkeen Pöytyällä

Kolmen vuoden tauon jälkeen Faba pääsi järjestämään perinteisen suomenkarjatapaamisen, tällä kertaa Kaidanojan Kartanossa Pöytyällä elokuun loppupuolella. Tapaaminen keräsi nelisenkymmentä suomenkarjaharrastajaa yhteen kuulemaan ajankohtaisista asioista. Tapaamisen teemana näkyi yhteistyön ja rotujen näkyvyyden lisääminen. Iltapäivällä siirryttiin katsomaan Anneli Tuomisen hienoa karjaa.   Tapahtuman avasi Terhi Vahlsten Fabalta kertomalla suomenkarjaa koskevista ajankohtaisista asioista. Vahlsten kertoi genomitestauksen jatkuvan edullisesti,…

Iskola Oy:n navetta

Vuoden VikingGenetics tila 2022 – Iskola oy

Tämän vuoden VikingGenetics -tilaksi on valittu Iskola oy Sonkajärveltä. Valintaan on vaikuttanut pitkäaikainen yhteistyö VikingGeneticsin kanssa jalostuksen saralla. Iskola on aina käyttänyt VG:n siementä, genomitestaa systemaattisesti kaikki lehmävasikat ja on kiinnostunut myös huuhtelemaan hyviä eläimiään. Monen tilan yhteenliittymä Iskolan oy:n omistavat Jari Luukkonen ja Pertti Savolainen Sonkajärveltä sekä Neliapilan tila Vieremältä. Yhteiseen navettaprojektiin lähdettiin, kun…

vasikoita laitumella

Huh hellettä! Asiaa vasikoiden ja hiehojen lämpöstressistä

Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila ympäri maailman on kasvussa, ja uhkaa paikoin jo ihmisten ja eläinten terveyttä. Tiedejulkaisu Journal of Animal Science and Biotechnology julkaisi elokuussa 2020 koosteartikkelin lämpöstressin vaikutuksista vasikoihin ja hiehoihin, sekä keinoista, miten ongelmia mahdollisesti voitaisiin ratkaista.   Lämpöstressiä esiintyy, kun naudan ympäristöstä ja omasta aineenvaihdunnasta muodostuva lämpö ylittää eläimestä ympäristöön poistuvan lämmönhukan. Vasikat…

vasikoita

Punaisten rotujen Eurooppa, osa 2: Ayrshiren Pohjolan punaiset rotutoverit

SRB-vasikoita Ruotsissa.   Holstein on maailman yleisin lypsyrotu, mutta sille on vaihtoehtoja. Nauta-lehden juttusarjassa tutustumme ns. punaisiin lypsyrotuihin Euroopassa. Millaisia rotuja löytyy ja mitä niille kuuluu nykyisin? Viime osassa kartoitettiin ayrshiren asemaa, tässä jutussa laajennetaan sen pohjoismaisiin serkkuihin. Edellisen jutun voit lukea Nauta-lehdestä 1/2022, ja tämän jutun lyhyempänä versiona numerosta 2/2022.   Skandinavia on vahvaa…

Punainen holstein-sonni

Yksi prosentti on punaisia holsteineja

VH MauiRed, punainen holsteinsonni. Punaisia holsteinlehmiä on ollut mustien holsteinien joukossa vuosikausia. Suurin osa näistä punaisista lehmistä on mutaation tulos karvan väriä koodaavassa geenissä. Miten punainen väri sitten periytyy? Punaista väriä aiheuttava geeni on resessiivinen. Jotta holstein olisi väriltään punaisen kirjava, sen täytyy saada punaisen värin geeni molemmilta vanhemmiltaan. Pohjoismaisten genomitestattujen holsteinlehmien tulokset osoittavat, että…

Holsteinlehmiä laitumella

Huipputilalla meni jo 50 satatonnarin raja rikki

(Kuva on eri tilalta eikä liity juttuun) Päivitimme jälleen tilastoa tiloista, joille on kertynyt useita 100-tonnariksi lypsäneitä lehmiä. Aiemmin listattiin tilat, joilla on saavutettu vähintään 10 satatonnaria, mutta nyt ”kymppisakki”-ajatuksesta luovuttiin ja listasimme lyhyemmän ”Top10-listan”. Huhtikuun alussa kymmenen satatonnaria saavuttaneita tiloja oli kertynyt jo peräti 41, joten listasta olisi muodostunut turhan pitkä. Listan kärkisijaa on…

Hiehoja navetassa

Uusia hiehoja Hollolan hiehoasemalle

Tammikuussa Hollolan hiehoasemalle saapui kolme hiehoa. Alun perin piti saapua neljäskin, mutta se karkasi viime hetkellä metsään ennen kuljetusautoon siirtoa, ja niinpä se pääsi uuteen kotiin vasta maaliskuun erässä. Maaliskuussa saatiinkin sitten iso hiehoerä, peräti 12 huippuhiehoa. Valinnassa hiehoja tarkastellaan isäryhmiensä sisällä. Lähtökohtana on NTM-arvo ja hiehon sijoitus eli ranking isäryhmässään. Sen jälkeen tarkastellaan osaindeksejä,…

Potrettikuva sonnista VR Facit P

Nupojen lehmien määrä kasvaa

Kuvassa nupoutta periyttävä sonni VR Facit P. Vain muutamia vuosia sitten ainoastaan parissa lihakarjarodussa oli merkittäviä määriä syntymänupoja yksilöitä, tai lähes kaikki yksilöt ovat nupoja, kuten angus-rodussa. Lypsylehmien nupous on ollut harvinaisempaa suomenkarjaa lukuun ottamatta, ja lähes kaikki valtarotujen yksilöt ovat syntyjään sarvellisia. Muutaman viime vuoden aikana lypsylehmien nupouteen on kuitenkin alettu kiinnittää enemmän huomiota…

Nupo ja sarvellinen lehmä

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 5: Geenieditoinnilla nupoja eläimiä?

Nupo – syntyjään sarveton -sarjan viimeisessä osassa perehdytään geenieditointiin ja selvitetään, kuinka sen avulla voidaan tuottaa nupoja eläimiä: mitä osataan jo ja mitä haasteita on.   Rodun muuttaminen nupoksi perinteisen jalostuksen keinoin on hidasta. Voimakas keskittyminen nupojen eläinten valintaan myös hidastaa edistymistä muissa ominaisuuksissa. Limousin on hyvä esimerkki rodusta, jossa nupo linja on perinnölliseltä tasoltaan…

Laidun ja hyönteiset

Elämää naudan iholla

Eläinlääkäri Seppo Saari Patovetistä luennoi joulukuussa 2021 Eläinlääkäripäivillä nautojen ulkoloisista ja niiden häädöstä. Hän aloitti toteamalla kuivasti, ettei eläinlääketieteessä ole tapahtunut tällä saralla merkittävää kehitystä sitten 1980-luvun. Tutkimustuloksia suomalaisten nautojen ulkoloistilanteesta on vähän ja selvitykset ovat vuosituhannen vaihteesta. – Ulkoloisethan eivät sinänsä naudoilla ole harvinaisia. Niitä on paljon, mutta yleensä ne aiheuttavat vain lieviä iho-oireita,…

Hieho

Uusia hiehoja Hollolaan

Elokuussa Hollolaan saapui neljä uutta hiehoa Ruotsista ja syyskuussa oli kotimaisten hiehojen kuljetusvuoro, niitä tuli myös neljä. Lokakuussa hiehoasemalle saapui peräti kahdeksan uutta hiehoa naapurimaasta. Tässä muutama poiminto, listauksen kaikista hiehoista löydät jutun lopusta.   Krekilän Suomi tuli Hollolaan syyskuussa. Sen NTM on +34, isä VH Belland, emänisä VH Bolus ja emänemänisä VH Gregor. Sen…

Kenellä eniten satatonnareita?

Juttua päivitetty viimeksi 30.11.: korjattu MaitoKuortin tilan nimi ja lisätty puuttuvat lehmät. Päivitimme viime vuonna julkaistun listauksen tiloista, joilla on päästy juhlimaan jo vähintään kymmenet satatonnarijuhlat. Edellisen jutun julkaisun aikoihin elokuussa 2020 tällaisia karjoja oli kertynyt 24 kappaletta. Kehitys on ollut nopeaa, sillä tällä hetkellä näitä kestävyyden huippuunsa viilanneita tiloja on jo 35! ”Kymppisakkiin” on…

Lehmiä syömässä säilörehua navetassa

Ilmastoviisas NTM sisältää rehunsäästön

Elokuun 2020 lypsyrotujen jalostusarvostelussa sisällytettiin rehunsäästö-indeksi pohjoismaiseen kokonaisjalostusarvo NTM:n. Lisäys teki NTM:stä entistäkin tehokkaamman työkalun eläinten valintaan.   NTM on kokonaisjalostusarvo, joka sisältää kaikki ne ominaisuudet, joilla on taloudellista merkitystä suomalaisille ja muille pohjoismaisille maidontuottajille. NTM:n koostumuksesta päättävät suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset maidontuottajat. Päätösten pohjana on pohjoismaisen jalostusarvosteluyhdistyksen (NAV) tekemiä laskelmia erilaisista vaihtoehdoista ja siitä,…

Ayrshire-hieho navetassa korvamerkki korvassa

Asiantuntija vastaa: Miten nautojen korvamerkkien laatua valvotaan?

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Eläinlääkäri tekee tutkimusta naudoille navetassa

Terveystarkkailun tulokset vuodelta 2020

Terveystarkkailu lähestyy keski-ikää, sillä viime vuosi oli terveystarkkailun 38. vuosi. Tarkkailun tulokset ovat vakiintuneet tietylle tasolle eikä suuria muutoksia tapahdu vuoden aikana suuntaan eikä toiseen. Kattavuus antaa kuitenkin aihetta iloon, sillä se jatkaa positiivista kehitystään. Viime vuonna tuotosseurantaan kuuluvista karjoista jo 91,5 prosenttia oli mukana terveystarkkailussa. Vieläkin on vähän varaa parantaa, vaikka kattavuus on jo…

VikingGenetics Herd of the Year 2021:Kotirinteen tilalla jalostus on selkäytimessä

VikingGenetics Herd of the Year 2021 -tilaksi on valittu sysmäläinen Kotirinteen tila, jonka omistavat Miina Kuusimo-Rinne ja Pasi Rinne. Valintaan vaikuttivat hyvä tuotostaso, innostus jalostukseen ja jalostuseläinten tuottaminen. Erityisesti innostus jalostukseen ilmenee lukuisten alkiohuuhtelujen ja -siirtojen kautta. Tila toimii VikingGeneticsin alkioiden vastaanottajakarjana. ”Jalostus, alkiohuuhtelut ja alkionsiirrot ovat kuin ainaista joululahjojen avaamista”, kuvailee Miina Kuusimo-Rinne.  …

Ayrshire-vasikoita

Mikä ihmeen AMC?

Maailman Ayrshire Federaatio on kiinnittänyt huomiota ayrshirerodun geenivirheeseen, joka aiheuttaa vakavia epämuodostumia, kuolleena syntyneitä vasikoita ja myös vaikeita poikimisia. Geenivirheen nimi on Arthrogryposis multiplex congenita ja se lyhennetään AMC. AMC:n homotsygoottikantajat ovat pienikokoisia, niillä on selkärangan ja nivelten epämuodostumia ja ne syntyvät kuolleena tai kuolevat hyvin pian syntymän jälkeen. Epämuodostumasta käytetään myös englanninkielistä nimeä curly…

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 4: Nahkasarvet ovat monimuotoiset

Kuva: Amerikkalainen hereford-sonni, jolla on nahkasarvet. Toisinaan kohtaa yllätyksen – syntymänupolle eläimelle alkaakin kehittyä sarvenaiheet. Kyseessä ovat nahkasarvet. Mitä ne oikein ovat, ja miten ne periytyvät? Eläimen kehittyessä näiden sarvenaiheiden kasvu saattaa pysähtyä ja sarvenalut jäävät vain pieniksi tyngiksi. Toisinaan niistä voi kuitenkin kasvaa melko suuret, oikeita sarvia muistuttavat ulokkeet. Osalla eläimistä sarvet ovat kokeiltaessa…

Vasikka korvamerkeillä

Nautarekisteri muuttaa – olethan muistanut valtuutuksen?

Maaliskuun 2022 alussa koittaa kaikille karjatiloille historiallinen päivä ja samalla erittäin tärkeä deadline: nautarekisteri muuttaa Mtechin suojista Ruokaviraston alaisuuteen. Jotta tietojen siirtyminen neuvonnan tietorekistereihin, Nasevaan sekä teurastamojen ketjuinformaatioon sujuu edelleen jouhevasti, karjatilan on annettava valtuutus näille tahoille helmikuun 2022 loppuun mennessä.   Ruokaviraston pitkään vireillä olleen hankkeen taustalla on tavoite kehittää nautarekisterin toimintaa ja siirtää…

Lypsylehmä USA:n Texasissa

Isot tilat kasvavat yhä suuremmiksi

Kymmenen maailman suurinta maitotilaa omistavat yhteenlaskettuna miljoona lehmää, kerrotaan Dairy Herd Mangement -julkaisun verkkosivuilla huhtikuussa 2021 julkaistussa jutussa. Yhdysvallat, Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia ovat nousemassa maailman meijerimarkkinoiden hallitseviksi toimijoiksi.   Kansainvälinen maitotilojen taloutta vertaileva verkosto IFCN (International Farm Comparison Network) sekä rehuteknologiayritys Cainthus ovat koonneet tietoja maailman suurimmista maitotiloista. Analyysi kertoo, että isot tilat ovat…

Lihakarjan vasikka navetassa

Nupo – Syntyjään sarveton, osa 3: Nupous selviää genomitestillä

Naudoilta voidaan määrittää nykyään paljon erilaisia sairauksia ja perinnöllisiä ominaisuuksia DNA-testien avulla. Tulokset tuovat tärkeitä työkaluja eläinvalintojen ja jalostustyön tueksi. Määritettävän ominaisuuden periytymistapa ja testaustekniikka vaikuttavat siihen millaisella DNA-testillä tulos voidaan selvittää. DNA-testaustekniikoiden kehitystä ja käyttöä ohjaavat osaltaan myös tekniikoihin mahdollisesti liittyvät patentit ja rojaltimaksut. Nupouden DNA-testaus haastavaa Nupouden tarkka periytymismekanismi on edelleen mysteeri, mikä…

Blonde d'Aquitaine-sonni

Liharotua lypsyrotuiselle – miksi, miten ja mistä?

Liharotusiemenen käyttöön lypsykarjassa kannattaa uhrata muutama ajatus. Parhaimmillaan liharodun käyttö sekä vie lypsykarjan eläinainesta vauhdikkaasti eteenpäin että tuottaa lihaketjulle hyvin kasvavia risteytysvasikoita. Mitä liharotua kannattaisi käyttää, ja mikä olisi oikea osuus omassa karjassa? Mitä teurastamo haluaa, ja paljonko risteytyksestä maksetaan? Entä mistä niitä parhaita lihasonneja oikein löytää?   Liharotusiemenen käyttö suomalaisissa lypsykarjoissa on kokenut vuodesta…

Lihasonnin valinta on nyt helppoa

Lypsykarjoissa käytetään yhä enemmän liharotusiementä, mikä on positiivinen asia niin lihantuotantoketjun kuin maitotilan taloudenkin kannalta, koska risteytysvasikoista maksetaan rotulisää. Mutta mistä tietää, millaista siementä tulisi valita juuri omille lehmilleen, kun tarjontaa on paljon? Avuksi kannattaa ottaa NBD-indeksi.   Pohjoismainen jalostusarvosteluyhdistys NAV julkaisee pohjoismaista liha-lypsyristeytysindeksiä eli NBD-indeksiä (Nordic Beef x Dairy Index), jonka avulla voidaan valita…