Aihe:

Lypsykarja

Artikkelit

Työhanskat navetassa

Kenen pitäisi rakentaa navetta juuri nyt?

Tammikuun alussa 4DBarn järjesti webinaarin otsikolla ”Kenen pitäisi rakentaa nyt?” Arkkitehti Jouni Pitkäranta ja kotieläinagronomi Marjo Posio kävivät läpi markkinoiden nykytilannetta ja rakentajan mahdollisuuksia. Mikä on tilanne lypsykarjatilojen navettarakentamisessa nyt ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Miten kannattaa valmistautua tulevaan investointiin?   4DBarn on suomalainen yritys, joka oman kuvauksensa mukaan ”valmentaa maitoyrittäjiä ja suunnittelee lehmille koteja,…

Lehmien jalkoja kuvataan lämpökameralla

Lämpökamera löytää piilevät sorkka- ja jalkaongelmat

Ontuvien eläinten löytäminen, välitön reagointi löydöksiin sekä uusien tapausten ennaltaehkäiseminen on taloudellisesti kannattavaa. Sorkkien lämpökamerakuvantaminen on uusi lupaava menetelmä löytää jalkavaivaiset lehmät ajoissa.   Kotimaisten tutkimusten mukaan tavallisen lypsykarjatilan lehmistä keskimäärin 20-30 prosentilla esiintyy ontumista. Arvioiden mukaan yksi sorkkatulehdus aiheuttaa 400-500 euron ansionmenetyksen, kun huomioidaan eläinlääkärinpalkkiot, mutta ei eläinten poistoja. Esimerkiksi 120 lehmän karjassa, jossa…

Hiehoja Hollolan pihatossa

Uusia hiehoja Hollolaan

Syksyllä 2023 VikingGeneticsin Hollolan hiehoasemalle saapui 15 hiehoa eri puolilta Suomea, yksi jopa Ahvenanmaalta asti. Näistä kymmenen on ayrshire- ja viisi holstein-rotuista. Valinta-aikaan holstein-hiehojen NTM-arvo oli keskimäärin huikeat 38,4, ayrshire-hiehojen 28,3. Vuosi sitten lanseerattu jalostajabonus on otettu lämpimästi vastaan karjanomistajien keskuudessa ja se on lisännyt hiehojen myyntihalukkuutta VG:lle. Tänä vuonna hinnat pysyvät ennallaan. Kun karjanomistaja…

Ayrshire-lehmä pihatossa

Lehmän tärkein tuotoskausi – umpikausi!

Mitä lehmäryhmää voisi kutsua karjan kuningattariksi? No ummikoita tietenkin! Lehmien umpeutus sekä hoito ja ruokinta umpikauden aikana näyttelevät ratkaisevaa osaa tulevan tuotoskauden onnistumisessa.   Ummessaolokausi käsittää lypsylehmän tiineyden viimeiset kuukaudet, jolloin se lepää ja valmistautuu seuraavaan kauteen.​ Se on yleensä 6-8 viikon mittainen siirtymäaika, jolloin lehmän lypsy lopetetaan, ruokintaa muutetaan ja lehmän utare tyhjentyy, eli kuivuu.​…

Holsteinlehmiä pihatossa

Voisiko naudan opettaa sisäsiistiksi?

Eräs navettasuunnittelun kulmakivistä on lannanpoisto. Nauta on iso eläin, josta lähtee mittavat määrät sontaa ja virtsaa. Eritteet likaavat eläimiä, heikentävät ilman laatua ja ovat hygieniariski elintarvikeketjussa. Olisikin kätevää, jos lehmät voisi vessakouluttaa tekemään tarpeensa tiettyyn paikkaan tai tiettyinä aikoina. Mutta onko se edes teoriassa mahdollista, ja millaista tutkimusta aiheesta on? Tätä on summattu yhteen Journal…

Opiskelija navetassa eläinten kanssa

Lehmä valloittaa myös kaupunkilaisen

Toisen asteen oppilaitosten eläintenhoidon opetus on monipuolistunut. Koulunsa päättänyt nuori voi löytää itsensä trimmaamassa koiraa, hoitamassa hevosia tai päivystämässä eläinhoitolassa. Perinteiset maatilan eläimet kiinnostavat maaseudun nuoria, mutta entistä useammin käy niin, että lehmien parissa opiskellut onkin taustaltaan kaupunkilainen.   Ikimuistoinen jakso on takana. Turkulainen Elise Pelander opiskelee maatalouden perustutkintoa Ammattiopisto Livialla Kaarinan Tuorlassa Varsinais-Suomessa. Kolmen…

Vastasyntynyt vasikka emänsä ja hoitajan kanssa

Muista hoitaa kipua vaikean poikimisen jälkeen

Pitkittynyt ja vaikea poikiminen aiheuttavat emälle voimakasta kipua. Onkin tärkeää valvoa poikimiset, avustaa niissä tarvittaessa sekä hoitaa emää ja lievittää sen kokemaa kipua.   Poikimiseen liittyy stressiä ja kipua. Avautumisvaiheen ja työntövaiheen kipu on erilaista ja lisäksi normaalin poikimisen jälkeen kipua aiheutuu vielä jälkeisten syntymisestä sekä kohdun supistelusta ja palautumisesta. Vaikea ja pitkittynyt poikiminen aiheuttavat…

Hiehoja navetassa

Uusia hiehoja Hollolaan

Vasemmalla VG Unnukka, keskellä R. Ulvi ja oikealla I. Uranus P.   Huhtikuun lopulla Hollolaan saapui yhdeksän uutta hiehoa alkiotuotantoa varten. Näistä kolme on holstein- ja kuusi ayrshire-rotuista. Kaikki kolme holstein-hiehoa ovat alkioalkuperää. Viking Urhotar ja Unnukka ovat jo toisen polven ydinkarjahiehoja, molemmat lähtöisin Juntusen Askon tilalta Vieremältä. Urhotar polveutuu Kauniston Puppernikkeliin emänsä Viking Suppernikkelin…

Anna Länsisalmi-Keisala navetassa

Anna Länsisalmi-Keisala haluaa luoda alalle positiivista imagoa

Kuva: TiaMarie on yksi Annan lempilehmistä, joka muutti mukana vanhasta kodista.   Käännän auton nokan hiekkatielle kauniina toukokuisena aamuna. Ohitan hevostarhat ja saavun tavallisen näköisen, jo elämää nähneen pihaton pihaan. Vaikka olen täällä ensimmäistä kertaa, näkymä on tuttu. Olen monet kerrat katsellut tilan pihapiiriä ja navettaa Youtube-kanavan videoilta, kymmenien tuhansien muiden tavoin. Olen saapunut Anna…

Lihakarja-emo ja vasikka

Asiaa poikimisesta!

Poikiminen on toki niin lypsy- kuin lihakarjatilalliselle tuttuakin tutumpi aihe. Silti voi kerrata asioita, ja joskus oppii uuttakin. Aloitimme Nauta-lehdessä poikimista käsittelevän juttusarjan, jonka ensimmäisessä osassa perehdytään normaaliin poikimiseen.   Lehmä kantaa vasikkaa keskimäärin 280 vuorokautta. Tiineyden kestoon vaikuttavat emän ikä sekä vasikan sukupuoli ja rotu. Sonnivasikoita odotetaan yleensä pidempään kuin lehmävasikoita, samoin risteytysvasikoita. Kaksoset…

Lehmiä laitumella

Mitä lehmät sairastivat? – Terveystarkkailun tulokset 2022

Terveystarkkailun tuloksissa on vuosien välillä vain vähän vaihtelua. Terveystarkkailun kattavuus on edelleen erittäin hyvä ja kattavuudessa ei tapahtunut lainkaan muutoksia vuoden aikana. Tuotosseurantaan kuuluvista karjoista siis 94,6 prosenttia on edelleen mukana terveystarkkailussa, eli niistä on saatu vuoden aikana vähintään yksi hoitomerkintä rekisteriin. Samat vaivat vuodesta toiseen Lehmiä hoidetaan eniten hedelmällisyysongelmien ja utaresairauksien takia. Eniten hoitomerkintöjä…

Tunnista ja hoida lehmän nestehukkaa

Aikuisen naudan elimistö voi menettää liikaa nesteitä useasta eri syystä. On tärkeää tunnistaa nestehukan oireet ja tilanteen vakavuus, jotta sairaan tai loukkaantuneen naudan elimistön nestetasapaino saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.   Naudan elimistö tarvitsee tarpeeksi nestettä sekä monia eri elektrolyyttejä toimiakseen normaalisti. Samoin elimistön happo-emästasapainon tulee olla juuri oikea. Nestehoidon tavoitteena onkin palauttaa sairaan…

Tolonen mty_n omistajat navetassa

Navetan rakentaminen itse vaatii aikaa ja osaamista, mutta tuo säästöä

Tolosen maatalousyhtymä päätti kokeilla, kuinka paljon säästää, jos navetan tekee pääosin itse. Ero oli lopulta niin iso, ettei ELY-keskuskaan sitä heti purematta niellyt. Kaikille tiloille tämä rakentamismalli ei kuitenkaan sovi.   – Ei ole toista samanlaista näkynyt, sanoo omaa puurunkoista verhoseinänavettaa katseleva maataloustuottaja Marko Tolonen Mäkelän tilalta Pudasjärveltä. Kun uuden navetan rakentaa pääosin omana työnä,…

Vasikka imee emoa

Asiantuntija vastaa: Miten merkitsen imettäjälehmät tuotosseurantaan?

Nauta-lehden Asiantuntija vastaa -palstalla käsitellään tällä kertaa imettäjälehmiä. Vastaajana toimi Teija Hellberg, joka työskentelee ProAgriassa palveluasiantuntijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa tuotosseurantatiedon laadun kehittäminen.   Lypsykarjojen vasikoiden vierihoitoon kannustetaan monelta taholta. Vierihoito edistää vasikan ja lehmän hyvinvointia, ja lisää mahdollisuutta lajinomaiseen käytökseen. Tiloilla on monenlaisia tapoja järjestää vierihoitoa. Tuotosseurannan osalta tähän saadaan nyt uusi merkintätapa,…

Lehmiä laitumella

Laidunkausi lähestyy – viisi hyvää aitausvinkkiä!

1. Aita on aina kokonaisuus Aitausta tulee aina ajatella kokonaisuutena. Sähköpaimen on vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Hyväkään paimen ei pelasta kokonaisuutta, jos itse aita on huono – tai päinvastoin. Aidan toimivuus riippuu aina kaikista osatekijöistä, kuten esimerkiksi aidan pituudesta, käytetyistä aitajohtimista eli aitalangoista, -köysistä tai -nauhoista, eristimistä ja liitoksista, aitaan osuvasta kasvillisuudesta ja maadoituksen…

Nainen ja lehmiä ulkona

Kutsuhuuto saa edelleen lehmiin liikettä – katso video!

Ikiaikainen karjankutsuhuutoperinne ei ole kuollut. Varsinkin monilla pienillä karjatiloilla äidiltä tai isoäidiltä opittua tapaa käytetään ja halutaan viedä sitä myös seuraaville sukupolville. Kulttuuripiireissä karjankutsuhuuto viehättää eksoottisuudellaan.   ”Prprpruitsiikkipruiiii, pruprupruiii. Tulukeepa tänne. Pruii, pruiiii…” Tällä kutsumahuudolla Jussilan tilan emäntä Katja Weman Kuopion Kaislastenlahdelta houkuttelee lehmiään metsäisen laitumen reunalta luokseen. Wemanin äiti on lähtöisin Varpaisjärveltä ja sieltä…

Myös naudat voivat kärsiä hermovauriokivusta

Naudan kokema hermovauriokipu voi olla erittäin voimakasta ja aiheuttaa kovaa kärsimystä. Monet erilaiset vammat ja sairaudet voivat johtaa hermovauriokipuun ja usein potilaan kipu kestää pitkään. Nautojen hermovauriokivun hoitaminen on vielä hyvin vaikeaa. Siksi sen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on tärkeää.   Lääketieteessä korostetaan nykyään yhä enemmän kivun eri mekanismeja kivun hoitamisen lähtökohtana. Samoin myös eläinlääketieteessä kiinnitetään…

Emäntä ja lehmä

”Sushukkasia pelkään enemmän ku venäläisiä”

Eurooppa on murroksessa. Jos vihollinen ylittää Suomen rajan, onko aikaa ja mahdollisuuksia siirtää karjaa? Onnistuuko nykylehmiltä evakkomatka niin kuin lapinlehmiltä Lapin sodassa? Kiteen Piiroomäen tilan emäntä Sari Rouvinen toivoo kaiken varalta Suomen päättäjiltä toimia ruoan omavaraisuuden varmistamiseksi.   Sari Rouvinen pyörittää Piiroomäen tilaa miehensä kanssa. Kesällä jutunteon aikaan lypsyssä oli 22 lehmää ja kuusi ummessa….

Nautoja laitumella

Virtuaalista aitaamista tutkitaan Ruotsissa

(Kuvituskuva, ei liity tutkimukseen) Karjan laiduntamisella on useita positiivisia vaikutuksia, ja se onkin ehdottoman suositeltavaa. Siitä aiheutuu kuitenkin myös ylimääräistä työtä ja kustannuksia, joista aitaaminen ei suinkaan ole se vähin. Miltä kuulostaisi, jos laidunaitoja ei tarvitsisikaan enää rakentaa, vaan ne voisi vain piirtää sähköisesti karttaan, ja eläimet pysyisivät näiden näkymättömien aitojen sisällä? Ja mikä vielä…

Punainen holstein

Asiantuntija vastaa: Holsteinin punavärigeeni

Asiantuntija vastaa tällä kertaa kysymykseen: ”Holstein-eläinteni DNA-tiedoissa näkyy punavärigeenituloksia. Mitä punavärigeeneistä tiedetään?” Kysymykseen vastaa palveluvastaava Sonja Närkki Fabalabista.   Eläinten värigenetiikka on monien eri geenien ohjaamaa. Värigenetiikkaan liittyy värin lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten merkkien tai värityksessä esiintyvien kuvioiden ilmentyminen. Holsteinilla esiintyy kahta punavärigeeniä, resessiivisesti periytyvä (Red Factor, RD) ja dominoivasti periytyvä (Variant Red, VR)….

Jalostusarvostelussa tapahtuu!

Lypsykarjan jalostusarvojen laskentaan on otettu NAV-maissa eli Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa käyttöön uusi menetelmä nimeltään single step. Sen ansiosta jalostusarvot ovat jatkossa entistä tarkempia ja luotettavampia. Marraskuun arvostelussa myös hienosäädettiin poikimaindeksejä sekä liitettiin liha-lypsyarvosteluun uutena ominaisuutena vasikan elinvoima.   Rehunsäästön indeksi on laskettu single step-menetelmällä alusta alkaen, ja marraskuun arvostelussa uuteen menetelmään siirryttiin myös rakenneominaisuuksien…

suomenkarjaa laitumella

Suomenkarjaväki kokoontui tauon jälkeen Pöytyällä

Kolmen vuoden tauon jälkeen Faba pääsi järjestämään perinteisen suomenkarjatapaamisen, tällä kertaa Kaidanojan Kartanossa Pöytyällä elokuun loppupuolella. Tapaaminen keräsi nelisenkymmentä suomenkarjaharrastajaa yhteen kuulemaan ajankohtaisista asioista. Tapaamisen teemana näkyi yhteistyön ja rotujen näkyvyyden lisääminen. Iltapäivällä siirryttiin katsomaan Anneli Tuomisen hienoa karjaa.   Tapahtuman avasi Terhi Vahlsten Fabalta kertomalla suomenkarjaa koskevista ajankohtaisista asioista. Vahlsten kertoi genomitestauksen jatkuvan edullisesti,…

Iskola Oy:n navetta

Vuoden VikingGenetics tila 2022 – Iskola oy

Tämän vuoden VikingGenetics -tilaksi on valittu Iskola oy Sonkajärveltä. Valintaan on vaikuttanut pitkäaikainen yhteistyö VikingGeneticsin kanssa jalostuksen saralla. Iskola on aina käyttänyt VG:n siementä, genomitestaa systemaattisesti kaikki lehmävasikat ja on kiinnostunut myös huuhtelemaan hyviä eläimiään. Monen tilan yhteenliittymä Iskolan oy:n omistavat Jari Luukkonen ja Pertti Savolainen Sonkajärveltä sekä Neliapilan tila Vieremältä. Yhteiseen navettaprojektiin lähdettiin, kun…

vasikoita laitumella

Huh hellettä! Asiaa vasikoiden ja hiehojen lämpöstressistä

Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila ympäri maailman on kasvussa, ja uhkaa paikoin jo ihmisten ja eläinten terveyttä. Tiedejulkaisu Journal of Animal Science and Biotechnology julkaisi elokuussa 2020 koosteartikkelin lämpöstressin vaikutuksista vasikoihin ja hiehoihin, sekä keinoista, miten ongelmia mahdollisesti voitaisiin ratkaista.   Lämpöstressiä esiintyy, kun naudan ympäristöstä ja omasta aineenvaihdunnasta muodostuva lämpö ylittää eläimestä ympäristöön poistuvan lämmönhukan. Vasikat…

vasikoita

Punaisten rotujen Eurooppa, osa 2: Ayrshiren Pohjolan punaiset rotutoverit

SRB-vasikoita Ruotsissa.   Holstein on maailman yleisin lypsyrotu, mutta sille on vaihtoehtoja. Nauta-lehden juttusarjassa tutustumme ns. punaisiin lypsyrotuihin Euroopassa. Millaisia rotuja löytyy ja mitä niille kuuluu nykyisin? Viime osassa kartoitettiin ayrshiren asemaa, tässä jutussa laajennetaan sen pohjoismaisiin serkkuihin. Edellisen jutun voit lukea Nauta-lehdestä 1/2022, ja tämän jutun lyhyempänä versiona numerosta 2/2022.   Skandinavia on vahvaa…

Punainen holstein-sonni

Yksi prosentti on punaisia holsteineja

VH MauiRed, punainen holsteinsonni. Punaisia holsteinlehmiä on ollut mustien holsteinien joukossa vuosikausia. Suurin osa näistä punaisista lehmistä on mutaation tulos karvan väriä koodaavassa geenissä. Miten punainen väri sitten periytyy? Punaista väriä aiheuttava geeni on resessiivinen. Jotta holstein olisi väriltään punaisen kirjava, sen täytyy saada punaisen värin geeni molemmilta vanhemmiltaan. Pohjoismaisten genomitestattujen holsteinlehmien tulokset osoittavat, että…

Holsteinlehmiä laitumella

Huipputilalla meni jo 50 satatonnarin raja rikki

(Kuva on eri tilalta eikä liity juttuun) Päivitimme jälleen tilastoa tiloista, joille on kertynyt useita 100-tonnariksi lypsäneitä lehmiä. Aiemmin listattiin tilat, joilla on saavutettu vähintään 10 satatonnaria, mutta nyt ”kymppisakki”-ajatuksesta luovuttiin ja listasimme lyhyemmän ”Top10-listan”. Huhtikuun alussa kymmenen satatonnaria saavuttaneita tiloja oli kertynyt jo peräti 41, joten listasta olisi muodostunut turhan pitkä. Listan kärkisijaa on…