Lypsykarja

Poikiminen on toki niin lypsy- kuin lihakarjatilalliselle tuttuakin tutumpi aihe. Silti voi kerrata asioita, ja joskus oppii uuttakin. Aloitimme Nauta-lehdessä poikimista käsittelevän juttusarjan, jonka ensimmäisessä osassa perehdytään normaaliin poikimiseen.   Lehmä kantaa vasikkaa keskimäärin 280 vuorokautta. Tiineyden kestoon vaikuttavat emän ikä sekä vasikan sukupuoli ja rotu. Sonnivasikoita odotetaan yleensä pidempään kuin lehmävasikoita, samoin risteytysvasikoita. Kaksoset…

Terveystarkkailun tuloksissa on vuosien välillä vain vähän vaihtelua. Terveystarkkailun kattavuus on edelleen erittäin hyvä ja kattavuudessa ei tapahtunut lainkaan muutoksia vuoden aikana. Tuotosseurantaan kuuluvista karjoista siis 94,6 prosenttia on edelleen mukana terveystarkkailussa, eli niistä on saatu vuoden aikana vähintään yksi hoitomerkintä rekisteriin. Samat vaivat vuodesta toiseen Lehmiä hoidetaan eniten hedelmällisyysongelmien ja utaresairauksien takia. Eniten hoitomerkintöjä…

Aikuisen naudan elimistö voi menettää liikaa nesteitä useasta eri syystä. On tärkeää tunnistaa nestehukan oireet ja tilanteen vakavuus, jotta sairaan tai loukkaantuneen naudan elimistön nestetasapaino saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.   Naudan elimistö tarvitsee tarpeeksi nestettä sekä monia eri elektrolyyttejä toimiakseen normaalisti. Samoin elimistön happo-emästasapainon tulee olla juuri oikea. Nestehoidon tavoitteena onkin palauttaa sairaan…

Tolosen maatalousyhtymä päätti kokeilla, kuinka paljon säästää, jos navetan tekee pääosin itse. Ero oli lopulta niin iso, ettei ELY-keskuskaan sitä heti purematta niellyt. Kaikille tiloille tämä rakentamismalli ei kuitenkaan sovi.   – Ei ole toista samanlaista näkynyt, sanoo omaa puurunkoista verhoseinänavettaa katseleva maataloustuottaja Marko Tolonen Mäkelän tilalta Pudasjärveltä. Kun uuden navetan rakentaa pääosin omana työnä,…

Nauta-lehden Asiantuntija vastaa -palstalla käsitellään tällä kertaa imettäjälehmiä. Vastaajana toimi Teija Hellberg, joka työskentelee ProAgriassa palveluasiantuntijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa tuotosseurantatiedon laadun kehittäminen.   Lypsykarjojen vasikoiden vierihoitoon kannustetaan monelta taholta. Vierihoito edistää vasikan ja lehmän hyvinvointia, ja lisää mahdollisuutta lajinomaiseen käytökseen. Tiloilla on monenlaisia tapoja järjestää vierihoitoa. Tuotosseurannan osalta tähän saadaan nyt uusi merkintätapa,…

1. Aita on aina kokonaisuus Aitausta tulee aina ajatella kokonaisuutena. Sähköpaimen on vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Hyväkään paimen ei pelasta kokonaisuutta, jos itse aita on huono – tai päinvastoin. Aidan toimivuus riippuu aina kaikista osatekijöistä, kuten esimerkiksi aidan pituudesta, käytetyistä aitajohtimista eli aitalangoista, -köysistä tai -nauhoista, eristimistä ja liitoksista, aitaan osuvasta kasvillisuudesta ja maadoituksen…

Ikiaikainen karjankutsuhuutoperinne ei ole kuollut. Varsinkin monilla pienillä karjatiloilla äidiltä tai isoäidiltä opittua tapaa käytetään ja halutaan viedä sitä myös seuraaville sukupolville. Kulttuuripiireissä karjankutsuhuuto viehättää eksoottisuudellaan.   ”Prprpruitsiikkipruiiii, pruprupruiii. Tulukeepa tänne. Pruii, pruiiii…” Tällä kutsumahuudolla Jussilan tilan emäntä Katja Weman Kuopion Kaislastenlahdelta houkuttelee lehmiään metsäisen laitumen reunalta luokseen. Wemanin äiti on lähtöisin Varpaisjärveltä ja sieltä…

Naudan kokema hermovauriokipu voi olla erittäin voimakasta ja aiheuttaa kovaa kärsimystä. Monet erilaiset vammat ja sairaudet voivat johtaa hermovauriokipuun ja usein potilaan kipu kestää pitkään. Nautojen hermovauriokivun hoitaminen on vielä hyvin vaikeaa. Siksi sen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää.   Lääketieteessä korostetaan nykyään yhä enemmän kivun eri mekanismeja kivun hoitamisen lähtökohtana. Samoin myös eläinlääketieteessä kiinnitetään…

Eurooppa on murroksessa. Jos vihollinen ylittää Suomen rajan, onko aikaa ja mahdollisuuksia siirtää karjaa? Onnistuuko nykylehmiltä evakkomatka niin kuin lapinlehmiltä Lapin sodassa? Kiteen Piiroomäen tilan emäntä Sari Rouvinen toivoo kaiken varalta Suomen päättäjiltä toimia ruoan omavaraisuuden varmistamiseksi.   Sari Rouvinen pyörittää Piiroomäen tilaa miehensä kanssa. Kesällä jutunteon aikaan lypsyssä oli 22 lehmää ja kuusi ummessa….

(Kuvituskuva, ei liity tutkimukseen) Karjan laiduntamisella on useita positiivisia vaikutuksia, ja se onkin ehdottoman suositeltavaa. Siitä aiheutuu kuitenkin myös ylimääräistä työtä ja kustannuksia, joista aitaaminen ei suinkaan ole se vähin. Miltä kuulostaisi, jos laidunaitoja ei tarvitsisikaan enää rakentaa, vaan ne voisi vain piirtää sähköisesti karttaan, ja eläimet pysyisivät näiden näkymättömien aitojen sisällä? Ja mikä vielä…

Asiantuntija vastaa tällä kertaa kysymykseen: ”Holstein-eläinteni DNA-tiedoissa näkyy punavärigeenituloksia. Mitä punavärigeeneistä tiedetään?” Kysymykseen vastaa palveluvastaava Sonja Närkki Fabalabista.   Eläinten värigenetiikka on monien eri geenien ohjaamaa. Värigenetiikkaan liittyy värin lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten merkkien tai värityksessä esiintyvien kuvioiden ilmentyminen. Holsteinilla esiintyy kahta punavärigeeniä, resessiivisesti periytyvä (Red Factor, RD) ja dominoivasti periytyvä (Variant Red, VR)….

Lypsykarjan jalostusarvojen laskentaan on otettu NAV-maissa eli Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa käyttöön uusi menetelmä nimeltään single step. Sen ansiosta jalostusarvot ovat jatkossa entistä tarkempia ja luotettavampia. Marraskuun arvostelussa myös hienosäädettiin poikimaindeksejä sekä liitettiin liha-lypsyarvosteluun uutena ominaisuutena vasikan elinvoima.   Rehunsäästön indeksi on laskettu single step-menetelmällä alusta alkaen, ja marraskuun arvostelussa uuteen menetelmään siirryttiin myös rakenneominaisuuksien…

Kolmen vuoden tauon jälkeen Faba pääsi järjestämään perinteisen suomenkarjatapaamisen, tällä kertaa Kaidanojan Kartanossa Pöytyällä elokuun loppupuolella. Tapaaminen keräsi nelisenkymmentä suomenkarjaharrastajaa yhteen kuulemaan ajankohtaisista asioista. Tapaamisen teemana näkyi yhteistyön ja rotujen näkyvyyden lisääminen. Iltapäivällä siirryttiin katsomaan Anneli Tuomisen hienoa karjaa.   Tapahtuman avasi Terhi Vahlsten Fabalta kertomalla suomenkarjaa koskevista ajankohtaisista asioista. Vahlsten kertoi genomitestauksen jatkuvan edullisesti,…

Tämän vuoden VikingGenetics -tilaksi on valittu Iskola oy Sonkajärveltä. Valintaan on vaikuttanut pitkäaikainen yhteistyö VikingGeneticsin kanssa jalostuksen saralla. Iskola on aina käyttänyt VG:n siementä, genomitestaa systemaattisesti kaikki lehmävasikat ja on kiinnostunut myös huuhtelemaan hyviä eläimiään. Monen tilan yhteenliittymä Iskolan oy:n omistavat Jari Luukkonen ja Pertti Savolainen Sonkajärveltä sekä Neliapilan tila Vieremältä. Yhteiseen navettaprojektiin lähdettiin, kun…

Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila ympäri maailman on kasvussa, ja uhkaa paikoin jo ihmisten ja eläinten terveyttä. Tiedejulkaisu Journal of Animal Science and Biotechnology julkaisi elokuussa 2020 koosteartikkelin lämpöstressin vaikutuksista vasikoihin ja hiehoihin, sekä keinoista, miten ongelmia mahdollisesti voitaisiin ratkaista.   Lämpöstressiä esiintyy, kun naudan ympäristöstä ja omasta aineenvaihdunnasta muodostuva lämpö ylittää eläimestä ympäristöön poistuvan lämmönhukan. Vasikat…

SRB-vasikoita Ruotsissa.   Holstein on maailman yleisin lypsyrotu, mutta sille on vaihtoehtoja. Nauta-lehden juttusarjassa tutustumme ns. punaisiin lypsyrotuihin Euroopassa. Millaisia rotuja löytyy ja mitä niille kuuluu nykyisin? Viime osassa kartoitettiin ayrshiren asemaa, tässä jutussa laajennetaan sen pohjoismaisiin serkkuihin. Edellisen jutun voit lukea Nauta-lehdestä 1/2022, ja tämän jutun lyhyempänä versiona numerosta 2/2022.   Skandinavia on vahvaa…

VH MauiRed, punainen holsteinsonni. Punaisia holsteinlehmiä on ollut mustien holsteinien joukossa vuosikausia. Suurin osa näistä punaisista lehmistä on mutaation tulos karvan väriä koodaavassa geenissä. Miten punainen väri sitten periytyy? Punaista väriä aiheuttava geeni on resessiivinen. Jotta holstein olisi väriltään punaisen kirjava, sen täytyy saada punaisen värin geeni molemmilta vanhemmiltaan. Pohjoismaisten genomitestattujen holsteinlehmien tulokset osoittavat, että…

(Kuva on eri tilalta eikä liity juttuun) Päivitimme jälleen tilastoa tiloista, joille on kertynyt useita 100-tonnariksi lypsäneitä lehmiä. Aiemmin listattiin tilat, joilla on saavutettu vähintään 10 satatonnaria, mutta nyt ”kymppisakki”-ajatuksesta luovuttiin ja listasimme lyhyemmän ”Top10-listan”. Huhtikuun alussa kymmenen satatonnaria saavuttaneita tiloja oli kertynyt jo peräti 41, joten listasta olisi muodostunut turhan pitkä. Listan kärkisijaa on…

Tammikuussa Hollolan hiehoasemalle saapui kolme hiehoa. Alun perin piti saapua neljäskin, mutta se karkasi viime hetkellä metsään ennen kuljetusautoon siirtoa, ja niinpä se pääsi uuteen kotiin vasta maaliskuun erässä. Maaliskuussa saatiinkin sitten iso hiehoerä, peräti 12 huippuhiehoa. Valinnassa hiehoja tarkastellaan isäryhmiensä sisällä. Lähtökohtana on NTM-arvo ja hiehon sijoitus eli ranking isäryhmässään. Sen jälkeen tarkastellaan osaindeksejä,…

Kuvassa nupoutta periyttävä sonni VR Facit P. Vain muutamia vuosia sitten ainoastaan parissa lihakarjarodussa oli merkittäviä määriä syntymänupoja yksilöitä, tai lähes kaikki yksilöt ovat nupoja, kuten angus-rodussa. Lypsylehmien nupous on ollut harvinaisempaa suomenkarjaa lukuun ottamatta, ja lähes kaikki valtarotujen yksilöt ovat syntyjään sarvellisia. Muutaman viime vuoden aikana lypsylehmien nupouteen on kuitenkin alettu kiinnittää enemmän huomiota…

Nupo – syntyjään sarveton -sarjan viimeisessä osassa perehdytään geenieditointiin ja selvitetään, kuinka sen avulla voidaan tuottaa nupoja eläimiä: mitä osataan jo ja mitä haasteita on.   Rodun muuttaminen nupoksi perinteisen jalostuksen keinoin on hidasta. Voimakas keskittyminen nupojen eläinten valintaan myös hidastaa edistymistä muissa ominaisuuksissa. Limousin on hyvä esimerkki rodusta, jossa nupo linja on perinnölliseltä tasoltaan…

Eläinlääkäri Seppo Saari Patovetistä luennoi joulukuussa 2021 Eläinlääkäripäivillä nautojen ulkoloisista ja niiden häädöstä. Hän aloitti toteamalla kuivasti, ettei eläinlääketieteessä ole tapahtunut tällä saralla merkittävää kehitystä sitten 1980-luvun. Tutkimustuloksia suomalaisten nautojen ulkoloistilanteesta on vähän ja selvitykset ovat vuosituhannen vaihteesta. – Ulkoloisethan eivät sinänsä naudoilla ole harvinaisia. Niitä on paljon, mutta yleensä ne aiheuttavat vain lieviä iho-oireita,…

Elokuussa Hollolaan saapui neljä uutta hiehoa Ruotsista ja syyskuussa oli kotimaisten hiehojen kuljetusvuoro, niitä tuli myös neljä. Lokakuussa hiehoasemalle saapui peräti kahdeksan uutta hiehoa naapurimaasta. Tässä muutama poiminto, listauksen kaikista hiehoista löydät jutun lopusta.   Krekilän Suomi tuli Hollolaan syyskuussa. Sen NTM on +34, isä VH Belland, emänisä VH Bolus ja emänemänisä VH Gregor. Sen…

Juttua päivitetty viimeksi 30.11.: korjattu MaitoKuortin tilan nimi ja lisätty puuttuvat lehmät. Päivitimme viime vuonna julkaistun listauksen tiloista, joilla on päästy juhlimaan jo vähintään kymmenet satatonnarijuhlat. Edellisen jutun julkaisun aikoihin elokuussa 2020 tällaisia karjoja oli kertynyt 24 kappaletta. Kehitys on ollut nopeaa, sillä tällä hetkellä näitä kestävyyden huippuunsa viilanneita tiloja on jo 35! ”Kymppisakkiin” on…

Elokuun 2020 lypsyrotujen jalostusarvostelussa sisällytettiin rehunsäästö-indeksi pohjoismaiseen kokonaisjalostusarvo NTM:n. Lisäys teki NTM:stä entistäkin tehokkaamman työkalun eläinten valintaan.   NTM on kokonaisjalostusarvo, joka sisältää kaikki ne ominaisuudet, joilla on taloudellista merkitystä suomalaisille ja muille pohjoismaisille maidontuottajille. NTM:n koostumuksesta päättävät suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset maidontuottajat. Päätösten pohjana on pohjoismaisen jalostusarvosteluyhdistyksen (NAV) tekemiä laskelmia erilaisista vaihtoehdoista ja siitä,…

Vastaajana toimi tuotepäällikkö Lauri Ketola Fabasta. ”Kansainvälinen tuotosseurannan komitea eli ICAR ylläpitää listaa korvamerkeistä, joille komitea on myöntänyt täyden sertifikaatin eli todistuksen toimivuudesta. Listalla on merkkejä todella paljon lukuisilta eri valmistajilta. Lista sisältää kuvauksen merkistä ja sen ominaisuuksista sekä tiedon siitä, onko merkille tehty käytettävyystesti, ja viimeisimmän testipäivämäärän. ICAR siis testaa merkkien toimivuutta ja kestävyyttä…

Terveystarkkailu lähestyy keski-ikää, sillä viime vuosi oli terveystarkkailun 38. vuosi. Tarkkailun tulokset ovat vakiintuneet tietylle tasolle eikä suuria muutoksia tapahdu vuoden aikana suuntaan eikä toiseen. Kattavuus antaa kuitenkin aihetta iloon, sillä se jatkaa positiivista kehitystään. Viime vuonna tuotosseurantaan kuuluvista karjoista jo 91,5 prosenttia oli mukana terveystarkkailussa. Vieläkin on vähän varaa parantaa, vaikka kattavuus on jo…